SDP EDUSKUNTA

Eloranta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa saatava kuntoon

Jaa
Varhaiskasvatus on tulevaisuusinvestointi. Se parantaa tasa-arvoa ja oppimistuloksia sekä ehkäisee syrjäytymistä. OECD:n mukaan yhden euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa jopa seitsemän euroa, enemmän kuin mikään muu koulutusinvestointi. Mikä tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota hyötyä saa aikaan, ainoastaan laadukas varhaiskasvatus. On hyvä, että uusi varhaiskasvatuslaki parantaa varhaiskasvatuksen aikuisten osaamistasoa lisäämällä etenkin pedagogista osaamista, mutta se ei yksin riitä.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta vaatii kirjallisessa kysymyksessään varhaiskasvatuslain kunnostamista. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta vaatii kirjallisessa kysymyksessään varhaiskasvatuslain kunnostamista. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– On ikävää, että tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen laatua on heikennetty suurentamalla ryhmäkokoa eli huonontamalla aikuisten ja lasten suhdelukua. Myös lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen on heikennetty eli niin sanottua subjektiivista oikeutta on rajattu. Tämä on aiheuttanut epätasa-arvoa eri kunnissa asuvien lasten välillä, kun heikennykset on toisaalla otettu käyttöön, mutta toisaalla ei, kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toteaa.

Vaikka uudessa laissa oli paljon hyvää, sinne jäi myös paljon korjattavaa. Yksi ensisijaisista korjaustarpeista koskee lapsen tuen järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Nykyinen laki säätää lapsen tuesta hyvin löyhästi.

Lain mukaan lapsen tarvitsemaan tukeen täytyy vastata yksilöllisesti lapsen etua ajatellen. Laki linjaa, että tuen tarpeen ilmetessä lapsella on oikeus saada kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja. Kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa päiväkodissa olisi oltava oma erityisopettaja.

– Lainsäädännön väljyys näkyy mm. kuntien tarjoamassa tuen valikossa. On kuntia, jossa tuen muodot ovat monipuoliset (mm. ryhmissä toimivat erityisopettajat, pienennetyt lapsiryhmät ja erityisryhmät) ja kuntia, joissa lapsen tuen toteutuminen on erityisopettajan konsultaatio. Lapsen tarvitsema tuki ja tuen toteutumisen muodot tulee turvata pikaisesti, Eloranta vaatii.

Rakenteellisia, lapsiryhmäkohtaisia tukitoimia on käytössä vain harvoilla lapsilla tai ei ollenkaan tuen mallista riippumatta. Rakenteelliset ratkaisut liittyvät käytettävissä oleviin resursseihin. Niitä ovat mm. lapsiryhmän koko, henkilöstön rakenne, määrä ja/tai erityisosaaminen. Erityisryhmät tai integroidut erityisryhmät ovat valtioneuvoston kyselyn perusteella tukitoimena melko harvinaisia kaikissa kunnissa.

– Tarvitsemme varhaiskasvatuslain päivityksen, jossa säädetään lapsen tuen toteutumisesta lainsäädännön tasolla. Varhaiskasvatuksessa tulee saada samalla tavoin kolmiportaista tukea, kuten perusopetuksessakin saadaan. Tiedämme, että mitä varhemmin ja aikaisemmin ongelmiin puututaan, sitä helpommin ne voidaan korjata. Varhaiskasvatuksessa pienelle lapselle varhain annettu tuki on kaikkein vaikuttavinta ja helpottaa lapsen myöhempää koulutietä. Tämä uudistus ei voi olla kustannusneutraali, vaan sen toteutumiseen tulee varata tarvittavat resurssit, Eloranta painottaa.

Eloranta on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta vaatii kirjallisessa kysymyksessään varhaiskasvatuslain kunnostamista. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta vaatii kirjallisessa kysymyksessään varhaiskasvatuslain kunnostamista. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

SDP EDUSKUNTA
SDP EDUSKUNTA

00102 Eduskunta

09 4321https://sdp.fi/fi/eduskunta/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA

SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote

Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye