//EMBARGO 14.1. klo 16.30// Tutkimus: Veropolitiikan tueksi tarvitaan laaja-alaisempaa tietopohjaa
Suomen julkishallintoa on 2000-luvulla ohjannut vaatimus politiikan pohjaamisesta tutkittuun tietoon. Veropolitiikan tietopohja on kuitenkin ollut varsin kapea myös kuluvalla vuosituhannella, ilmenee viime vuosikymmenten yritysverouudistuksia tarkastelleesta tutkimushankkeesta.
Vaatimus poliittisen päätöksenteon pohjaamisesta tutkittuun tietoon on lisännyt päätösten vaikutusten etukäteisarvioinnin merkitystä. Yritysveropolitiikassa tämä on näkynyt erityisesti taloustieteellisen tiedon korostumisena päätöksenteon valmistelussa.
– Tutkittu tieto on samastettu päätöksenteossa liiaksi taloustieteelliseen tietoon. Tarvitaan myös oikeudellista ja käytännön tason ymmärrystä yritysten toiminnasta, toteaa hankkeen johtaja Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan vuoden 2014 yritysverouudistus oli yksi esimerkki tieteenalapohjaltaan kapea-alaisen etukäteisarvioinnin sudenkuopista. Suomen yritysverotusta laskettiin tuolloin kerralla kansainvälisesti alhaiseen 20 prosenttiin.
– Poliittisessa valmistelussa keskeisessä osassa olivat verotuksen laskun niin sanotut dynaamiset vaikutukset. Veronalennuksen kerrottiin johtavan merkittävään talouden ja työllisyyden kasvuun, hankkeen tutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta taustoittaa.
Heikkoutena tilastoaineistojen vajavaisuus ja soveltuvuus Suomeen
Valmistelussa dynaamisten vaikutusten taustalla olevat arviot johdettiin vuonna 2008 kansainvälisessä taloustieteen lehdessä julkaistusta artikkelista. Siinä vedettiin yhteen 427 eri maissa tehdyn tutkimuksen tuloksia veronalennusten vaikutuksista yritysten taloudelliseen toimintaan.
– Taustalla olleiden tutkimusten soveltuvuus Suomen tilanteeseen oli hyvin kyseenalaista. Esimerkiksi taustalla olevat tilastoaineistot ovat puutteellisia ja kunkin maan tilanne poikkeaa toisistaan, Ylönen linjaa.
Vuoden 2014 yritysverouudistusta edeltäneessä julkisessa keskustelussa jäi katveeseen myös se, että edellä mainitun artikkelin mukaan kaksi kolmasosaa dynaamisista vaikutuksista olisi tosiasiassa seurannut yritysten muuttuneista verosuunnittelukäytännöistä.
Suurin osa artikkelin listaamista mahdollisista dynaamisista vaikutuksista oli varsinaiseen taloudelliseen toimintaan liittymättömiä siirtoja. Suomen tapauksessa tämä olisi tarkoittanut, että veronalennuksen myötä yritysten voitot lähinnä raportoidaan muiden maiden sijasta Suomessa.
– Vaikutukset reaalitalouteen ja työllisyyteen ovat artikkelin mukaan vähäisiä. Tämä jäi julkisessa keskustelussa katveeseen, Ylönen toteaa.
Tutkimushanke perustuu vuonna 2019 tehtyihin haastatteluihin veropolitiikan keskeisten toimijoiden kanssa sekä laajaan asiakirja-analyysiin.
Suomen kulttuurirahaston rahoittama tutkimushanke ”25 vuotta yhteisöverotuksen reformeja” järjestää tutkimuksen tuloksia esittelevän seminaarin 14.1.2020 klo 15.15–16.45 Helsingin yliopiston Soc&Komin Festsal-salissa, osoitteessa Yrjö-Koskisen katu 3, 00170 Helsinki.
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Matti Ylönen, matti.v.ylonen@helsinki.fi, 040 723 1118
Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo@helsinki.fi, 040 358 7203
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Kodin pelikasvatuksen tulee perustua ymmärrykseen, ei rajoittamiseen22.1.2020 08:01:22 EET | Tiedote
Nuoren digitaalisen pelaamisen käsittely vaatii kasvattajalta perehtymistä nuoren elämään ja harrastukseen. Väitöstutkija Mikko Meriläinen peräänkuuluttaa pelisivistystä ja nuorten pelaajien kuuntelemista. Yksittäisiä tilanteita tärkeämpi on kasvatuksen kokonaisuus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme