Eloranta ja Risikko: Suomeen tarvitaan kansallinen yksinäisyyden vähentämisen toimenpideohjelma

Maanantaina 28.2. eduskunnan kansalaisinfossa pohdittiin keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Paikalla olevista puolueista kaikki olivat samaa mieltä siitä, että seuraavaan hallituksen ohjelmaan tarvitaan yksinäisyyden vähentämiseksi kirjaus kansallisen strategian ja toimenpideohjelman laatimisesta.

Korona-pandemia on lisännyt yksinäisyyden kokemuksia kaiken ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien ihmisten keskuudessa, mutta erityisen voimakkaasti se on koetellut nuoria ja yksin asuvia. Lukiossa opiskelevista tytöistä toistuvaa yksinäisyyttä koki kouluterveyskyselyn (2021) mukaan yli neljännes, mutta useiden selvitysten mukaan luku on tätäkin korkeampi. SPR:n yksinäisyysbarometrin uusien tuloksien mukaan joka neljäs kokee yksinäisyyttä muutaman kerran kuukaudessa tai useammin. Yksinäisyys korostuu erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Yli kaksi kolmasosaa pitää yksinäisyyttä vakavana tai erittäin vakavana ongelmana.

– Vaikka toimia on tehty viime vuosien ajan kasvavissa määrin, ei yksinäisyys ole vähentynyt suomalaisten keskuudessa. Koska yhteistä suuntaa, suosituksia tai käytänteitä ei ole luotu, tekevät eri organisaatiot työtä omien tietojensa ja näkemystensä varassa ilman laajamittaisen kokonaisorganisoitumisen tarjoamaa johdonmukaista kehittämisotetta. Nyt haluamme saada tähän muutoksen, Eloranta painottaa.

– Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella yhteisöllisyyden vahvistaminen ja yksinäisyyden vähentäminen vaativat sekä tutkimustietoon pohjautuvia korjaavia ja kohdennettuja toimenpiteitä että asenneilmapiirin rakentamista. Nyt tulee edistää määrätietoista työtä sen eteen, että kaikenikäisten kokema yksinäisyys ja ostrakismi vähenevät Suomessa, Risikko toteaa.

Toistuvasti yksinäiset kokevat sekä mielenterveytensä että fyysisen toimintakykynsä muita huonommaksi. He käyvät muita useammin lääkärissä ja heillä on enemmän sairaalahoitojaksoja. Britanniassa on laskettu, että yksinäisyys maksaa vuodessa 11 380 euroa per yksinäinen ihminen. Hollannissa yksinäisyyden on katsottu aiheuttavan jopa 8,1 prosenttia kaikista terveystoimen kustannuksista. Britanniassa ongelmia ratkaisemaan on laadittu vuonna 2018 yksinäisyyden vähentämisen strategia, johon on kerätty konkreettisia toimia eri hallinonaloilta mm. yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Britanniassa ja Japanissa on myös oma yksinäisyysministeri siten, että yhden ministerin salkussa on mukana yksinäisyyden ehkäiseminen ja yksinäisyydestä juontavien ongelmien ratkaisu.

– Haasteena meillä ovat siiloutumisen lisäksi lähes yksinomaan yksinäisyyttä kokeville ihmisille kohdennetut lukuisat interventiot, joiden kehitystä eivät riittävissä määrin ohjaa arviointi- ja tutkimustiedon avulla tehtävä kehitystyö. Kansallisen yksinäisyysstrategian ja toimenpideohjelman keinoin voidaan suunta muuttaa esimerkiksi johtamalla suomalaista yksinäisyystyötä kokonaisvaltaisemmin. Olemme iloisia siitä, että eduskuntapuolueilla on yhteinen tahto siitä, että seuraavaan hallituksen ohjelmaan tarvitaan kirjaus yksinäisyyden vähentämiseksi laadittavasta kansallisesta strategiasta ja toimenpideohjelmasta, Risikko ja Eloranta toteavat.