Embargo 11.10. klo 12.00: Maailman vähäkohinaisin säteilyilmaisin voi auttaa kvanttitietokoneiden kehityksessä

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan kultapalladiumista nanokokoisen lämmitykseen perustuvan säteilyilmaisimen eli bolometrin.
”Uusi säteilyilmaisin on äärimmäisen herkkä, ja kohina eli signaalin poukkoilu oikean arvon ympärillä on vain kymmenesosa parhaan kilpailijan kohinasta. Se on myös sata kertaa nopeampi kuin aikaisemmat vähäkohinaiset säteilyilmaisimet”, sanoo Mikko Möttönen, joka toimii Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteisprofessorina kvanttiteknologian alalla.
Uudella säteilyilmaisimella sähkömagneettisen säteilyn tehoa voidaan myös mitata reaaliaikaisesti, toisin kuin saman tutkimusryhmän 2016 rakentamalla ilmaisimella, joka piti asettaa alkutilaan aina ennen uutta mittausta.
Tutkimusryhmä teki tutkimusta varten säteilyilmaisimen ensin kullasta. Se meni rikki muutamassa viikossa, sillä kulta ei sovi yhteen alumiinin kanssa, jota käytetään suprajohteena nanosäteilyilmaisimessa. Siksi tutkijat päätyivät käyttämään kultapalladiumseosta, joka on todella kestävä mutta bolometreissa harvinainen materiaali.
”Uuden säteilyilmaisimen salaisuus on materiaalin lisäksi sen todella pieni koko. Säteilyilmaisimen keskellä kulkeva nanolanka on vain noin mikrometrin pituinen, parisataa nanometriä leveä ja muutama kymmenen nanometriä paksu”, sanoo bolometria tutkinut Roope Kokkoniemi Aalto-yliopistosta.
Bolometrien toiminta perustuu mitattavan säteilyn lämmittävään vaikutukseen. Kun bolometri lämpenee, sen sähköiset ominaisuudet muuttuvat, ja tämä voidaan mitata tarkasti. Mitä pienempi bolometri on, sitä vähemmän säteilytehoa sen lämmittäminen vaatii.
”Pienikokoisen säteilyilmaisimen lämpökapasiteetti on pieni, joten heikosta säteilystä saadaan enemmän signaalia”, Roope Kokkoniemi kertoo.
Parempia suojauksia
Säteilyilmaisimia käytetään tällä hetkellä laajasti muun muassa rakennusalalla lämpökameroissa ja satelliiteissa kosmisen säteilyn mittaamisessa. Uusien kehitysaskelien myötä ne voivat löytää tiensä myös kvanttitietokoneisiin.
”Kvanttitietokoneet toimivat kryostaateissa eli äärimmäisen kylmissä superpakastimissa. Niissä pienikin ylimääräinen säteily tuottaa paljon häiriötä. Koska nanobolometri on hyvin herkkä, sillä voisi kätevästi mitata ylimääräisen säteilyn tasoa kryostaatissa, ja vähentää säteilyä paremmilla suojauksilla”, Möttönen kertoo.
Bolometria voitaisiin hyödyntää myös kvanttitietokoneen bittien eli kubittien tilan mittaamisessa. Sitä varten bolometrin tulisi olla vielä nopeampi.
”Jotta kvantti-informaatiota voidaan lukea useita kertoja peräkkäin ilman, että informaatio ehtii mittausten välissä kadota, täytyy bolometrin nopeutta lisätä vielä noin satakertaiseksi”, Mikko Möttönen kertoo.
Jos uusi säteilyilmaisin saadaan toimimaan avaruudessa yhtä hyvin kuin laboratoriossa, sillä voidaan myös mitata kosmista taustasäteilyä nykyistä tarkemmin.
Tutkimuksessa kehitettiin myös mikroaaltovahvistimia. Niiden tehtävä on vahvistaa signaalia, mutta ne voivat samalla lisätä kohinaa. VTT:n tutkijat kehittivät suprajohtavan mikroaaltovahvistimen, joka toimii alhaisessa lämpötilassa. Se onnistui puolittamaan bolometrin kohinan siitä, mihin parhaalla kaupallisella vahvistimella päästään.
Bolometri kehitettiin Mikko Möttösen johtamassa Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmässä. Artikkeli julkaistaan Communications Physics -lehdessä 11. lokakuuta.
Artikkeli:
R. Kokkoniemi et al., Nanobolometer with Ultralow Noise Equivalent Power, Communications Physics, DOI 10.1038/s42005-019-0225-6, https://doi.org/10.1038/s42005-019-0225-6; Ennen embargon raukeamista artikkeli löytyy osoitteesta https://arxiv.org/pdf/1806.09397
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Möttönen
Kvanttiteknologian professori
Aalto-yliopisto ja VTT
puh. 050 594 0950
mikko.mottonen@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkimus: Uusien rakennusten päästöistä 70 prosenttia tulee rakentamisesta – eikä sitä huomioida tarpeeksi30.6.2025 07:53:14 EEST | Tiedote
Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat vähentäneet uudisrakennusten elinkaaripäästöjä, mutta rakentamisen päästöt eivät ole laskeneet. Viheralueiden vaaliminen ja puurakentamisen suosiminen tekisi rakentamisesta kestävämpää, korostavat tutkijat.
Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia18.6.2025 09:30:00 EEST | Tiedote
Yhdysvaltalaisia suuryrityksiä koskenut tutkimus kertoo, että patenttien määrä ja laatu kasvavat merkittävästi, jos yritys saa korkeat pisteet LGBTQ+-yhteisöä eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukevissa arvioinneissa.
Koneoppiminen tuo vallankumouksen tutkimukseen ja tuotekehitykseen – uuden tekoälyinstituutin johtajalle merkittävä EU-rahoitus17.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi projekti ratkoo koneoppimisen keskeistä pullonkaulaa ja muodostaa myös yhden uuden ELLIS-instituutin tutkimuksen kulmakivistä.
A revolution for R&D with the missing link of machine learning — project envisions human-AI expert teams to solve grand challenges17.6.2025 13:00:00 EEST | Press release
Robust, deployable and collaborative machine learning (ML) methods are needed for artificial intelligence (AI) to become truly useful. This ERC-funded research aims to solve a major ML bottleneck and will form a cornerstone of the newly established ELLIS Institute Finland.
Väitöstutkimus: Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen kattava – kuumenevat kesät voivat kuitenkin haastaa sen toimivuutta12.6.2025 11:30:00 EEST | Tiedote
Vuosikymmenten aikana rakennetun suomalaisen väestönsuojajärjestelmän hinta vastaa vain noin kolmen vuoden puolustusbudjettia – ja se suojaa lähes koko väestön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme