Suomen ympäristökeskus

Elokuun 2022 seurantamatkat: Suomenlahden happiongelmat eivät ole väistyneet

Jaa

Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.

Liejusimpukoita Saaristomeren pohjalta elokuussa 2022. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. © Kuva: Seppo Knuuttila
Liejusimpukoita Saaristomeren pohjalta elokuussa 2022. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. © Kuva: Seppo Knuuttila

Itämereen tuli 2010-luvulla suuria suolapulsseja Pohjanmereltä, joiden vaikutukset Suomenlahdella ovat viime vuosina olleet selvästi havaittavissa. Pulssit työnsivät Suomenlahdelle Itämeren pääaltaan hapetonta ja ravinnepitoista syvävettä. Happitilanne on ollut Suomenlahden syvillä pohjilla huono siitä lähtien, paitsi jäättömänä talvena 2019/2020 (Kuva 1.).

Elokuussa 2022 Suomenlahden syvännealue oli pääosin hapeton ja useiden syvännehavaintopaikkojen pohjalla havaittiin rikkivetyä. Suomenlahden itäosassa mitattiin 50-vuotisen seurantahistorian korkeimmat fosforin (Kuva 2.) ja typen pitoisuudet pohjanläheisessä vedessä. Korkea pitoisuustaso selittynee Itämeren pääaltaalta tulleella syvävedellä, joka on jäänyt eristyksiin ja johon pohjasta vapautuneet ravinteet ovat kertyneet.

Itämeren pääaltaan syväveden päästessä virtaamaan Suomenlahden itäosaan saakka merialueelle muodostuu suolakerrosteisuus. Tämän seurauksena ulapan syvänteiden ohella myös ulomman rannikon ja saariston pohjanläheisen veden happitilanne heikkenee ja erityisesti liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus kohoaa (kuva 3). Kun happitilanne pohjalla heikkenee, se heijastuu myös pohjaeläimistöön. Suomenlahden rannikon 30 vakiohavaintopaikalla pohjaeläimistö on ollut pääosin niukkaa koko 2000-luvun. Vallitsevina useimmilla havaintopaikoilla on alhaista happipitoisuutta sietävä vieraslajiryhmä liejuputkimadot (Marenzelleria spp.).

Saaristomeri

Saaristomeren pohjoisosissa avomerellä mitatut happipitoisuudet olivat elokuussa 2022 hiukan keskimääräisiä pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia, ravinnepitoisuudet puolestaan korkeampia. Eteläosassa happitilanne oli aiempia vuosia parempi ja ravinnepitoisuudet pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia.

Tänä vuonna Suomen ympäristökeskuksen rannikkoseurantamatkalla selvitettiin kuuden vuoden tauon jälkeen pohjaeläinyhteisöjen tilaa myös eteläisellä Saaristomerellä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. Pääasiallinen selittävä tekijä on merialueen pohjien parempi happitilanne.

Pohjanlahti

Selkämeren syvänteiden happipitoisuus oli elokuussa 2022 viime vuosiin verrattuna parempi. Matkalla mitattiin keskimääräistä korkeampia fosforipitoisuuksia erityisesti Perämerellä. Tämä johtunee ravinteikkaamman veden virtaamisesta Selkämereltä Perämerelle ja osin myös maalta tulevasta ravinnekuormituksesta. Perämerellämitatut ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia muihin merialueisiin verrattuna.

Itämeren pääaltaan pohjoisosa

Itämeren pääaltaan happitilanne oli ennallaan, ja pääaltaan syvävesi oli 70 metristä alaspäin vähähappista tai hapetonta. Ravinnepitoisuudet pääaltaalla olivat keskimääräisellä tasolla. Pääaltaalla havaittiin paikoitellen hyvinkin runsaita leväkukintoja ja laajoja levälauttoja.

Levälauttoja havaittiin Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella

Elokuu oli Suomessa ennätyksellisen lämmin, ja meren pintakerroksen lämpötilat olivat korkeita. Tutkimusalus Arandan seurantamatkalla elokuun alkupuoliskolla laajoja sinilevälauttoja havaittiin pääaltaan ja Suomenlahden avomerialueella. Elokuun loppupuoliskolla tehdyllä rannikkoseurantamatkalla laajoja sinileväkukintoja esiintyi erityisesti Suomenlahden länsiosissa ja Saaristomerellä.

Suomenlahden levätilanteeseen vaikuttaa edelleen keskeisesti Itämeren pääaltaalta tuleva hapeton fosforipitoinen syvävesi, joka mahdollistaa suolakerrosteisuuden muodostuessa fosforin vapautumisen myös Suomenlahden omilta pohjilta.

Seurantamatkoista

Suomen ympäristökeskus tekee vuosittain neljä Itämeren tilan seurantamatkaa tutkimusalus Arandalla ja yhden rannikkoseurantamatkan pienemmällä aluksella. Elokuun 2022 avomerimatka kattoi merialueet itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle ja rannikkoseurantamatka ulottui Suomenlahden ja Saaristomeren rannikolle. Matkat ovat osa Itämeren tilan pitkäaikaismuutosten seurantaa, ja ne palvelevat Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa ja Itämeren maiden yhteistä HELCOM-seurantaa.

Seurantamatkoilla kerätään tietoa Itämeren fysiikasta, kemiasta ja biologiasta sekä haitallisista aineista pohjasedimentistä pintaan saakka. Sen pohjalta voidaan mm. arvioida meren happitilannetta, rehevöitymistä ja mahdollisia plankton- ja pohjaeläinyhteisöissä tapahtuneita muutoksia.

Tehdyt havainnot perustuvat tutkimusalus Arandan, rannikkoseurantamatkan ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) tutkimusalus Svealla toteutettuihin heinä- ja elokuun matkoihin.

Tutkimusalus Arandan seurantamatkaa 8–19. elokuuta 2022 johtivat Pekka Kotilainen ja Maiju Lehtiniemi. Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoseurantamatkan 15.–26. elokuuta matkanjohtajana toimi Seppo Knuuttila.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Suomenlahti: tutkimusprofessori, Arandan matkanjohtaja Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi

Itämeren pääallas ja Pohjanlahti: vanhempi tutkija, Arandan matkanjohtaja Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi

Rannikkoseuranta: erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Liejusimpukoita Saaristomeren pohjalta elokuussa 2022. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. © Kuva: Seppo Knuuttila
Liejusimpukoita Saaristomeren pohjalta elokuussa 2022. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. © Kuva: Seppo Knuuttila
Lataa
Kuva 1: Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Kuva 1: Avomeren pohjan happitilanne Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Lataa
Kuva 2: Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Kuva 2: Fosfaattifosforin pitoisuudet pohjan lähellä Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022. © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Lataa
Kuva 3. Fosfaattifosforin pitoisuus Kotkan Haapasaaren havaintopaikalla pohjanläheisessä vedessä noin 68 metrin syvyydessä vuosina 1980–2022. © SYKE
Kuva 3. Fosfaattifosforin pitoisuus Kotkan Haapasaaren havaintopaikalla pohjanläheisessä vedessä noin 68 metrin syvyydessä vuosina 1980–2022. © SYKE
Lataa
Kuva 4: Happiprofiili Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022 © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Kuva 4: Happiprofiili Etelä-Itämereltä Perämerelle elokuussa 2020, 2021 ja 2022 © SYKE Data: SYKE ja SMHI
Lataa
Elokuun seurantamatkojen havaintoasemat. © SYKE
Elokuun seurantamatkojen havaintoasemat. © SYKE
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Consumption-based emissions for all Finnish municipalities and regions calculated for the first time31.1.2023 09:00:00 EET | Press release

For the first time, the Finnish Environment Institute (Syke) has published consumption-based greenhouse gas emissions data for all Finnish municipalities and regions. The emissions per capita vary considerably between different municipalities and regions. As a result of the consumption of imported goods, a significant portion of emissions is also directed abroad.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme