Emättimen mikrobiomi voi vaikuttaa raskauden kestoon
Emättimen mikrobiomi heijastaa raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätelyä. Mahdollisesti mikrobiomi vaikuttaa niihin myös suoraan, käy ilmi Helsingin yliopistossa ja HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan synnytyshistoria vaikuttaa emättimen mikrobiomiin. Mekanismit saattavat olla immunologisia.
– Emättimen mikrobiomi korreloi sekä nykyisen raskauden keston että mahdollisten aiempien raskauksien ja synnytysten kanssa. Löydösten syy-seuraussuhteet sekä mekanismeja sille, miten aiempi synnytys vaikuttaa mikrobiomiin, päästään selvittämään jatkotutkimuksissa, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätely tunnetaan huonosti. Emättimen mikrobiomi tunnistettiin nyt uutena tekijänä.
– Jatkossa on tärkeää tutkia, voiko mikrobiomin määrittäminen ja muokkaaminen tarjota terapeuttisia hoitomahdollisuuksia. Näin voitaisiin mahdollisesti vähentää ennenaikaisia tai yliaikaisia synnytyksiä sekä niihin liittyviä lääketieteellisiä riskejä ja kustannuksia, dosentti Ilkka Kalliala Helsingin yliopistosta sanoo.
Vallitseva laktobasillilaji vaihteli
Mikrobiomin koostumusta loppuraskaudessa tai sen roolia yliaikaisessa raskaudessa ja synnytyksen käynnistymisessä ei juuri ole aiemmin tutkittu.
eBioMedicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 324 suomalaisen naisen emättimen mikrobiomin koostumusta 37.–42. raskausviikolla 16S rRNA -geenin sekvensointimenetelmällä. Tiedot yhdistettiin kyselylomakkeen taustatietoihin ja potilastietojärjestelmistä saatuihin kliinisiin tietoihin.
Emättimen mikrobiomin koostumus loppuraskaudessa selittyi pitkälti nykyisen raskauden kestolla, aiempien raskauksien lukumäärällä ja sillä, päättyikö raskaus synnytykseen. Synnyttämättömillä naisilla mikrobiomin vallitseva laktobasillilaji oli Lactobacillus crispatus. Synnyttäneillä mikrobiomi oli monimuotoisempi.
Lactobacillus crispatus -valtaisen mikrobiomin on aiemmin todettu yhdistyvän gynekologiseen terveyteen ja suojaavan ennenaikaiselta synnytykseltä. Lactobacillus iners on yhdistetty lisääntyneeseen ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Emättimen mikrobiomin monimuotoisuus ja vaihtelevuus raskauden aikana on vähäistä.
Alkuperäinen artikkeli: Kaisa Kervinen, Tiina Holstera, Schahzad Saqibb, Seppo Virtanen, Vedran Stefanovic, Leena Rahkonen, Pekka Nieminen, AnneSalonen, Ilkka Kalliala. Parity and gestational age are associated with vaginal microbiota composition in term and late term pregnancies. eBioMedicine 2022. DOI: 10.1016/j.ebiom.2022.104107
Lisätietoja:
Ilkka Kalliala, dosentti, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 050 4271204
ilkka.kalliala@hus.fi
Anne Salonen, dosentti, ryhmänjohtaja, Ihmisen mikrobiomit -tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484522
anne.salonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme