Emma Kari: On selvitettävä, tarvitaanko Suomeen luontolaki ja luonnonsuojelun rahoitukselle tietty osuus bruttokansantuotteesta

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari piti tänään ensimmäisen ilmastokriisi- ja luontokatoinfon. Säännöllisesti järjestettävien infotilaisuuksien tavoitteena on parantaa ymmärrystä luontokadosta ja ilmastokriisistä sekä tuoda esiin ratkaisuja kriisien torjumiseksi.

Ensimmäisen infon teemana oli Suomen metsien tila ja suojelu sekä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano Suomessa. Ministeri kävi infossa läpi luonnonsuojelun rahoituksen tilaa.

– Kestävässä yhteiskunnassa kasvu ei voi perustua jatkuvaan luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkossa voisi olla järkevää ottaa tavoitteeksi, että myös luonnonsuojelun rahoitusta tarkasteltaisiin tiettynä osuutena bruttokansantuotteesta, kertoi Kari.

Kyse olisi vastaavan kaltaissesta tavoitteesta, kuin mitä kehitysyhteistyölle on kansainvälisesti asetettu tai tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksille on hallitusohjelmassa linjattu.

Kuluvan hallituskauden aikana luonnonsuojelun rahoitus on yli kaksinkertaistettu. Tällä on ollut Karin mukaan merkittäviä vaikutuksia myös luonnonsuojelun etenemiseen.

– Olemme olemme suojelleet tuhansia hehtaareita metsää ja arvosoita. Olemme ennallistaneet esimerkiksi soita, kosteikkoja, lehtoja ja valkoselkätikkametsiä. Olemme kunnostaneet suomalaisten rakastamien kansallispuistojen retkeilyreittejä, pitkospuita ja nuotiopaikkoja, kuvasi Kari luonnonsuojelusaavutuksia.

Luonnonsuojelutyö on saanut myös hyvää vastaanottoa maanomistajilta.

– Olemme tällä hallituskaudella hyvin huomanneet, että metsien vapaaehtoinen suojelu kiinnostaa maanomistajia: kohteita tarjotaan esimerkiksi Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa enemmän kuin rahoituksen puolesta voidaan suojella. Lisäpanostusta tarvitaan kuitenkin etenkin eteläiseen Suomeen, jossa suojelualueverkosto on pirstaleisempi ja suojelualueet pieniä.

EU:n biodiversiteettistrategiassa määritellään Euroopan laajuiset tavoitteet ja toimet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan ja 30 % maa- sekä meripinta-alan suojeluun EU-alueella. Suomen tulee antaa oma sitoumuksensa strategian toimeenpanosta vuoden 2022 loppuun mennessä. Tätä työtä varten perustetaan kansallista toimeenpanoa valmisteleva työryhmä.

– On päivänselvää, että Suomen pitää pystyä vähintään tähän samaan tasoon. EU:n biodiversiteettistrategiassa on myös useita ennallistamiseen tai ekosysteemien tilan parantamiseen liittyviä tavoitteita. Kaikissa niissä on kyse siitä, että kunnostus- ja hoitotöitä tulee tehdä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella, sanoi Kari.

– Työryhmä tulee käsittelemään myös luonnonsuojelun rahoituksen tarpeita tulevaisuudessa. Tämä tulee olemaan myös Suomessa merkittävä luonnonsuojeluponnistus.

Emma Kari kirjoittaa aiheista pidemmin blogissa: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/hatatilatiedotus-metsaluonto-tarvitsee-suojelutoimia/