- Erityisen merkittävänä pidän sitä, että Suomeen laaditaan näillä eduskunnan lisämäärärahoilla ensi vuonna kansallinen lukutaitostrategia. Siinä käydään läpi kaikki toimet ja määritetään tavoitteet, joilla voimme parantaa lukutaitoa alkaen varhaisesta lukemisesta pienille lapsille, tarvittavista toimista opettajien ja lastentarhanopettajien koulutukseen ja lukutaidon opetukseen ja kehittämiseen eri kouluasteilla sekä lukuharrastuksen lisäämiseen ja sen edellytysten kehittämiseen. Ei pidä unohtaa myöskään niitä jo aikuisiässä olevia reilua kahtasataa tuhatta, joilla on heikko lukutaito, Eloranta muistuttaa.

Lisämäärärahalla vahvistetaan myös viime vaalikaudella alkanutta Lukuliike-toimintaa. Lukeva kunta -ohjelmaa ja lukuagenttitoimintaa jatketaan ja lukutaitomateriaaleja kehitetään. Lukukeskus saa määrärahaa mm. kirjailijavierailuiden järjestämiseen ja luku- ja kirjoitustaitoa edistävien työpajojen toteuttamiseen. Myös kirjastojen yhteisiä digitaalisia palveluja parannetaan. Lukemo-portaaliin kootaan yhteen lasten ja nuorten kirjallisuutta edistäviä hankkeita ja tarjotaan toimiva työkalu opettajien koulutukseen.

- Nämä eduskunnan panostukset luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi tulevat juuri oikeaan aikaan. Viikko sitten julkaistuissa uusissa Pisa-tutkimuksissa tuli esiin, että vaikka suomalaisnuorten lukutaito on edelleen OEDC-maiden parhaimmistoa, on erittäin huolestuttavaa, että heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut vuoden 2009 8,1 prosentista vuoden 2018 13,5 prosenttiin. Syytä huoleen antaa myös se, että suomalaisten tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pojista kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Sujuva lukutaito on kuitenkin edelleen edellytys kaikelle muulle oppimiselle, ajattelulle ja muutenkin täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskuntaan, Eloranta korostaa.

- Lukutaito on edellytys ihmisten tasavertaisuudelle. Vaikka vanhempien merkitys lapselle lukemisessa ja lukemiseen kannustamisessa on tärkeä, ei sitä voida jättää yksin perheiden vastuulle, sillä silloin seurauksena on lasten eriarvoistuminen. Lukutaito on asia, josta yhteiskunnan ja koulun tulee ottaa päävastuu, Eloranta toteaa.

SDP:n varsinaissuomalainen kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta on sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistysjaoston jäsen.