Hämeen ELY-keskus

ELY-keskukselta Hämeen maakuntien kehittämiseen vuonna 2020 runsaat 78 miljoonaa euroa

Jaa

Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan, maaseudun ja ympäristön kehittämistä rahoitettiin vuonna 2020 kaikkiaan 78 miljoonalla eurolla. Eniten kokonaisuudesta kohdistui työllisyyden edistämiseen ja maatilojen kehittämiseen. Kanta- ja Päijät-Hämeen yrityksiä tuettiin eri rahoitustoimenpitein noin 26,5 miljoonalla eurolla. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen vuoden 2020 rahoituskatsauksesta. Luvut eivät sisällä ELY-keskuksen myöntämää koronarahoitusta, jota myönnettiin hämäläisille yrityksille viime vuonna kaikkiaan 21,6 miljoonaa euroa.

- Hämeen ELY-keskus on tehnyt rahoituspäätöksillään merkittäviä tulevaisuusinvestointeja alueen parhaaksi. Välittömien vaikutusten lisäksi julkisen rahoituksen ja aluekehittämisen painopiste on Hämeessä pitkän aikavälin kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden tukemisessa. Strategiset kärkemme korostavat työllisyysasteen määrätietoista nostamista, johdonmukaista toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeuttamisen osalta sekä kiertotalouden monipuolista edistämistä. Katseemme on siis tiukasti tulevaisuudessa, vaikka koronarahoitus huomioiden Hämeen ELY-keskuksen noin 100 miljoonan euron rahoituspäätöksillä on mahdollistettu myös huomattavia nopeita hyötyjä. Esimerkiksi yritysten kehittämisavustukset ja maaseudun yritysrahoitus mahdollistavat 10 miljoonalla eurolla lähes 40 miljoonan yksityiset investoinnit, yli 200 uuden työpaikan synnyn, 10 yrityksen perustamisen ja noin 100 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen investointien myötä. Lisääntyvästä liikevaihdosta ilahduttavasti viennin osuus on arviolta 52 miljoonaa euroa, kertoo Hämeen ELY-keskuksen elinkeinot-, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtaja Vesa Jouppila.

Poikkeuksellinen vuosi näkyi työvoimakoulutusten kysynnässä

Koronavirukseen liittyvät rajoitustoimet ja pitkittynyt epävarmuus näkyivät työttömyyden kehityksessä vaikuttaen työvoimapalveluiden hankintoihin ja toteutumiseen. Esimerkiksi yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavien yhteishankintakoulutusten kysyntä oli alkuvuodesta edellisvuotta vilkkaampaa ja yrityksillä oli tarve sekä rekrytoida uusia työntekijöitä että kehittää toimintaansa kouluttamalla henkilökuntaansa. Koronatilanteen myötä osa rahoitetuista koulutuksista peruttiin kokonaan tai siirrettiin myöhemmin toteutettavaksi. Samalla uusien koulutusten kysyntä pysähtyi. Koulutuksia keskeytettiin tai siirrettiin myöhemmäksi mm. palvelu- ja majoitusaloilta sekä osasta teollisuusaloja. Sen sijaan mm. varasto- ja elintarviketeollisuudessa oli uusien työntekijöiden rekrytointitarvetta.

Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa on keskeistä lähiopetuksena tapahtuva ammatin perustaitojen opiskelu sekä opitun harjoittelu työpaikalla. Opetuksen siirtäminen kokonaan etäopetukseksi ja työssäoppimispaikkojen vähäinen tarjonta vaikutti koulutustarjontaan. Osaa hankituista koulutuksista ei aloitettu lainkaan ja osa siirrettiin myöhemmäksi. Toisaalta poikkeustilanne käynnisti kokonaan verkossa tapahtuvien koulutusten kehitystyön, mikä muuttaa koulutustarjontaa osittain pysyvästi.

Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia työvoimakoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin 5,30 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusten osuus hankinnoista on 3,45 miljoonaa.

- Myös maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset jouduttiin poikkeusolojen vuoksi järjestämään etänä verkossa. Tilanne oli haasteellinen niin kouluttajille kuin opiskelijoille, mutta siitä huolimatta kotoutumiskoulutuksessa päästiin ihan hyviin lopputuloksiin. Jonkin verran jäi pois sovittuja työssäoppimisjaksoja, joskin niitäkin toteutui. Hyvänä puolena poikkeusoloissa voisi nähdä sen, että etäjärjestelyjen kautta opittiin ja saatiin testailtua uudenlaisia tapoja toteuttaa kotoutumiskoulutusta. Nämä toimintatavat jäävät elämään tulevaisuudessakin, kertoo Hämeen ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen.

Koronatilanne vaikutti yleisemminkin palveluiden käyttöön.

- Kaikkien työvoimapalveluiden asiakasohjaus notkahti koronan kohdennettua TE-toimiston työajan lomautettujen, irtisanottujen ja yrittäjien työttömyysturva-asioihin. Korona-aikana palvelut järjestettiin etänä ja myöhemmin rajoitusten vapauduttua hybridimallina. Työvoimapalveluissa toteutettiin etäohjaus- ja digiloikka, josta käytäntöön jää myös jatkossa paljon, Hämeen ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Eero Häyrinen kertoo.

Uusia yrityksiä starttirahan avulla syntyi vuoden lähes 300. Starttirahoihin käytettiin 2,30 miljoonaa euroa. Uusia yrityksiä perustettiin mm. terveydenhuoltoon ja kauppa- ja ravintola-aloille, rakentamiseen, fysioterapiaan, liikunnan ja vapaa-ajan ohjaukseen, vaatteiden valmistukseen sekä autojen asennukseen.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin yksityiselle sektorille 11,87 miljoonalla eurolla. Kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen ja työllistymiseen maksettiin palkkatukea 4,68 miljoonaa euroa ja palkkauksiin valtion hallintoon työllistämiseen 1,02 miljoonaa. Työllisyyspoliittisiin avustuksiin kolmannelle sektorille kohdistettiin 1,49 miljoonaa euroa.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 10,7 miljoonalla eurolla

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 3,80 miljoonaa euroa kotoutumislain (1386/2010) mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvauksia maksettiin runsas miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2019. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja 6,87 miljoonalla eurolla.

Yritystukien kysyntä vilkasta

Yritysten kehittämisrahoitus kasvoi edellisestä vuodesta. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin 8,30 miljoonaa euroa eli 2,57 miljoonaa enemmän kuin vuosi sitten.

 - Vuosi 2020 oli yritysten kehittämisavustusten myönnön puolesta erittäin poikkeuksellinen. Koronasta huolimatta ja osittain ilmeisesti juuri sen vuoksi kehittämisavustuksia haettiin tavanomaista runsaammin ja niitä myönnettiinkin aiempia vuosia enemmän. Kanta- ja Päijät-Hämeessä myönnettyjen kehittämisavustusten määrä nousi 80 kappaleeseen ja yli viiteen miljoonaan euroon. Ja tämä siis tapahtui korona-avustusten rinnalla, kertoo rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen.

Korona-avustuksia Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella myönnettiin 1 404 yritykselle yhteensä runsaat 21,6 miljoonaa euroa.

- Näiden tukien ja muiden tahojen kuten Business Finlandin, Maaseuturahaston ja Valtiokonttorin myöntämien avustusten vaikutusta tullaan todennäköisesti arvioimaan vielä tarkemmin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että korona-aika on sekä pakottanut yrityksiä miettimään tulevaisuuden selviytymiskeinoja että tuonut sellaisen raon, jossa miettiminen on ollut sekä pakollista että mahdollista, Sinikka Kauranen jatkaa.

ELY-keskuksen ja Business Finlandin koronarahoitus työllisti viime vuonna myös Team Finland-koordinaattoreita tiedottamisen ja neuvonnan osalta.

- Osa alueemme vientiyrityksistä selvisi vielä kevään tilauskannan turvin melko hyvin, mutta loppuvuosi oli haasteellisempi. Vientiyritykset hyödynsivät koronarahoitusta toimintansa kehittämiseen, mutta samalla myös normaali ELY-keskuksen kehittämisavustus veti hyvin kansainväliseen kasvuun tähtääviä hakemuksia sisään, Hämeen ELY-keskuksen Team Finland koordinaattorit Tuomo Kauha ja Matti Nykänen kertovat.

Team Finland-koordinaattorit vetävät koronarahoituksen jälkikontaktointia ja kaikki rahoitusta saaneet yritykset pyritään aktivoimaan myös normaalin yritysrahoituksen hyödyntämiseen alkuvuoden 2021 aikana, mikäli yrityksellä on merkittäviä kasvu- ja kehittymissuunnitelmia. Jälkikontaktoinnissa hyödynnetään myös maakunnallista yhteistyötä yrityspalvelutoimijoiden kanssa.

Kanta-Hämeessä suurimman kehittämisavustuksen sai Unipro Oy Ltd tuotannon automatisointiin kohti uusia kansainvälisiä liiketoimintamalleja. FM-HAUS Oy sai rahoitusta puuelementtituotannon uudelleen järjestelyihin ja jatkokehitykseen ja Jokioisten Leipä Oy Vienti2020 -projektiin. Päijät-Hämeessä suurimpien kehittämisavustusten saajat olivat Villähteen Leipä Oy, Ursus Fennica Oy ja Polttis Oy. Villähteen Leipä Oy sai rahoitusta tuotantolinjaston kehittämiseen, Ursus Fennica Oy kuitulaserleikurin hankintaan ja Polttis Oy ympäristöystävällisen autopesulan kehittämiseen.

Yritysten toimintaympäristöavustusta myönnettiin yhdeksälle hankkeelle yhteensä 1,47 miljoonaa euroa.

Kanta-Hämeessä suurimman avustuksen sai Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:n Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen -hanke, joka auttaa yrityksiä kehittämään uusia materiaaliratkaisuja ja teknologiaa hyödyntäviä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Päijät-Hämeessä suurimman avustuksen sai Lahti Region Oy:n Päijät-Hämeen matkailun selviytymisstrategia - Koronan kourista kotimaiseen kasvuun -hanke, jonka avulla vastataan poikkeusolojen aiheuttamaan muuttuneeseen kysyntään.

Yritykset käyttivät aktiivisesti myös ELY-keskuksen tarjoamia yritysten kehittämispalveluita, joiden avulla haettiin ulkopuolisen asiantuntijan sparrausta yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluihin myönnettiin rahoitusta 1,70 miljoonalla eurolla.

ESR varoin edistetään mm. osatyökykyisten ja maahanmuuttajien työllistymistä

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankerahoitusta myönnettiin 2,6 miljoonaa euroa 17 hankkeelle.

Kanta-Hämeessä rahoitukseltaan suurin hanke oli Kiipulasäätiön (sr) osatoteuttajana Koulutuskuntayhtymä Tavastia hanke Työtä riittää. Hankkeessa luodaan osatyökykyisten työllistämisen malli, jota hyödyntämällä osatyökykyisiä saadaan paremmin työllistettyä. Hämeenlinnan kaupunki sai rahoitusta Teemme yhdessä! Työllisyyden palveluiden ja hankintojen -kehittämishankkeelle. Päijät-Hämeessä rahoitukseltaan suurin hanke oli LAB ammattikorkeakoulu Oy:n osatoteuttajana Outward Bound Finland ry hanke Roolipeli. Tavoitteena on tukea koulutus- ja työuravalintojaan tekevien nuorten kanssa toimivien ammattilaisten työtä. Koulutuskeskus Salpaus osatoteuttajina LAB-ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu sai rahoitusta MALVA – maahanmuuttajat valmentaen työelämään -hankkeeseen, jossa etsitään keinoja tuoda maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osaamista paremmin esiin ja vähentää työllistymisen esteitä.

Maaseudun kehittämisessä painotettiin yritystukia

Maaseudun kehittämistä rahoitettiin 5,53 miljoonalla eurolla.

- Rahoituksen kysyntä ELY-keskuksen hanke- ja yritystukiin oli hyvällä tasolla, mutta rahoitusta erityisesti kehittämishankkeisiin oli tarjolla vain vähän. Rahoitusta on loppuohjelmakaudella haluttu ohjata yritystukiin, joille varattiin rahoituksesta suurin potti. Uusia kehittämishankkeita voitiin rahoittaa viime vuonna poikkeuksellisen vähän edellisiin vuosiin verrattuna, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Kanta-Hämeessä suurin maaseudun yritystuki myönnettiin NB-Elementti Oy:lle betonielementtitehtaaseen. Päijät-Hämeessä suurin tuen saaja oli Lauttaniemen Teollisuus Oy, joka sai rahoitusta sahatavaran höylä- ja lujuuslajittelulinjaan. Suurimmat LEADER-yritystuet myönnettiin Salmisen Puutyö Oy:lle alumiinin katkaisusahan sekä läpisyötettävän hiomakoneen hankintaan ja Evon Luonto Oy:lle Räyskälän leirikeskuksen muuntamiseen matkailukäyttöön.

Maatilojen investointitahti pysynyt hyvänä Hämeessä

Maatilojen investointiavustuksia myönnettiin 6,17 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeihin myönnettiin korkotukea 6,64 miljoonan euron lainapääomalle. Suurimmat tukikohteet olivat lypsykarjanavetoiden rakentamiseen. Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin 0,49 miljoonaa. Aloitustukiin myönnettiin lisäksi korkotukea 2,62 miljoonan euron lainapääomalle.

- Investointiaktiivisuus pysyi Hämeessä kohtuullisen korkealla tasolla myös vuonna 2020, sillä loppuvuoden kirin johdosta avustusmäärät nousivat selvästi edellisten vuosien keskimääräistä tasoa korkeammalle. Sen sijaan sukupolvenvaihdosten määrät ovat laskeneet merkittävästi edellisten vuosien keskimääräisiltä tasoilta. Maataloudessa investointeja ja sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan pitkällä jänteellä, jolloin koronatilanne ei vaikuttanut merkittävästi maatilojen investointihalukkuuteen. Sen sijaan EU:n uuden ohjelmakauden taitteeseen on aina liittynyt maataloudessa epävarmuutta, kertoo maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko.

Helmi-ympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) toteutukseen käytettiin vuonna 2020 noin 3,29 miljoonaa euroa. Rahalla maksettiin maanomistajille korvauksia yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista. Vuoden 2020 alussa käynnistyi Ympäristöministeriön rahoittama HELMI-elinympäristöohjelma soidensuojelun toteutukseen. Tätä rahaa myönnettiin Hämeeseen 246 000 euroa.

Ympäristöhankkeiden toteuttamiseen käytettiin lähes 1,14 miljoonaa euroa. Ympäristörahoituksella avustettiin esimerkiksi Kanta- ja Päijät-Hämeen vesistö- ja valuma-aluekunnostusten suunnittelua ja toteutumista sekä tulvariskien hallintaa.

Rakennusperinnön hoitoavustusta oli jaettavissa huomattavasti edellisvuosia enemmän. Avustusta jaettiin rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämistä edistäviin korjauksiin 164 000 euroa.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus/Yhteishankinnat: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069 ja koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen, puh. 0295 025 163
Työvoimakoulutus/Kotoutumiskoulutus: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö: Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, puh. 0295 025 245


Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 159

Avainsanat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
15140 Lahti

0295 025 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme