ELY-keskuksen kautta virtasi rahaa Hämeen maakuntiin tammi-kesäkuussa lähes 50 miljoonaa euroa

Hämeen ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen johtaja Vesa Jouppilan mukaan ”alkuvuoden rahoituspäätöksissä korostuvat panostukset yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen, uusien yritysten käynnistämisen tukemiseen ja erityisesti työllisyyden edistämiseen. Harmittavasti EU-rahastojen ohjelmakausien vaihtuminen ja tekniset siirtymätoimet ovat tuoneet tilapäistä kitkaa yksittäisiin rahoitusmuotoihin. Käytettävissä on kuitenkin onneksi ollut useita rahoituslähteitä. Erityisesti yrityskohtaisten kehittämishankkeiden rahoituksen osalta on ollut haasteita, kun uudet järjestelmät eivät ole vielä toistaiseksi mahdollistaneet päätösten tekemistä. Asiaan on luvassa korjaus syys-lokakuun aikana. Rahoitushaut ja valmistelutoimet on kuitenkin päästy käynnistämään. Yritysten kasvun kannalta tärkeät osaajien saatavuus ja yleisemmin kohtaannon haasteet ovat konkretisoituneet erityisesti rekrykoulutusten ja palkkatuen kysynnän kasvuna. Reilun kolmanneksen määrärahojen myönnön lisäys edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna on tuonut ilahduttavan runsaasti uusia työllisiä erityisesti yksityiselle sektorille”.

Yksityiselle sektorille ja kuntiin työllistäminen kasvoi selvästi

Alkuvuonna työttömyys- ja lomautusluvut jatkoivat edelleen laskusuunnassa ja uusia työttömyysjaksoja alkoi edellisvuosia vähemmän. Työttömien määrä on kuitenkin edelleen koronakriisiä edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi viimein keväällä vuositasolla laskuun, mutta erityisesti yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä on korkea ja kasvaa edelleen sekä vuosi- että kuukausitasolla. Uusia avoimia työpaikkoja oli julkisessa työnvälityksessä edelleen runsaasti. Kohtaanto-ongelmat työmarkkinoilla jatkuvat, ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on alueen yrityksille suuri kasvun este.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Päätöksiä tehtiin 21,37 miljoonalla eurolla, josta yksityiselle sektorille maksettiin 14,99 miljoonaa, kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen 5,56 miljoonaa ja palkkauksiin valtion hallintoon työllistämiseen 0,83 miljoonaa. Alkuvuoden aina työllistettynä aloitti runsaat 2200 TE-toimiston ja työllisyyden kuntakokeilujen asiakasta. Heistä yksityiselle sektorille työllistettynä aloitti yli 1400 henkilöä.

Myös starttirahan käyttö sekä starttirahalla perustettujen yritysten määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna. Uusia yrityksiä starttirahan avulla syntyi Hämeeseen alkuvuoden aikana noin 230. Starttirahoihin käytettiin kaikkiaan 2,24 miljoonaa euroa. Uusia yrityksiä syntyi muun muassa mainontaan ja markkinointiin, kaupan ja terveydenhuollon aloille, psykologipalveluihin, fysioterapiaan, ICT- ja ravintola-aloille, rakentamiseen, valokuvaukseen ja kosmetologipalveluihin.

Yritysten työvoiman saatavuusongelmia on alkuvuonna ratkaistu yli 50 yrityksen kanssa yhdessä hankituilla RekryKoulutuksilla, joissa on ollut mukana yli 80 koulutettavaa. Uusia osaaja on koulutettu elintarviketeollisuuteen, puunjalostukseen, rakennusalalle, ohjelmistokehittäjiksi sekä myynnin, markkinoinnin ja digitaalisen liiketoiminnan osaajiksi. Työelämän osaajatarpeisiin vastataan myös ammatillisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla. Hämeessä on järjestetty muun muassa työelämään palaaville sairaanhoitajille täydennyskoulutus, yrittäjäkoulutuksia, lupakorttikoulutuksia, robotiikka- ja 3D-mallintamiskoulutuksia sekä rakennus-, metalli- ja varastoalan täydennyskoulutuksia. Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin 5,26 miljoonalla eurolla. Kotoutumiskoulutusten osuus kokonaishankintamäärärahasta oli 3,33 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutuksissa oli kuukaudessa keskimäärin noin 1100 oppilasta, joista kolmannes maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa. 

TE-toimiston ja kuntakokeilun asiakkaiden käytössä olevia ostopalveluita on suunnattu erityisesti asiakkaiden yksilölliseen työnhakuun. Ryhmälle toteutettavien valmennuspalveluiden trendi on ollut viime vuodet asiakasmäärissä ja määrärahojen käyttämisessä laskeva.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 4,7 miljoonaa euroa

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 1,33 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja (tulkkauskustannukset, alkukartoituskorvaukset, sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskorvattavat kustannukset) 3,33 miljoonalla eurolla.

Yritystukirahoituksen osalta poikkeuksellinen alkuvuosi

Tammi-kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeeseen myönnettiin yritysten kehittämisen rahoitusta 0,65 miljoonaa euroa. Yrityksen kehittämisavustusta on myönnetty noin 0,14 miljoonaa euroa neljälle hankkeelle ja yrityksen kehittämispalveluiden tuotteita (analyysi, konsultointi ja koulutus) noin 0,50 miljoonaa.

Yrityksen kehittämisavustusta saivat Allwatec Oy, MYLO Design Oy ja Velcron Oy kansainvälistymishankkeisiin sekä Gimara Oy monimuotoistuvaa työelämää ja eettistä rekrytointia lähtömaassa kehittävään hankkeeseen. Yrityksen kehittämispalveluiden tuotteissa suurin osa rahoituksesta kohdistui Konsultointi-palveluun. Erityisen suosittu oli Kasvun ja kansainvälistymisen konsultointi, jossa on edistetty muun muassa yritysten omistajanvaihdoksia.

Alkuvuosi oli yritysten kehittämisen osalta poikkeuksellinen, sillä Suomen rakennerahasto-ohjelma (Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020) on päättynyt yritystukien osalta 31.10.2021. Hämeen osalta uuden rakennerahasto-ohjelmakauden (Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027) yritysrahoitushaut on saatu käynnistettyä uudessa EURA2021 -järjestelmässä maaliskuussa. 
 
Ensimmäiset yritysrahoitushakujaksot on saatu päätökseen 29.4.2022. Ensimmäisen hakujakson hankehakemuksia käsitellään parhaillaan, mutta päätöksenteko EU-ohjelmakauden 2021–2027 varojen osalta ei valitettavasti vielä ole mahdollista. Tarkoitus on, että päätöksiä EURA2021 -järjestelmän kautta jätetyistä hakemuksista voitaisiin tehdä syksyllä 2022, jolloin hanketoiminta käynnistyy täysipainoisesti.  

Kanta-Hämeen osalta ensimmäinen hakujakso tuotti yhteensä 22 hakemusta, joissa haettiin avustusta yhteensä 1,26 miljoonaa euroa. Kyseisellä hakujaksolla avustusta on käytössä 0,76 miljoonaa. Päijät-Hämeen osalta ensimmäinen hakujakso tuotti yhteensä 24 hakemusta, joissa haettiin avustusta yhteensä 2,13 miljoonaa euroa. Kyseisellä hakujaksolla avustusta on käytössä 0,64 miljoonaa.  

- Ensimmäisen hakujakson perusteella yrityksen kehittämisavustus kiinnostaa edelleen Hämeen yrityksiä. Hämeessä on haettu hankkeisiin enemmän avustusta, kuin mitä on hakujaksolla käytössä. Toinen yritysrahoituksen hakujakso on ollut avoinna 2.5.2022 - 12.8.2022, Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen kertoo.

Yrityksen kehittämisavustuksen käynnistyttyä uuden rakennerahasto-ohjelman alla on yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyen ollut haettavissa myös kansallista rahoitusta kasvun kiihdyttämisohjelman sekä kansainvälisen kasvun kiihdyttämisohjelman RRF- rahoituksen kautta.

- Kiinnostus kyseisiä rahoituksia kohtaan on ollut selkeästi kasvussa ja ne voivat olla varteenotettava vaihtoehto kehittämisavustuksen rinnalla, toteavat Hämeen Team Finland -koordinaattorit Matti Nykänen ja Tuomo Kauha.

ESR-hankkeiden keskiössä digitaitojen kehittäminen

Alueellisiin ESR-hankkeisiin myönnettiin yhteensä 0,63 miljoonaa euroa. Hankkeita rahoitettiin seitsemän. Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 on päättymässä ESR-rahoituksen osalta ja kauden viimeisimmät hankkeet ovat nyt käynnistymässä. Käytettävissä on vielä ollut REACT EU -rahoitusta, joka on tarkoitettu digitaalisen osaamisen kehittämiseen sekä yritysten nopean muutoskyvykkyyden edistämiseen. Näihin haasteisiin vastaavat esimerkiksi Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Urheiluseurojen Digispurtti -hanke ja Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy:n Seuraava Siirto - Pk-yritykset vihreään siirtymään -hanke.

Maaseudun yritysrahoituksessa runsaasti hakemuksia vireillä

Maaseudun kehittämistä rahoitettiin 3,18 miljoonalla eurolla, josta suuri osa eli 1,83 miljoonaa oli Leader-ryhmien hanke- ja yritystukia. Leader-ryhmien rahoitusta on paikallisesti hyödynnetty hyvin. Erityisen paljon tehtiin uusia päätöksiä erilaisille yleishyödyllisille kehittämishankkeille ja investoinneille. ELY-keskuksen suoraan hankerahoitukseen käytettiin 0,78 miljoonaa ja ELY-keskuksen myöntämiin yritystukiin 0,57 miljoonaa. Maaseudun kehittämisessä siirrytään ensi vuonna uudelle ohjelmakaudelle, ja tämä vuosi on ollut vielä ns. siirtymäkautta, jolloin rahoitusta on ollut käytettävissä erityisesti kehittämishankkeisiin hyvin rajoitetusti.

- Uusina hankkeina rahoitettiin muun muassa maaseudun yritystoimintaa edistävä neuvonta- ja aktivointihanke, palveluyritysten vähähiilisiä energiaratkaisuja edistävä hanke ja maatalouden vähähiilisyysratkaisuja edistävä yhteistyöhanke. Kehittämishankkeiden hakemuksia tuli alkuvuodesta vireille hyvin vähän, koska rahoitustilanne oli potentiaalisilla hakijoilla hyvin tiedossa ja muissa rahoitusvälineissä oli hakuja käynnissä, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin 11 hankkeelle. Hakemuksia on myös paljon vireillä. Investointeja ovat tehneet esimerkiksi elintarvikkeita jalostavat yritykset. Tukea saivat muun muassa Matti Tuomola Oy vihannesten pesuhallin rakentamiseen, Karotia Oy kuorimon tuotantotilojen rakentamiseen ja Hämeenniemen tila kehittämisinvestointiin.

Suurimmat LEADER-yritystuet myönnettiin Plastiset Oy:lle energiatehokkaiden suulakepuristuslinjojen hankintaan ja Heinolan Heinäsaari Oy:lle toiminnan käynnistämiseen.

Maatiloilla panostetaan uusiutuvaan energiaan

Maatilojen investointiavustuksia myönnettiin alkuvuonna 1,79 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeihin myönnettiin korkotukea 0,94 miljoonan euron lainapääomalle. Suurimmat tukikohteet olivat energiatuotantoon ja tuotantorakennusten rakentamiseen sekä salaojitukseen. Suurimmat prosentuaaliset lisäykset olivat erityisesti aurinkoenergian tuotantoon. Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin 0,44 miljoonaa euroa. Aloitustukiin myönnettiin lisäksi korkotukea 1,68 miljoonan euron lainapääomalle.

- Maatalouden investointiaktiivisuus on säilynyt Hämeessä kohtuullisella tasolla erityisesti kasvaneiden energiainvestointien ansiosta. Sen sijaan lypsykarjatalouden investoinnit ovat hiipuneet molemmissa maakunnissa hälyttävästi aikaisempien vuosien määriin verrattuna, kertoo maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen ELY-keskuksesta.

Vesienhoitohankkeita tuettiin yli miljoonalla eurolla

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin tammi-kesäkuussa maanomistajille korvauksia yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista kaikkiaan noin 1,18 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-elinympäristöohjelman rahoitusta soidensuojelun toteutukseen käytettiin 0,06 miljoonaa euroa. Lisäksi HELMI-elinympäristöohjelman luonnonhoitotöitä hankittiin noin 0,03 miljoonalla. Rahoitusta kohdistui muun muassa Kutajärven Natura-lintuvesikohteen hoitokalastukseen Hollolassa.

Ympäristöhankkeiden toteutumista avustettiin yhteensä 1,04 miljoonalla eurolla. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Hankkeilla vaikutetaan yli 25 järven ja joen tilan paranemiseen ja viiden hyvässä ekologisessa tilassa olevan vesistön tilan säilymiseen Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lisäksi laaditaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma viidelle pohjavesialueelle ja parannetaan Riihimäen keskusta-alueen tulvariskien hallintaa.

Rakennusperinnön hoitoon myönnetyillä avustuksilla säilytettiin arvokasta kulttuuri- ja rakennusperintöä ja synnytettiin kunnostushankkeilla aluetaloudellista hyötyä. Avustusta myönnettiin moniin tyypillisiin toimiin, kuten esimerkiksi perinteisen ja jo harvinaiseksi käyneen paloista tehdyn peltikaton kunnostamiseen, kolmiorimahuopakaton tekemiseen, hirsirungon kengittämiseen ja ikkunoiden korjaamiseen perinteisin menetelmin. Kunnista Asikkala sai avustusta myllyrakennuksen ja Padasjoki Mainiemen sahan pelastamiseen tähtääviin toimiin. Avustusta jaettiin alkuvuonna yhteensä 39 kohteelle 0,13 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus/Yhteishankinnat: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069 Työvoimakoulutus/Kotoutumiskoulutus: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö, Metso- ja Helmi-ohjelmat: luonnonsuojeluasiantuntija Riitta Ryömä, puh. 0295 025 134
Ympäristö, vesistökunnostukset ja tulvat: johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine, puh. 0295 025 107
Ympäristö, rakennusperintö: alueidenkäytön asiantuntija Hannele Kuitunen, puh. 0295 025 121

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen. puh. 0295 025 159 ja viestintäasiantuntija Miira Jaakonaho 0295 025 176