ELY-keskukselta Hämeen maakuntien kehittämiseen alkuvuoden aikana lähes 55 miljoonaa euroa

- Rahoituksen kysyntä on jatkunut vahvana talouden piristymisen myötä. Esimerkiksi yritysten kehittämisavustuksia on myönnetty kesäkuun loppuun mennessä 4,22 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Niin ikään palkkatukea yksityiselle sektorille on myönnetty jo samaan tahtiin kuin ennen pandemiaa. Yksityissektorille työllistettyjä on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin n. 1000 henkilöä kuukautta kohden, kertoo elinkeinot-, työvoima- ja osaaminen -vastuualueen johtaja Vesa Jouppila. Yrityksen kehittämispalveluiden kilpailutuksen ajoittuminen alkuvuoteen näkyi vain hieman kysynnässä. Nämä yrityskohtaisesti räätälöitävät konsultti- ja koulutuspalvelut ovat erittäin suosittuja ja edullisesti hinnoiteltuja. Jouppilan mukaan osaavan työvoiman saatavuuden ja henkilöstön osaamisen kehittämisen kannalta helpotusta ovat tuoneet mm. yrityskohtaiset yhteishankintakoulutukset.

Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmia ratkotaan yhteishankintakoulutusten avulla

Työttömyys on laskenut alkuvuoden aikana merkittävästi, mutta työttömien työnhakijoiden määrä on yhä selvästi koronakriisiä edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla. Työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä hyvät, kun talouskasvu on lähtenyt nousuun koronataantuman jälkeen. Uusia avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla ennätysmäärä. Samanaikaisesti jo ennen koronakriisiä näkynyt pula osaavasta työvoimasta monilla aloilla on entisestään kärjistynyt. Maaliskuun alussa Hämeessä käynnistyi kaksi työllisyyden kuntakokeilua, jolloin osa TE-toimiston asiakkaista siirtyi Lahden seudun ja Hämeenlinnan seudun kuntakokeilujen asiakkaiksi.

Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmia on ratkaistu yritysten kanssa yhdessä suunnitelluilla ja hankituilla koulutuksilla. Esimerkiksi yhteishankintakoulutuksena toteutettavia RekryKoulutuksia hankittiin alkuvuonna seitsemän. Koulutuksissa oli mukana 34 yritystä ja uusia työntekijöitä koulutettiin yhteensä 69.

Myös ammatillisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla vastataan työelämän osaajatarpeisiin. Koulutuksia hankittiin yhteensä noin 1,45 miljoonalla eurolla.

- Koulutuksiin hakeutuvien määrä laski edelleen edellisvuodesta, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet muun muassa edelleen jatkuneet poikkeavat koulutusjärjestelyt ja tarvittavien työssäoppimispaikkojen puute, Hämeen ELY-keskuksen johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala kertoo.

Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia työvoimakoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin 5,24 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusten osuus hankinnoista on 3,29 miljoonaa.

- Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksien uusi nelivuotinen sopimuskausi starttasi vuoden alussa. Uudella sopimuskaudella etäopiskelu nostettiin yhdeksi koulutusten joustavien järjestelyjen työkaluksi. Koronan poikkeusolojen ansiosta saatiin kokemuksia erilaisista etäopetuksen järjestelyistä, kertoo työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen.

Kuntakokeilujen käynnistyminen maaliskuun alussa oli julkisen työvoimahallinnon osalta suuri muutos.

- Kyseessä on merkittävä muutos, joten henkilöasiakkaiden palveluiden järjestäytyminen koronan jälkeen näkyi asiakasohjauksen vähäisyytenä asiantuntija-arviointien, valmennusten ja muiden palveluiden osalta. Palveluiden käytön osalta TE-toimiston ja kuntakokeiluiden kanssa organisoidaan uusia tapoja toimia, Hämeen ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Eero Häyrinen kertoo.

Uusia yrityksiä starttirahan avulla syntyi alkuvuoden lähes 150. Starttirahoihin käytettiin 1,83 miljoonaa euroa. Uusia yrityksiä perustettiin muun muassa kaupan, kosmetologian ja terveydenhuollon aloille, fysioterapiaan, rakentamiseen, ravintola-alalle, vaatteiden valmistukseen sekä autojen asennukseen ja korjaukseen.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin yksityiselle sektorille 10,97 miljoonalla eurolla. Kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen ja työllistymiseen maksettiin palkkatukea 3,92 miljoonaa euroa ja palkkauksiin valtion hallintoon 0,84 miljoonaa. Työllisyyspoliittisiin avustuksiin kolmannelle sektorille kohdistettiin 1,85 miljoonaa euroa.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 4,6 miljoonalla eurolla

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 1,58 miljoonaa euroa kotoutumislain (1386/2010) mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvauksia maksettiin jonkin verran vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja 2,99 miljoonalla eurolla.

Yritystukirahoitus kiinnosti laajalti molemmissa maakunnissa

Yritysten kehittämisen rahoitus kasvoi merkittävästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin 6,71 miljoonaa euroa eli 2,30 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten. Korona-aika ei ole vähentänyt yritysten kiinnostusta kehittämiseen ja investointeihin. Yritystapaamisia tehtiin verkon välityksellä lähes entiseen tapaan.

- Korona-ajan mukanaan tuoma pysähdys näyttäisi jääneen enimmäkseen melko lyhyeksi. Samalla se on kuitenkin antanut mahdollisuuden miettiä yrityksen talouden ja toiminnan suuntaamista tulevaisuudessa. Uudelleen suuntaukset ovat kuitenkin edellyttäneet, että yrityksen taloudellinen asema oli suhteellisen hyvä jo ennen koronaa. Miettimiset näkyvät tänä vuonna investointi- ja kehittämishankkeina, joihin on sisältynyt myös jonkin verran yritysten kansainvälistymisen suunnittelua. Kansainväliset markkinat ja niille suuntautuva vienti on nyt isojen muutosten keskellä, kertoo rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskuksesta.

Team Finland -koordinaattorit ovat koordinoineet alkuvuoden aikana koronarahoituksen jälkikontaktointia. Niille yrityksille, joilla oli merkittäviä kasvu- ja kehittämissuunnitelmia, välitettiin tietoa normaalin yritysrahoituksen hyödyntämisen mahdollisuuksista ns. koronkampauksen yhteydessä.

- Alueemme vientiyritykset ovat hyödyntäneet laajalti rahoituksia päättyvän ohjelmakauden osalta ja mahdollisuuksia on jatkossa lisää. Vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta yritysten suunta on selkeästi ollut kohti koronan jälkeistä aikaa ja moni yritys painaa jo kaasu pohjassa toimintansa suhteen. Yritystukirahoitus on kiinnostanut laajalti molemmissa maakunnissa, Hämeen ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattorit Tuomo Kauha ja Matti Nykänen kertovat.

Kanta-Hämeessä suurimman kehittämisavustuksen sai Jospak Oy Tehdas150 - vaihe 1-hankkeeseen, jossa yritys kehittää, pilotoi ja kaupallistaa uutta vuokaratkaisua ja siihen liittyvää valmistusmenetelmää. Lisäksi investoidaan tuote- ja teknologiakehityksen tuloksena syntyviin uusiin tuotantolinjoihin. Tume-Agri Oy sai rahoitusta tuotantoprosessin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä viennin edistämiseen ja Työstöhankinta Reponen Oy Pike 2021 piensarjatuotannon kehittämiseen. Päijät-Hämeessä suurimpien kehittämisavustusten saajat olivat Jartek Invest Oy, Selka Oy ja Kelo-Marketing Oy. Jartek Invest Oy sai rahoitusta yrityksen avaintuotteen tuotekehitykseen, Selka Oy viennin kehittämiseen ja Kelo-Marketing Oy uuden liiketoiminnan käynnistämiseen sekä siihen liittyviin kansainvälistymisvalmisteluihin.

ELY-keskuksen tarjoamia yritysten kehittämispalveluita rahoitettiin 0,28 miljoonalla eurolla. Kehittämispalvelujen avulla yritykset saavat ulkopuolisen asiantuntijan apua yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Tukea myönnettiin alkuvuodesta Analyysi- ja Konsultointipalveluihin.

ESR varoin edistetään muun muassa sähkö- ja automaatio-osaamista

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitusta myönnettiin tammi-kesäkuussa 11 hankkeelle yhteensä 3,06 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeessä suurimman rahoituksen sai Lasten Liikunnan Tuki ry:n Ohjatusti työelämään -hanke, jossa rakennetaan ja mahdollistetaan yksilöllisiä palvelupolkuja kohti työelämää. Hanke kohdistuu etenkin nuoriin. Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n ja Ammattiopisto Tavastian Taitopaja - Taitoja arkeen ja ammattiin -hankkeen tavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien ja vailla koulutusta olevien nuorten valmiuksia siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Päijät-Hämeessä suurimman rahoituksen sai Lahden kaupungin KUNTO - Uusilla kunnallisilla toimilla työkuntoon ja työelämään -hanke. Hankkeessa rakennettavalla uudenlaisella kunnallisella toimintamallilla tuetaan ja parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien työttömien alle 30-vuotiaiden nuorten työnhakijoiden työkykyä ja työllistymistä. LAB-ammattikorkeakoulu Oy:n ja Koulutuskeskus Salpaus-kuntayhtymän SÄHÄKKÄ - Sähkö- ja automaatio-osaamisen kehittäminen Lahden seudulla -hankkeessa edistetään sähkö- ja automaatioteknologioiden osaamiseen liittyvää laadukasta koulutustarjontaa.

Maaseudun kehittäminen jatkui siirtymäkauden rahoituksella

Maaseudun kehittämistä rahoitettiin 2,83 miljoonalla eurolla.

- ELY-keskuksen rahoituksen painopiste oli yritystuissa ja uusia kehittämishankkeita pystyttiin rahoittamaan vain vähän. Rahoitusta voitiin käyttää selvästi vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona, koska rahoituskehys oli niukempi. Yritystukien kysyntä oli alkuvuodesta hyvällä tasolla. ELY-keskuksesta suoraan haettavien kehittämishankkeiden kysyntä oli kuitenkin melko vähäistä ja hyvin valintakriteerit täyttäviä hakemuksia saatiin vain vähän, kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Maaseudun yritystukia myönnettiin alkuvuoden aikana yhteensä 1,05 miljoonaa euroa. Myönnetystä avustuksesta vajaa kolmannes kohdistui elintarvikeyritysten investointeihin. Kanta-Hämeessä suurin maaseudun yritystuki myönnettiin Herkkumaa Oy:lle tuotannon kehittämiseen ja kapasiteetin varmistamiseen. Laitila Tooling Oy sai rahoitusta muottituotannon kone- ja laiteinvestointeihin. Päijät-Hämeessä suurin tuki myönnettiin Icoma Oy:lle puun maalauslinjainvestointiin. Konepaja Seppo Suomi Oy sai rahoitusta työstökoneinvestointiin.

Suurimmat LEADER-yritystuet myönnettiin Mikar Koneistus Oy:lle viisakselisen koneistuskeskuksen hankintaan ja Nekopa Oy:lle ja Konepaja Aho Oy:lle CNC-sorvin hankintaan.

Maaseudun kehittämishankkeina rahoitettiin yhteensä seitsemän uutta hanketta, joista kolme oli laajempia eri ELY-alueet kattavia alueiden välisiä hankkeita. Uusina hankkeina rahoitettiin muun muassa luonnontuotealalla mahlan hyödyntämisen edistämistä tukeva hanke, Päijät-Hämeen pyörämatkailun kehittämishanke ja luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä edistävä hanke.

Sukupolvenvaihdokset lisääntyneet Hämeessä

Maatilojen investointiavustuksia myönnettiin alkuvuonna 3,16 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeihin myönnettiin korkotukea 3,20 miljoonaa lainapääomalle. Suurimmat tukikohteet olivat lypsykarjanavetoiden rakentamiseen. Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin 0,54 miljoonaa. Aloitustukiin myönnettiin lisäksi korkotukea 3,19 miljoonan euron lainapääomalle.

- Maatalouden investointiaktiivisuus on pysynyt Hämeessä ennallaan edellisestä vuodesta ja on edelleen pitkän ajan keskimääräisellä tasolla. Sukupolvenvaihdosten määrät ovat kasvaneet merkittävästi edellisten vuosien vastaavilta ajanjaksoilta. Maataloudessa investointeja ja sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan pitkällä jänteellä eikä koronatilanteella ole ollut merkittävää vaikutusta maatilojen investointihalukkuuteen. Parhaillaan on lausunnolla EU:n uuden ohjelmakauden kansallinen CAP-suunnitelma. Lopullisen suunnitelman hyväksyminen tuo taas vakautta tulevien vuosien sukupolvenvaihdosten ja investointien suunnitteluun, kertoo maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen ELY-keskuksesta.

Rakennusperinnön hoito piristää myös aluetaloutta

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin tammi-kesäkuussa maanomistajille korvauksia yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista kaikkiaan 1,58 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-elinympäristöohjelman rahoitusta soidensuojelun toteutukseen käytettiin 0,85 miljoonaa euroa.

Ympäristöhankkeiden toteuttamiseen käytettiin 0,62 miljoonaa euroa. Ympäristörahoituksella avustettiin esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeen vesistö- ja valuma-aluekunnostusten suunnittelua ja toteutumista sekä tulvariskien hallintaa.

Rakennusperinnön hoitoavustuksilla tuetaan eri aikakausien rakennusperinnön sekä hyvien rakennus- ja korjaustapojen säilymistä. Asiantunteva korjaaminen varmistaa rakennuksen säilymisen pitkään käyttökelpoisena. Avustukset on tarkoitettu yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon. Tavoitteena on säilyttää arvokasta kulttuuri- ja rakennusperintöä ja synnyttää kunnostushankkeilla aluetaloudellista hyötyä. Avustusta jaettiin alkuvuoden aikana 122 000 euroa.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus/Yhteishankinnat: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069 ja koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen, puh. 0295 025 163
Työvoimakoulutus/Kotoutumiskoulutus: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö: Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, puh. 0295 025 245

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 159