Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen: Liikennepolitiikkaan tarvitaan kokonaiskuva

Liikenne on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Liikennesektori oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vastuussa noin 21 prosentista Suomen päästöistä, kun maankäyttösektoria ei oteta laskuihin mukaan. Tätä prosenttilukua käytetään niin fossiilittoman liikenteen tiekartan, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kuin kansallisen ilmasto- ja energiastrategiankin lähtökohtana.
Kuva on harmillisen puutteellinen: laskelmat eivät huomioi kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöjä. Tilastokeskuksen mukaan kansainvälisen liikenteen huomiointi lisää liikennesektorin päästöjä lähes kolmanneksella. Jos lentoliikenteen koko ilmastoa lämmittävä vaikutus huomioidaan, voivat liikenteen kokonaispäästöt olla vähintään 50 prosenttia suuremmat kuin on arvioitu.
Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudesta puuttuu kokonaiskuva, jota tarvittaisiin kipeästi liikennepolitiikan pohjaksi. Eri kulkumuotoja käsitellään omissa lokeroissaan, ja suuria päästölähteitä lakaistaan maton alle.
Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat toisaalta päästökaupan, toisaalta taakanjakosektorin piiriin. Ensimmäiseen sisältyy Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne ja jälkimmäiseen kotimaan liikenne. Sektoreita käsitellään erikseen, mikä hämärtää kokonaiskuvaa. Lisäksi kansanvälisen lento- ja vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt sivuutetaan kokonaan.
Liikennepolitiikkaan liittyy ilmastonmuutoksen kannalta myös toinen merkittävä ongelma. Kasvihuonekaasupäästölaskelmat huomioivat nykyisin vain kulkuvälineiden käyttövaiheen päästöt. Tuotantovaiheen päästöjen merkitys tulee kuitenkin tulevaisuuden vähäpäästöisessä liikkumisessa korostumaan entistä enemmän. Esimerkiksi sähköautot siirtävät päästöjen muodostumisen painopistettä ajoneuvojen valmistusmaihin ja raaka-aineiden tuotantoalueille. Tarvitaan ohjauskeinoja, joilla myös tuotannon päästöt voidaan huomioida täysimääräisesti. Vaarana on, että navigoimme sokkoina kohti tulevaisuutta.
Kenellä on vastuu kielteisten kehityskulkujen katkaisemisesta?
Liikennesektorin päästöjä on leikattava rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Autoriippuvuuden vähentäminen sysätään kuitenkin kaupunkiseuduille. Niinpä kestävän liikenteen ratkaisuista käydään riitaisia asemasotia valtuustokausi toisensa jälkeen, vaikka niiden kansanterveydellisistä, taloudellisista ja ekologisista hyödyistä on laaja konsensus.
Käynnissä on myös monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä. Näitä ovat esimerkiksi katumaastureiden yleistyminen, henkilöautojen määrän ja lentoliikenteen jatkuva kasvu, yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autokaupunkikudoksen kasvu.
Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Kipupisteiden löytämiseksi tarvitsemme ensin kuitenkin liikennepolitiikan kokonaiskuvan ja tulevaisuuden vision. Ilman niitä jatkamme osittaisratkaisujen, kuten päästökaupan, sähköistymisen ja energiatehokkuusparannusten, varassa, jotka parhaassa tapauksessakin tuovat vain marginaalisia parannuksia. Pahimmillaan ne pönkittävät negatiivisia kehityskulkuja ja estävät kokonaispäästöjen leikkaamisen.
Emilia Suomalainen on lentoliikenteestä sähköautojen kautta pyöräilyyn hypännyt liikennetutkija, joka on kiinnostunut kestävän liikkumisen tulevaisuudesta. ”Olen kävelykaupungin ja kahvilakulttuurin ystävä.”
Jani Lukkarinen on kestävyysmurroksen politiikan tutkija, joka on keskittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen eri muodoissa ja mittakaavoissa. ”Vapaa-ajalla pyöräilen poliittisesti ja epäpoliittisesti.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme