EMBARGO 8.7.2016: Uusi ennätys fotonien havaitsemisessa
7.7.2016 12:56:31 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Ennätys tehtiin ilmaisimella, joka oli osittain suprajohtava. Löytö voi johtaa äärimmäisen herkkien kameroiden ja kvanttitietokoneiden oheislaitteiden rakentamiseen.
Ensimmäinen kahdesta ennätykseen johtaneesta edistysaskeleesta oli uusi ilmaisimen rakenne, jossa pienenpieniä suprajohtavia alumiinin palasia on kytköksissä kultaiseen nanolankaan. Tämä järjestely takasi sekä tehokkaan fotonien imeytymisen että hyvin herkän ilmaisimen lukumenetelmän. Ilmaisin on kokonaisuudessaan pienempi kuin punasolu.
“Meille koolla on väliä. Mitä pienempi, sitä parempi. Pienemmillä ilmaisimilla saamme suuremman lukusignaalin ja halvemman hinnan massatuotannossa”, sanoo Mikko Möttönen, joka on ennätyksen rikkoneen Kvanttilaskennan ja -laitteiden tutkimusryhmän johtaja.
Uusi ilmaisin toimii sadasosa-asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä. Näin kylmässä lämpöliikkeestä tulevat häiriöt ovat niin heikkoja, että tutkijat onnistuivat havaitsemaan vain yhden zeptojoulen kokoisia energiapaketteja. Näin pienellä energialla voi nostaa punasolun vain yhden nanometrin verran.
Toinen edistysaskel liittyy ilmaisimen signaalin lukemiseen, mihin tutkijat käyttivät niin kutsuttua positiivista takaisinkytkentää. Toisinsanottuna ulkoinen tehonlähde voimisti energiapakettien imeytymisestä johtuvia lämpötilan muutoksia.
Tieteellisestä löydöstä tuotteisiin
Koska mikroaallot kulkevat seinien läpi, niitä käytetään nykyään lähes kaikessa langattomassa viestinnässä, kuten kännyköissä ja digitelevisioissa. Siksi entistä herkemmät mikroaaltoilmaisimet saattavat johtaa valtaviin edistysaskeliin viestintä- ja mittaustekniikassa.
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on juuri myöntänyt Möttöselle kovasti kilpaillun Proof-of-Concept -apurahan, uuden mikroaaltoilmaisimen kehittämiseksi kohti kaupallisia sovelluksia. Tämä on jo kolmas Möttöselle myönnetty ERC-apuraha.
Viestinnän lisäksi uutta ilmaisinta voitaisiin hyödyntää rakenteilla olevassa suprajohtavassa kvanttitietokoneessa.
"Yksittäisiä mikroaaltofotoneja osataan jo tehdä suprajohtavilla laitteilla. Niiden tehokas havaitseminen on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Nyt olemme ottaneet suuren harppauksen kohti ongelman ratkaisua lämpötilamittaukseen perustuvassa lähestymistavassa", kertoo Joonas Govenius, joka pääasiallisesti suoritti tutkimuksen käytännössä.
Uutta fysiikkaa
Mikroaaltoilmaisin voi olla hyödyllinen myös pienten systeemien termodynamiikassa. Se on uusi tutkimusala, jota Möttönen on kolunnut Aalto-yliopiston professorin Jukka Pekolan johdossa.
Nyt Pekola ja hänen tutkimusryhmänsä haluavat mennä kvanttirajalle, mutta tähän he tarvitsevat ilmaisimen, joka suoriutuu yksittäisten energiakvanttien mittauksesta. Toisin sanottuna ilmaisimen pitää havaita tarkasti yksittäisiä mikroaaltofotoneja.
“Kvanttitermodynamiikka voi johtaa teknologian pyrähdykseen, koska se käsittelee yksittäisiä kvantteja tai hiukkasia ja on siksi paljon tarkempi kuin perinteinen termodynamiikka”, miettii Möttönen.
“Myös muut ryhmät, Pekolan ryhmä mukaan luettuna, kehittelevät yksittäisten mikroaaltofotonien ilmaisinta. Tämä on tosi hienoa, koska voimme oppia toisiltamme ja näin kehittää vieläkin parempia tuotteita”, Möttönen iloitsee.
Tutkimusartikkeli:
Joonas Govenius, Russell E. Lake, Kuan Yen Tan ja Mikko Möttönen,
"Detection of zeptojoule microwave pulses using electrothermal feedback in proximity-induced Josephson junctions"
Physical Review Letters 117 (2016)
Tutkimusartikkeli julkaistaan 8.7.2016. Tutkimusartikkeli luettavissa tältä sivulta.
Linkki vapaasti saatavilla olevaan vastaavaan artikkeliin.
Täysresoluutioiset kuvat ladattavissa dropbox-palvelusta (salasana: mOttOnen0807)
Kuvia saa käyttää maksutta tästä työstä tehdyissä julkaisuissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Möttönen, dosentti
Aalto-yliopisto
Teknillisen fysiikan laitos, QCD Labs
mikko.mottonen@aalto.fi
puh 050 594 0950
Twitter: @mpmotton
blogs.aalto.fi/quantum
physics.aalto.fi/qcd
Joonas Govenius
Aalto-yliopisto
Teknillisen fysiikan laitos, QCD Labs
joonas.govenius@aalto.fi
puh 050 435 3975
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nokia lahjoittaa Aalto-yliopistolle 1,5 miljoonaa euroa ja vahvistaa T&K-yhteistyötä12.11.2026 10:00:23 EET | Tiedote
Nokia tekee merkittävän panostuksen laskennan, tietoliikenteen, puolijohteiden ja tekoälyn tutkimuksen ja osaamisen kehittämiseen lahjoittamalla 1,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle. Lisäksi Nokia investoi vuositasolla noin 1,3 miljoonaa euroa Aallon kanssa yhdessä tehtäviin T&K-hankkeisiin. Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa tulevaisuuden älykkäiden ja energiatehokkaiden verkkojen rakentamisessa ja tekoälyaikakauden mahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Nyt valppaana verkossa – kyberturvallisuutta arkeen10.11.2026 09:45:00 EET | Kutsu
Maksuttomassa tilaisuudessa saat ajankohtaista tietoa arjen kyberturvasta, verkkohuijauksista ja turvallisesta toiminnasta verkossa. Asiantuntijat kertovat käytännön keinoja, joilla voit vahvistaa omaa ja muiden digiturvaa.
Tutkimus: Helsingin tonttivuokrien korotukset näkyivät asuntojen hinnoissa – mutta lopullisesti vasta vuosikymmenen päästä9.11.2026 11:45:00 EET | Tiedote
Asuntojen hinnat sopeutuivat Helsingissä vähitellen tuleviin tonttivuokrien korotuksiin. Tutkimuksen perusteella korotukset näkyivät hinnoissa jo ennen voimaantuloaan, kun niiden vaikutus asumiskuluihin oli julkistettu euroina.
Selvitys: Suomen laki sallii rakentamisen päästöjen ylittävän kestävän rajan yli 30-kertaisesti4.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat ovat laatineet Suomelle ensimmäistä kertaa rakentamisen hiilibudjetin. Laskelmat osoittavat, että Suomessa saa tällä hetkellä rakentaa kymmeniä kertoja kestävää tasoa suuremmalla hiilijalanjäljellä.
Aalto on yliopistojen spinout-rahoituksessa Euroopan kolmonen – näin luotiin resepti, jolla synnytetään uusia toimialoja3.11.2026 05:00:00 EET | Tiedote
Kaiken kaikkiaan Aallosta ponnistaneet yritykset, mukaan lukien kvanttialalla toimiva IQM ja satelliittiyhtiö ICEYE, ovat vuodesta 2010 lähtien keränneet yhteensä noin 2,6 miljardin euron rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
