Suomen tiedetoimittajain liitto

/Embargo ma 3.2.2020 klo 00.01. Tiede elää faktoista, mutta ei tylsyydestä

Jaa

 Vuoden tiedetoimittaja Leena Mattila on radion suorasuu

Kun lääketieteen asiantuntija haluaa puhua alaraajoista Ylen toimittaja Leena Mattila tarkentaa: "tarkoitat siis jalkoja". Vuoden tiedetoimittaja Mattila ei kursaile yleistajuistaa huippututkijankaan puheita. Turhaa tieteellistä jargonia karsivat puheistaan myös Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajat, Ursan tiedottaja, tähtitieteilijä Anne Liljeström ja arkeologi, bloggaaja Ilari Aalto.

"Kuuntelijamme haluavat tietoa, eivät he halua kevyitä lässyohjelmia, joissa julkkikset puuhaavat jotakin keskenään. Jotkut kuuntelijamme ovat todellisia tieteen suurkuluttajia, varsinkin liittyen avaruusaiheisiin, genetiikkaan tai psykologiaan."

Tämä suorasukainen puhetyyli on juuri tyypillistä Leena Mattilaa, jonka Suomen tiedetoimittajan liitto palkitsi Vuoden 2020 tiedetoimittajana. Vuodesta 1998 asti Ylessä työskennellyt Mattila kuuluu Yle Radio 1:n Tiedeykkösen tiimiin, jossa aiheiden kirjo on lavea. Kuluneen vuoden aikana hän on valistanut kuuntelijoita vaikkapa suomalaisten geneettisestä alkuperästä ja geneettisestä sukututkimuksesta sekä  sukupuolikromosomien ja sairauksien yhteydestä.

"Toimituksessa panostamme tietoisesti syventäviin juttuihin. Tuloksena tekemiemme podcastien ja Tiedeykkösten kuuntelukerroissa miljoona meni syksyllä rikki", Mattila iloitsee. Leena Mattila on koulutukseltaan biologi Jyväskylän yliopistosta, ja hän on suorittanut toimittajakoulutuksen Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa.

Palkitut tiedeviestijät tunnustavat intohimonsa

Arkeologi Ilari Aaltoon voi törmätä niin kaivauksilla kädet mullassa kuin keskiaika-tapahtumissa yllään keskiaikaisen oppineen asu. Asua täydentävät silmälasit, joiden varhainen versio on todella peräisin keskiajalta. Tosin ne olivat “vain suurennuslasit”, mutta kakkulat nenällä kumminkin.

"On aikakausirasismia mustamaalata keskiaika, vaikka se on aivan kriittisen tärkeä aikakausi sille, millainen nykyinen Eurooppa on. Esimerkiksi väite, että keskiaikana olisi uskottu maan olevan lätty, on keksitty tarina", hän muistuttaa.

Ilari Aalto tekee tutkimusta Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa ja kirjoittaa vapaa-ajallaan kolmea blogia, joista arkeologiaa popularisoiva Mullan alta -blogi käynnistyi jo vuonna 2009 ja oli yksi varhaisimpia suomalaisia tiedeblogeja. Mustamaa-blogi on egyptologia-aiheinen, ja Maisterin mietteet -blogissa Maisteri Andreas kertoo keskiajan oppineesta kulttuurista Pohjolassa. Aalto on julkaissut myös tietokirjoja yhdessä puolisonsa, kuvataiteilija Elina Helkalan kanssa.

Intohimoisesti omaan alaansa suhtautuu Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja, filosofian maisteri Anne Liljeström – toinen Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnon saajista. Liljeströmin puhe- ja kirjoitustyyli on rohkea, jopa räväkkä. Se on osa persoonaa, mutta myös auttaa tieteen yleisöä suhtautumaan vaikeina pidettyihin aiheisiin rennommin ja siten omaksumaan niitä paremmin. Hän uskoo porttiteoriaan: "Tähtitieteessä on romanttista, runollista äärettömyyttä, tähtipölyä ja kauniita kuvia. Jos kiinnostuu maailmasta avaruuden kautta, voi innostua luonnontieteistä muutoinkin. Tämä on tärkeää ilmastokriisin yhä pahentuessa."

Tähtitieteilijän koulutuksen omaava Liljeström osaa auttaa tietoa etsiviä oli sitten kyse vaikkapa Kuun puolivarjopimennyksestä tai helmiäispilvistä. Anne Liljeström onkin poikkeuksellinen moniosaaja, koska on myös kysytty esiintyjä itsekin. Oltuaan pitkään mm. Ylen Prisma Studion asiantuntija, Liljeströmin voi edelleen bongata Ylen aamu-tv:n Jälkikaronkka-ohjelmasta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa yleistajuistaa tieteellistä tutkimusta, julkaisee aikakauslehteä ja alan kirjallisuutta sekä mm. edistää alan kouluopetusta.

Liitteenä kuvat:

Leena Mattila on  Vuoden 2020 tiedetoimittaja. (Kuva: Mikko Käkelä)
Ilari Aalto palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. (Kuva: Vesa-Matti Väärä)
Anne Liljeström palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. (Kuva: Mikko Käkelä)

Vuoden 2020 tiedetoimittaja-palkinto (5000 €) ja Vuoden 2020 tiedeviestintäpalkinnot (2000 €) jaetaan Suomen tiedetoimittajain liiton Valon päivän juhlassa Tieteiden talolla Helsingissä ma 3.2. klo 17.30.

www.tiedetoimittajat.fi

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot ja (täysikokoiset) kuvapyynnöt:


Ulla Järvi
Pääsihteeri
Suomen tiedetoimittajain liitto
ulla.jarvi@tiedetoimittajat.fi
p. 040 7378614

Kuvat

Leena Mattila on  Vuoden 2020 tiedetoimittaja. Kuva: Mikko Käkelä.
Leena Mattila on Vuoden 2020 tiedetoimittaja. Kuva: Mikko Käkelä.
Lataa
Ilari Aalto palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
Ilari Aalto palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. Kuva: Vesa-Matti Väärä.
Lataa
Anne Liljeström palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. Kuva: Mikko Käkelä.
Anne Liljeström palkittiin Vuoden 2020 tiedeviestijänä. Kuva: Mikko Käkelä.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen tiedetoimittajain liitto
Suomen tiedetoimittajain liitto
Salon IoT Campus, Joensuunkatu 7
24100  SALO

toimisto (at) tiedetoimittajat.fihttp://www.tiedetoimittajat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen tiedetoimittajain liitto

Ihminen on tunnevetoinen eläin, joka janoaa tarinoita – Palkitut tiedetoimittajat ja tiedeviestijät hiovat tieteestä esiin kiinnostavan ja tärkeän2.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2023 tiedetoimittaja Kirsi Heikkinen tunnustaa, ettei tiedä muuta työtä, joka olisi samaan aikaan hauskaa, loputtoman kiinnostavaa ja tärkeää. Samanlaisella intohimolla työhönsä suhtautuvat myös Vuoden tiedeviestintäpalkinnon saaneen Tiedetripin toimittaja Henry Tikkanen ja palkitut informaatiomuotoilijat Juuso Koponen ja Jonatan Hildén.

Korona käänsi valokeilan tieteeseen, uutiskone ei käy ilman sitä – Vuoden 2021 tiedetoimittaja on Annikka Mutanen3.2.2021 12:00:00 EET | Tiedote

Vuoden tiedetoimittaja, Helsingin Sanomain Annikka Mutanen sanoo, että koronavirusepidemia on tietysti ikävä juttu, mutta sukupolvellamme ei ole syytä viritellä itkuvirsiä sen takia. Paljon pahemminkin voisi olla. Tämän vuoden tiedeviestintäpalkinto myönnettiin Tieteen päivien tapahtumatuottaja Mandi Vermilälle ja Museoliiton Museokortille. Tiedetoimittajain liiton historian ensimmäisen Vuoden ilmiö -tunnustuksen saa koronavirus, joka nosti tutkitun tiedon kysynnän aivan uudelle tasolla kaikkialla maailmassa.

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye