Elokuun 2022 seurantamatkat: Suomenlahden happiongelmat eivät ole väistyneet
Itämereen tuli 2010-luvulla suuria suolapulsseja Pohjanmereltä, joiden vaikutukset Suomenlahdella ovat viime vuosina olleet selvästi havaittavissa. Pulssit työnsivät Suomenlahdelle Itämeren pääaltaan hapetonta ja ravinnepitoista syvävettä. Happitilanne on ollut Suomenlahden syvillä pohjilla huono siitä lähtien, paitsi jäättömänä talvena 2019/2020 (Kuva 1.).
Elokuussa 2022 Suomenlahden syvännealue oli pääosin hapeton ja useiden syvännehavaintopaikkojen pohjalla havaittiin rikkivetyä. Suomenlahden itäosassa mitattiin 50-vuotisen seurantahistorian korkeimmat fosforin (Kuva 2.) ja typen pitoisuudet pohjanläheisessä vedessä. Korkea pitoisuustaso selittynee Itämeren pääaltaalta tulleella syvävedellä, joka on jäänyt eristyksiin ja johon pohjasta vapautuneet ravinteet ovat kertyneet.
Itämeren pääaltaan syväveden päästessä virtaamaan Suomenlahden itäosaan saakka merialueelle muodostuu suolakerrosteisuus. Tämän seurauksena ulapan syvänteiden ohella myös ulomman rannikon ja saariston pohjanläheisen veden happitilanne heikkenee ja erityisesti liukoisen fosfaattifosforin pitoisuus kohoaa (kuva 3). Kun happitilanne pohjalla heikkenee, se heijastuu myös pohjaeläimistöön. Suomenlahden rannikon 30 vakiohavaintopaikalla pohjaeläimistö on ollut pääosin niukkaa koko 2000-luvun. Vallitsevina useimmilla havaintopaikoilla on alhaista happipitoisuutta sietävä vieraslajiryhmä liejuputkimadot (Marenzelleria spp.).
Saaristomeri
Saaristomeren pohjoisosissa avomerellä mitatut happipitoisuudet olivat elokuussa 2022 hiukan keskimääräisiä pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia, ravinnepitoisuudet puolestaan korkeampia. Eteläosassa happitilanne oli aiempia vuosia parempi ja ravinnepitoisuudet pitkän ajan keskiarvoja alhaisempia.
Tänä vuonna Suomen ympäristökeskuksen rannikkoseurantamatkalla selvitettiin kuuden vuoden tauon jälkeen pohjaeläinyhteisöjen tilaa myös eteläisellä Saaristomerellä yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Saaristomeren syvienkin pohjien pohjaeläinyhteisöt olivat Suomenlahteen verrattuna edelleen keskimäärin selvästi runsaampia ja monilajisempia. Pääasiallinen selittävä tekijä on merialueen pohjien parempi happitilanne.
Pohjanlahti
Selkämeren syvänteiden happipitoisuus oli elokuussa 2022 viime vuosiin verrattuna parempi. Matkalla mitattiin keskimääräistä korkeampia fosforipitoisuuksia erityisesti Perämerellä. Tämä johtunee ravinteikkaamman veden virtaamisesta Selkämereltä Perämerelle ja osin myös maalta tulevasta ravinnekuormituksesta. Perämerellämitatut ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin alhaisia muihin merialueisiin verrattuna.
Itämeren pääaltaan pohjoisosa
Itämeren pääaltaan happitilanne oli ennallaan, ja pääaltaan syvävesi oli 70 metristä alaspäin vähähappista tai hapetonta. Ravinnepitoisuudet pääaltaalla olivat keskimääräisellä tasolla. Pääaltaalla havaittiin paikoitellen hyvinkin runsaita leväkukintoja ja laajoja levälauttoja.
Levälauttoja havaittiin Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella
Elokuu oli Suomessa ennätyksellisen lämmin, ja meren pintakerroksen lämpötilat olivat korkeita. Tutkimusalus Arandan seurantamatkalla elokuun alkupuoliskolla laajoja sinilevälauttoja havaittiin pääaltaan ja Suomenlahden avomerialueella. Elokuun loppupuoliskolla tehdyllä rannikkoseurantamatkalla laajoja sinileväkukintoja esiintyi erityisesti Suomenlahden länsiosissa ja Saaristomerellä.
Suomenlahden levätilanteeseen vaikuttaa edelleen keskeisesti Itämeren pääaltaalta tuleva hapeton fosforipitoinen syvävesi, joka mahdollistaa suolakerrosteisuuden muodostuessa fosforin vapautumisen myös Suomenlahden omilta pohjilta.
Seurantamatkoista
Suomen ympäristökeskus tekee vuosittain neljä Itämeren tilan seurantamatkaa tutkimusalus Arandalla ja yhden rannikkoseurantamatkan pienemmällä aluksella. Elokuun 2022 avomerimatka kattoi merialueet itäiseltä Suomenlahdelta Perämerelle ja rannikkoseurantamatka ulottui Suomenlahden ja Saaristomeren rannikolle. Matkat ovat osa Itämeren tilan pitkäaikaismuutosten seurantaa, ja ne palvelevat Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa ja Itämeren maiden yhteistä HELCOM-seurantaa.
Seurantamatkoilla kerätään tietoa Itämeren fysiikasta, kemiasta ja biologiasta sekä haitallisista aineista pohjasedimentistä pintaan saakka. Sen pohjalta voidaan mm. arvioida meren happitilannetta, rehevöitymistä ja mahdollisia plankton- ja pohjaeläinyhteisöissä tapahtuneita muutoksia.
Tehdyt havainnot perustuvat tutkimusalus Arandan, rannikkoseurantamatkan ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) tutkimusalus Svealla toteutettuihin heinä- ja elokuun matkoihin.
Tutkimusalus Arandan seurantamatkaa 8–19. elokuuta 2022 johtivat Pekka Kotilainen ja Maiju Lehtiniemi. Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoseurantamatkan 15.–26. elokuuta matkanjohtajana toimi Seppo Knuuttila.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Suomenlahti: tutkimusprofessori, Arandan matkanjohtaja Maiju Lehtiniemi, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeren pääallas ja Pohjanlahti: vanhempi tutkija, Arandan matkanjohtaja Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikkoseuranta: erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme