EMBARGO: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä 29.3.2023

Julkaisuvapaa 29.3.2023 klo 14.15 tai kun puhe pidetty

Muutosvarauksin

Arvoisa puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat

”Tulevaisuuden ennustajia on kahta lajia. Niitä, jotka eivät tiedä, ja niitä, jotka eivät tiedä, etteivät tiedä.” Ehkä jaamme tuon tokaisun. Kun nyt päättyvää vaalikautta keväällä 2019 aloitettiin, kukaan ei tiennyt, mitä tuleman piti. Tuli paljon, aivan liikaakin: koronaa ja sotaa.

Haluan kiittää teitä, hyvät edustajat. Olette tavan takaa olleet kovilla. Mutta jos jälkeen katsotaan, maltti ja tolkku säilyivät kaikissa käänteissä. Demokratia on toiminut myös varsin poikkeuksellisissa oloissa. Korona-rajoitusten aika vaati varmasti sekä luovuutta että joustavuutta eduskunnan toiminnan takaamiseksi.

Arvostan suuresti tapaamisiamme eri valiokuntien kanssa. Kautenne aikana niitä on ollut kaikkiaan kolmisenkymmentä. Olette kohteliaasti niistä kohtaamisista kiittäneet ja kertoneet niitä arvostavanne. Olen vastannut ja vastaan nytkin, en suinkaan vain kohteliaisuuttani, että minulle ne ovat olleet keskinäistä ajattelun jakamista ja antaneet vahvuutta tehtäviini.

Sanoma, joka Suomesta maailmaan välittyy, on toimiva kansanvalta. Demokratian vahvuus ja elinvoimaisuus. Sitä todistamme ja teemme todeksi niin vaaleissa kuin vaalien välissä. Tätä viestiä aion korostaa myöhemmin tänään demokratiahuippukokouksessa, jota Yhdysvaltain presidentti Biden etäyhteyksin isännöi.

* * *

Tämä eduskunta jää historiaan Nato-jäsenyyden hakemisesta ja sen hyväksymisestä. Oli äärimmäisen tärkeää, että koko eduskunta sai perusteellisen tiedon ja käsityksen siitä, mitä tuo askel tarkoittaa. Ja että se askel yhdessä otettiin.

Oman osuutensa Nato-jäsenyyden eteen Suomi teki alusta loppuun tämän eduskunnan aikana. Nyt näyttää viimeistenkin ratifiointien osalta siltä, että uusi eduskunta aloittaa työnsä Naton jäsenmaassa.

Nato-jäsenyyden myötä Suomi maksimoi omaa turvallisuuttaan. Samalla vastaamme osaltamme liittokunnan turvallisuudesta. Tämä ei ole keneltäkään pois. Turvallisuuden ei tarvitse olla nollasummapeliä.

On myös syytä pitää mielessä, ettei Nato-jäsenyys tee Suomesta itseään isompaa. Jäsenyys tuo tuntuvaa turvaa, mutta kaikenkattava se ei ole. Suomalaista vahvaa tahtoa tarvitaan yhä. Sekä tahtoa elää rauhassa että tahtoa pitää omastamme kiinni.

* * *

Elämme nyt geopoliittisesti arvaamatonta, vaarallistakin aikaa. Venäjän yli vuoden jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on tästä kouriintuntuvin osoitus. Myös muut uutiset kansainvälisten suhteiden kiristyvistä tunnelmista ovat päivittäisiä.

Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että keskenään samaan tapaan ajattelevat demokratiat pitävät tiivistä yhteyttä. Se on tärkeää turvallisuutemme ja arvojemme vuoksi. Ja siinä olemme menneenä vuonna hienosti onnistuneet.

Mutta läntisen yhtenäisyyden ei saa antaa johtaa illuusioihin. Olen täälläkin puhuessani usein uumoillut, että tunne omien käsitysten ja kykyjen ylivertaisuudesta voi johtaa harhaan. Vaikkapa pitämään selviönä, että muut seuraavat omaa malliamme. Meitä, joita läntiseksi yhteisöksi kutsutaan, voi olla ehkä muutama miljardi ihmistä. Mutta entä ne muut miljardit ihmiset? Miten suhde heihin rakentuu?

Maailman malli on muuntumassa. Emme vielä tiedä, millaiseen asentoon Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen suhde asettuu. Selvää on, ettemme voi tyystin välttyä suurvaltojen ristiriidoilta. Mutta maailman jyrkkä jakautuminen blokkeihin ei voi olla kenenkään etu. Avoimesta blokkien välisestä yhteenotosta puhumattakaan.

Liennytystä on haettava siitä mikä yhdistää. Elämme kaikki yhdellä ja samalla planeetalla. Jos ilmastonmuutos ja luontokato karkaavat käsistä, kukaan ei voita. Se on meiltä kaikilta pois.

* * *

Euroopassa käytävä täysimittainen sota on jättänyt meihin kaikkiin jälkensä. Se on myös kovettanut, sekä mieliä että kieliä. Lujuutta toki tarvitsemmekin. Tuen Ukrainalle on jatkuttava. Niin myös oman puolustuskykymme määrätietoisen vahvistamisen ja turvaamisen.

Pehmeyteen ei tällaisena aikana ole varaa. Kovuus ei saisi kuitenkaan muodostua itsetarkoitukseksi. Oikeutettu taistelu pahaa vastaan ei saa muuttaa meitä pahan kaltaiseksi. Rauhantahtoisuus ja sovittelu – nämä sanat eivät tällä hetkellä ole kansainvälisissä suhteissa suosiossa. Naiiveja emme tietenkään saa olla. Mutta eikö rauhan tilan maailmassa pitäisi kuitenkin olla tavoitteena?

Kaikkiin sotiin pätee, että viimeistään sitten kun aseet ovat lopulta vaienneet, diplomatiaa tarvitaan. Olipa ylitettävänä miten syvä juopa tahansa. Muuten kovimmillakaan uhrauksilla saavutettu rauha ei kestä.

Korostan, etten tällä nyt tarkoita mitään äkillistä ratkaisua sotaan Ukrainassa. Oikeudenmukainen rauha siellä voi olla vain sellainen, jonka Ukraina itse kokee oikeutetuksi. Tuon rauhan kestävyys on aikanaan kansainvälisen yhteisön taattava. Sitä rauhaa ei vain vielä ole näköpiirissä. Meidän on syytä varautua siihen, että Ukrainan puolustustaistelu jatkuu vielä pitkään.

* * *

Käynnissä oleva vaalikampanja on ollut kiihkeä ja kärjekäskin. Ehkä se kuuluu tähän aikaan. Mutta monipuoluejärjestelmässä on hyvä pitää mielissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta. Ja juuri tässä ajassa on erityisen tärkeä varmistaa valmius nopeaan yhteistyöhön heti eduskuntakauden alettua, jo ennen hallituksen muodostamista. Siksi sovinnon siemen kannattaa säilyttää.

Demokratian ydintä on myös vaalirauhan kunnioittaminen. Vihanpito, uhkailu tai väkivalta leimaavat ja alentavat vain tekijänsä.

Lopetan siihen millä aloitin. Maailmanmenon arvaamattomuus nimittäin väistämättä jatkuu. Kotimaankin asioissa eteen tulee väistämättä vaikeita valintoja.

Emme siis nytkään tiedä mitä tuleman pitää. Voi tulla paljon, voi tulla liikaakin. Sen kuitenkin kokemuksesta tiedämme, että demokratiamme kantaa tarvittaessa yli vaikeimpienkin aikojen.

* * *

Kiitän eduskuntaa sen arvokkaasta työstä kansakuntamme hyväksi ja julistan eduskunnan työn tältä vaalikaudelta päättyneeksi.