Elokuvatutkimus osoitti: holistiset ajattelijat katsovat kokonaisuutta, analyyttiset pureutuvat yksityiskohtiin

Aalto-yliopiston tutkijat vertailivat tuoreessa tutkimuksessa holistisiksi ja analyyttisiksi määriteltyjen ihmisten aivojen reaktioita My sisters’s keeper -elokuvaan. Tutkimuksen perusteella holistiset ajattelijat näkivät elokuvan keskenään samankaltaisemmin kuin analyyttiset ajattelijat. Lisäksi holistiset ajattelijat prosessoivat elokuvan moraalikysymyksiä ja asiayhteyksiä samankaltaisemmin kuin analyyttiset.

Tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin elokuvaa ruudulta samalla, kun he olivat magneettikuvauslaitteessa.  Ennen magneettikuvausta tutkimukseen osallistuneiden 26 henkilön jakautumista holistisiin ja analyyttisiin ajattelijoihin selvitettiin aiemmin kehitetyllä taustakyselyllä. Holistiset ajattelijat näkevät asiat kokonaisuuksina, kun taas analyyttiset keskittyvät yksityiskohtiin.

”Holistisilla ajattelijoilla havaittiin tutkimuksessa enemmän samankaltaisuutta laajoilla aivokuoren alueilla kuin analyyttisillä. Tämä kertoo siitä, että holistiset kokivat elokuvan keskenään samankaltaisemmin kuin analyyttiset”, sanoo professori Iiro Jääskeläinen.

Maailma eri silmin

Holistisilla ajattelijoilla esiintyi aivokuorella huomattavasti enemmän samankaltaisuutta takaraivolohkon, etuotsalohkon ja ohimolohkon etuosien alueilla kuin analyyttisillä ajattelijoilla. Koska etuotsalohkon alueet liitetään yleensä moraaliprosessointiin, holistiset ajattelijat prosessoivat myös My sister’s keeper -elokuvan moraalikysymyksiä samankaltaisesti. Ohimolohkon etuosissa taas prosessoidaan sanojen merkityksiä.

Analyyttisillä esiintyi tutkimuksessa samankaltaisuutta lähinnä tunto-, liike- ja kuuloaivokuorilla. Tämä kertoo siitä, että analyyttiset aistivat samankaltaisemmin. He kuuntelevat elokuvan vuorosanat kirjaimellisesti, sellaisina kuin ne ovat, kun taas holistiset tulkitsevat merkityksiä asiayhteyden ja elokuvakerronnan kautta syntyneen tulkintansa kautta.

”Oli yllättävää, että isoja eroja löytyi niin monilta aivoalueilta ryhmien välillä. Analyyttisesti ja holistisesti ajattelevat yksilöt selvästi näkevät elokuvan maailman ja tapahtumat hyvin eri tavoin.  Näköaivokuoren perusteella voi edelleen päätellä, että holistiset ajattelijat seuraavat samankaltaisemmin elokuvan näkymiä, kun taas analyyttiset ovat yksilöllisempiä ja keskittyvät enemmän yksityiskohtiin”, kertoo Iiro Jääskeläinen.

Analyyttisiä ja holistisia koskevat tutkimukset ovat tähän saakka keskittyneet kulttuurieroihin idän ja lännen välillä: analyyttisempää ajattelua on havaittu länsimaisissa kulttuureissa ja holistisempaa itämaisissa kulttuureissa.  Nyt tutkimus toteutettiin kulttuurin sisällä, ja ensimmäistä kertaa elokuvatutkimuksena.

”Tutkimus voi auttaa ihmisiä ymmärtämään toisin ajattelevien ihmisten tapaa havainnoida maailmaa. Holistiselle voi olla turhauttavaa, että analyyttinen tulkitsee kirjaimellisesti, takertuu yksityiskohtiin eikä näe kokonaisuuksia ja asioiden yhteyksiä. Analyyttinen saattaa taas pitää holistista jopa taikauskoisena henkilönä, joka uskoo perhosvaikutuksen kaltaisiin pitkiin syy-seuraussuhteisiin”, sanoo Iiro Jääskeläinen.

Iiro Jääskeläisen tutkimusryhmä julkaisi My sister’s keeper -elokuvan pohjalta myös edellisen moraalikysymyksiä käsittelevän aivotutkimuksen lokakuussa 2017. Tämä artikkeli oli kymmenenneksi luetuin artikkeli vuonna 2017 Nature -tiedelehden Scientific Reports julkaisusarjassa, jossa julkaistiin viime vuonna noin 24000 artikkelia. 

Tutkimus julkaistiin Social Cognitive and Affective Neuroscience -tiedejulkaisussa.