Emättimen mikrobiomi voi vaikuttaa raskauden kestoon
19.7.2022 08:30:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Emättimen mikrobiomi heijastaa raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätelyä. Mahdollisesti mikrobiomi vaikuttaa niihin myös suoraan, käy ilmi Helsingin yliopistossa ja HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan synnytyshistoria vaikuttaa emättimen mikrobiomiin. Mekanismit saattavat olla immunologisia.
– Emättimen mikrobiomi korreloi sekä nykyisen raskauden keston että mahdollisten aiempien raskauksien ja synnytysten kanssa. Löydösten syy-seuraussuhteet sekä mekanismeja sille, miten aiempi synnytys vaikuttaa mikrobiomiin, päästään selvittämään jatkotutkimuksissa, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätely tunnetaan huonosti. Emättimen mikrobiomi tunnistettiin nyt uutena tekijänä.
– Jatkossa on tärkeää tutkia, voiko mikrobiomin määrittäminen ja muokkaaminen tarjota terapeuttisia hoitomahdollisuuksia. Näin voitaisiin mahdollisesti vähentää ennenaikaisia tai yliaikaisia synnytyksiä sekä niihin liittyviä lääketieteellisiä riskejä ja kustannuksia, dosentti Ilkka Kalliala Helsingin yliopistosta sanoo.
Vallitseva laktobasillilaji vaihteli
Mikrobiomin koostumusta loppuraskaudessa tai sen roolia yliaikaisessa raskaudessa ja synnytyksen käynnistymisessä ei juuri ole aiemmin tutkittu.
eBioMedicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 324 suomalaisen naisen emättimen mikrobiomin koostumusta 37.–42. raskausviikolla 16S rRNA -geenin sekvensointimenetelmällä. Tiedot yhdistettiin kyselylomakkeen taustatietoihin ja potilastietojärjestelmistä saatuihin kliinisiin tietoihin.
Emättimen mikrobiomin koostumus loppuraskaudessa selittyi pitkälti nykyisen raskauden kestolla, aiempien raskauksien lukumäärällä ja sillä, päättyikö raskaus synnytykseen. Synnyttämättömillä naisilla mikrobiomin vallitseva laktobasillilaji oli Lactobacillus crispatus. Synnyttäneillä mikrobiomi oli monimuotoisempi.
Lactobacillus crispatus -valtaisen mikrobiomin on aiemmin todettu yhdistyvän gynekologiseen terveyteen ja suojaavan ennenaikaiselta synnytykseltä. Lactobacillus iners on yhdistetty lisääntyneeseen ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Emättimen mikrobiomin monimuotoisuus ja vaihtelevuus raskauden aikana on vähäistä.
Alkuperäinen artikkeli: Kaisa Kervinen, Tiina Holstera, Schahzad Saqibb, Seppo Virtanen, Vedran Stefanovic, Leena Rahkonen, Pekka Nieminen, AnneSalonen, Ilkka Kalliala. Parity and gestational age are associated with vaginal microbiota composition in term and late term pregnancies. eBioMedicine 2022. DOI: 10.1016/j.ebiom.2022.104107
Lisätietoja:
Ilkka Kalliala, dosentti, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 050 4271204
ilkka.kalliala@hus.fi
Anne Salonen, dosentti, ryhmänjohtaja, Ihmisen mikrobiomit -tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484522
anne.salonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Potilaan ennakko-odotukset vaikuttavat elämänlaatuun rinnankorjausleikkauksen jälkeen22.3.2026 10:33:32 EET | Tiedote
Potilaat, jotka uskoivat selviytyvänsä rinnankorjausleikkauksesta hyvin, voivat paremmin myös leikkauksen jälkeen. Potilaskeskeisessä hoidossa odotuksista tulisikin keskustella ennakkoon. Kirurgisella menetelmällä tai ajankohdalla ei ole ratkaisevaa merkitystä potilaan elämänlaadulle, mutta yksilöllinen suunnittelu on tärkeää.
Nopeat junayhteydet voivat edistää ihmisen kognitiivista terveyttä20.3.2026 11:45:02 EET | Tiedote
Nopea rautatieyhteys auttaa ylläpitämään kognitiivista terveyttä ja vähentämään eriarvoisuutta ikääntyvässä väestössä, ilmenee uudesta tutkimuksesta.
Kasvipainotteisempaan ruokavalioon siirtyminen voi vähentää paksu- ja peräsuolisyöpien riskiä20.3.2026 08:57:27 EET | Tiedote
Punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen kasviperäisillä ruuilla, erityisesti täysjyvällä, on yhteydessä paksu- ja peräsuolisyöpien pienempään riskiin suomalaisilla aikuisilla.
Suomalaistutkijat neuvomaan Tanskan metsitystä19.3.2026 08:46:09 EET | Tiedote
Tanska aikoo metsittää 250 000 hehtaaria peltoa vuoteen 2045 mennessä. Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittävät tanskalaisten kanssa, miten peltojen metsityksestä saadaan ilmastolle mahdollisimman suuri hyöty.
Tutkimus valottaa urheilun varjopuolta: Henkinen väkivalta yleistä, oikeusturvan puutteet korjattava18.3.2026 16:05:10 EET | Tiedote
Henkinen väkivalta on laajalle levinnyt ilmiö suomalaisessa urheilussa, osoittaa Helsingin yliopiston tutkimus, joka tavoitti yli 3 600 urheilijaa 80 eri lajista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme