Aalto-yliopisto

EMBARGO 6.5.2021 klo 21.00: Tutkijat onnistuivat kiertämään kvanttimekaniikan kulmakivenä pidetyn epätarkkuusperiaatteen - välineinä kylmät kvanttirummut

Jaa
Kvanttimekaniikassa tunnetun Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasen paikkaa ja nopeutta ei voida tietää samanaikaisesti. Tutkijat osoittavat nyt, kuinka makroskooppisen kokoiset värähtelevät rumpukalvot saadaan kvanttitilaan, jossa epätarkkuusperiaate voidaan kiertää.
Heisenbergin epätarkkuusperiaate voidaan kiertää kahdella värähtelevällä nanorummulla. Rummut saatiin tutkimuksessa lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa kaukana toisistaan olevat kappaleet jakoivat toistensa ominaisuuksia. Kuva: Juha Juvonen.
Heisenbergin epätarkkuusperiaate voidaan kiertää kahdella värähtelevällä nanorummulla. Rummut saatiin tutkimuksessa lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa kaukana toisistaan olevat kappaleet jakoivat toistensa ominaisuuksia. Kuva: Juha Juvonen.

Kvanttimekaniikan tärkeimpiä tuloksia on epätarkkuusperiaate, jonka Werner Heisenberg esitti 1920-luvun lopulla. Sen mukaan alkeishiukkaset, esimerkiksi sähkövirtaa kuljettavat elektronit, voivat käyttäytyä aaltoliikkeen tavoin. Tällöin hiukkasella ei voi olla samanaikaisesti hyvin määriteltyä paikkaa sekä nopeutta. Esimerkiksi nopeuden mittaaminen aiheuttaa häiriöitä hiukkasen paikalle, eikä paikkaa voida sen vuoksi tarkkaan määrittää.

Aalto-yliopiston professori Mika A. Sillanpään vetämä, Suomen Akatemian Quantum Technology Finland - huippuyksikköön kuuluva tutkimusryhmä on nyt löytänyt tavan kiertää epätarkkuusperiaate. Tulokset julkaistaan perjantaina 7. toukokuuta arvostetussa Science-tiedelehdessä. Tutkijatiimiin kuului myös kokeen teoreettisen mallin kehittämisestä vastannut tutkijatohtori Matt Woolley South Walesin yliopistosta Australiasta.

Tutkijat käyttivät mittauksissa kahta rumpukalvoa, jotka ovat leveydeltään noin viidesosa hiuksen paksuudesta ja joita voidaan ajatella yhtenä värähtelijänä. Vaikka nanorummut ovat paljon yksittäisiä atomeita suurempia, ne saatiin kokeissa käyttäytymään kvanttimekaanisesti.

”Kahden rummun värähtelyt päätyvät kollektiiviseen kvanttitilaan, jossa ne värähtelevät vastakkaisissa vaiheissa siten, että kun toinen on liikkeen yhdessä ääripäässä, toinen on vastaavasti toisessa samalla ajanhetkellä. Tällaisessa tilanteessa rumpujen hetkellisen sijainnin kvanttimekaaninen epämääräisyys kumoutuu”, sanoo tutkijatohtori Laure Mercier de Lepinay Aalto-yliopistosta.

Tutkijat pystyivät siis häiriöttä mittaamaan samanaikaisesti rumpukalvojen paikan ja nopeuden – minkä ei Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen perusteella pitäisi olla mahdollista. Tämän ansiosta tutkijat voivat määrittää värähtelijään vaikuttavia erittäin heikkoja voimia.

”Toisella rummulla on siis ikään kuin negatiivinen massa, jolloin se vastaa kaikkiin voimiin, myös kvanttimekaanisiin, vastakkaisella tavalla”, Sillanpää sanoo.

Tutkijat käyttivät ideaa hyväkseen ja esittivät toistaiseksi vahvimman todisteen siitä, että suuret kappaleet voivat päätyä niin sanottuun lomittuneeseen kvanttitilaan. Lomittuneessa tilassa hiukkaset tai kappaleet jakavat toistensa ominaisuuksia tavalla, joka on arkijärjen vastaista. Lomittuminen on perusta käynnissä olevalle kvanttiteknologian läpimurrolle. Kvanttitietokone voi suorittaa esimerkiksi lääkkeiden kehityksessä tarvittavaa laskentaa paljon nopeammin kuin mikään koskaan rakennettavissa oleva supertietokone.

Suurehkoissa kappaleissa, kuten nyt tutkituissa värähtelevissä rumpukalvoissa, kvanttimekaaniset ilmiöt tuhoutuvat hyvin herkästi ympäristön häiriöiden vaikutuksesta. Mittaukset suoritettiinkin hyvin matalissa lämpötiloissa, eli asteen sadasosan päässä absoluuttisesta nollapisteestä, -273 asteesta.

Tulevaisuudessa tutkimusryhmä käyttää näitä ideoita ja menetelmiä laboratoriotutkimuksissa, joissa pyritään selvittämään kvanttimekaniikan ja painovoiman yhteyttä. Värähtelevät kvanttirummut voivat olla myös sopivia kvanttiteknologiassa yhdistämään kvanttitietokoneita toisiinsa.

Tutkimuksessa on käytetty OtaNano-tutkimusinfrastuktuuria. Kansallinen ja avoin OtaNano tarjoaa korkeatasoisen kokeellisen ympäristön ja OtaNanon operoinnista vastaavat Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Linkki artikkeliin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mika A. Sillanpää
Professori
Aalto-yliopisto
mika.sillanpaa@aalto.fi
puh. 050 344 7330

Kuvat

Heisenbergin epätarkkuusperiaate voidaan kiertää kahdella värähtelevällä nanorummulla. Rummut saatiin tutkimuksessa lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa kaukana toisistaan olevat kappaleet jakoivat toistensa ominaisuuksia. Kuva: Juha Juvonen.
Heisenbergin epätarkkuusperiaate voidaan kiertää kahdella värähtelevällä nanorummulla. Rummut saatiin tutkimuksessa lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa kaukana toisistaan olevat kappaleet jakoivat toistensa ominaisuuksia. Kuva: Juha Juvonen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

aalto.fi

facebook.com/aaltouniversity

twitter.com/aaltouniversity

youtube.com/aaltouniversity

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto erottui edukseen kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa vuonna 202321.3.2024 13:41:01 EET | Tiedote

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 19.3.2024 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023. Vuonna 2023 Aalto-yliopisto erottui edukseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä arvioinneissa ja yliopistovertailuissa. Keväällä yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman laatujärjestelmän auditoinnin ja sai arvion erinomainen kaikilta arviointialueilta. Aalto nousi Suomen ykköseksi kansainvälisen QS-rankingin kokonaisvertailussa ja oli koko maailmassa sijalla 109. Alakohtaisissa vertailuissa taide ja muotoilu oli sijalla 6 maailmassa. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 53. kansainvälisimmäksi yliopistoksi ja maailman 40. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Suomen Akatemian vuosittaisessa Tieteen tila -arvioinnissa Aalto-yliopiston kaikki keskeiset tutkimusalat ylittävät julkaisutoimintansa vaikuttavuudessa top 10 -indikaattorilla arvioituna suomalaisten yliopistojen keskiarvon, ja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye