Suomen ympäristökeskus

Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen: Liikennepolitiikkaan tarvitaan kokonaiskuva

Jaa

Liikenteen päästöjä tulee leikata rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Käynnissä on kuitenkin monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä, kuten citymaastureiden yleistyminen, lentoliikenteen kasvu ja autokeskeinen yhdyskuntarakenne. Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Keinoja on kuitenkin vaikea etsiä ilman liikennepolitiikan kokonaiskuvaa, kirjoittavat Emilia Suomalainen ja Jani Lukkarinen Ratkaisuja-blogissaan.

Kuva: SYKE
Kuva: SYKE

Liikenne on suurimpia kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. Liikennesektori oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 vastuussa noin 21 prosentista Suomen päästöistä, kun maankäyttösektoria ei oteta laskuihin mukaan. Tätä prosenttilukua käytetään niin fossiilittoman liikenteen tiekartan, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kuin kansallisen ilmasto- ja energiastrategiankin lähtökohtana.
Kuva on harmillisen puutteellinen: laskelmat eivät huomioi kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöjä. Tilastokeskuksen mukaan kansainvälisen liikenteen huomiointi lisää liikennesektorin päästöjä lähes kolmanneksella. Jos lentoliikenteen koko ilmastoa lämmittävä vaikutus huomioidaan, voivat liikenteen kokonaispäästöt olla vähintään 50 prosenttia suuremmat kuin on arvioitu.

Liikenteen ja liikkumisen tulevaisuudesta puuttuu kokonaiskuva, jota tarvittaisiin kipeästi liikennepolitiikan pohjaksi. Eri kulkumuotoja käsitellään omissa lokeroissaan, ja suuria päästölähteitä lakaistaan maton alle.

Liikennesektorin kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat toisaalta päästökaupan, toisaalta taakanjakosektorin piiriin. Ensimmäiseen sisältyy Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne ja jälkimmäiseen kotimaan liikenne. Sektoreita käsitellään erikseen, mikä hämärtää kokonaiskuvaa. Lisäksi kansanvälisen lento- ja vesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöt sivuutetaan kokonaan.

Liikennepolitiikkaan liittyy ilmastonmuutoksen kannalta myös toinen merkittävä ongelma. Kasvihuonekaasupäästölaskelmat huomioivat nykyisin vain kulkuvälineiden käyttövaiheen päästöt. Tuotantovaiheen päästöjen merkitys tulee kuitenkin tulevaisuuden vähäpäästöisessä liikkumisessa korostumaan entistä enemmän. Esimerkiksi sähköautot siirtävät päästöjen muodostumisen painopistettä ajoneuvojen valmistusmaihin ja raaka-aineiden tuotantoalueille. Tarvitaan ohjauskeinoja, joilla myös tuotannon päästöt voidaan huomioida täysimääräisesti. Vaarana on, että navigoimme sokkoina kohti tulevaisuutta.

Kenellä on vastuu kielteisten kehityskulkujen katkaisemisesta?

Liikennesektorin päästöjä on leikattava rajusti jo tällä vuosikymmenellä. Autoriippuvuuden vähentäminen sysätään kuitenkin kaupunkiseuduille. Niinpä kestävän liikenteen ratkaisuista käydään riitaisia asemasotia valtuustokausi toisensa jälkeen, vaikka niiden kansanterveydellisistä, taloudellisista ja ekologisista hyödyistä on laaja konsensus.
Käynnissä on myös monia kestävyys- ja ilmastotavoitteiden vastaisia trendejä. Näitä ovat esimerkiksi katumaastureiden yleistyminen, henkilöautojen määrän ja lentoliikenteen jatkuva kasvu, yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja autokaupunkikudoksen kasvu.

Tarvitsemme keinoja, joilla puuttua näihin kehityskulkuihin. Kipupisteiden löytämiseksi tarvitsemme ensin kuitenkin liikennepolitiikan kokonaiskuvan ja tulevaisuuden vision. Ilman niitä jatkamme osittaisratkaisujen, kuten päästökaupan, sähköistymisen ja energiatehokkuusparannusten, varassa, jotka parhaassa tapauksessakin tuovat vain marginaalisia parannuksia. Pahimmillaan ne pönkittävät negatiivisia kehityskulkuja ja estävät kokonaispäästöjen leikkaamisen.

Emilia Suomalainen on lentoliikenteestä sähköautojen kautta pyöräilyyn hypännyt liikennetutkija, joka on kiinnostunut kestävän liikkumisen tulevaisuudesta. ”Olen kävelykaupungin ja kahvilakulttuurin ystävä.”

Jani Lukkarinen on kestävyysmurroksen politiikan tutkija, joka on keskittynyt erityisesti ilmastonmuutokseen eri muodoissa ja mittakaavoissa. ”Vapaa-ajalla pyöräilen poliittisesti ja epäpoliittisesti.”

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Kuva: SYKE
Kuva: SYKE
Lataa
Kuva: SYKE
Kuva: SYKE
Lataa
Kuva:SYKE
Kuva:SYKE
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Övervakningsresorna i augusti 2022: Syreproblemen består i Finska viken1.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

I augusti utredde Finlands miljöcentral situationen för Finlands havsområden. De djupa bottnarna i Finska viken var syrefria och syreläget på kustens djupa bottnar hade försämrats, vilket också återspeglades i förhöjda halter fosfatfosfor och ett minskat antal bottendjur. Skärgårdshavets syre- och bottendjurssituation var klart bättre än i Finska viken. Algmängderna i Finska viken verkar ha minskat trots den årliga förekomsten av blågrönalger.

Elokuun 2022 seurantamatkat: Suomenlahden happiongelmat eivät ole väistyneet1.12.2022 08:30:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus selvitti elokuussa Suomen merialueiden tilaa. Suomenlahden syvät pohjat olivat hapettomia ja rannikon syvien pohjien happitilanne oli heikentynyt, mikä heijastui myös kohonneina fosfaattifosforin pitoisuuksina ja vähentyneenä pohjaeläinten määränä. Saaristomeren happi- ja pohjaeläintilanne oli selvästi parempi kuin Suomenlahdella. Suomenlahden levämäärät näyttävät vähentyneen jokavuotisesta sinilevien esiintymisestä huolimatta.

SYKE Policy Brief: Enhanced utilization of wastewater nutrients1.12.2022 07:50:00 EET | Press release

Changes are needed in water management solutions. New technologies in the treatment of wastewater and sewage sludge would enable more efficient and more contaminant-free nutrient recovery, which would enable their utilisation in food production and industry. This would also reduce environmental impact, according to the SYKE Policy Brief released today. The publication is directed at decision-makers at the municipal and national levels.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme