Endoskooppisen ultraäänen perusteella tehtävä toimenpide voi korvata leikkauksen
”Endoskooppisen ultraäänen avulla on mahdollista saada tarkempi diagnoosi, ja sen avulla tehtävät toimenpiteet voivat korvata jopa leikkaushoitoja”, kertoo osastonylilääkäri Perttu Arkkila HUS Vatsakeskuksesta.
Taipuisan tähystimen päässä oleva ultraäänianturi mahdollistaa mahasuolikanavan tarkan tutkimuksen, ja sen avulla voidaan ottaa turvallisesti koepaloja mm. haimasta. Lisäksi menetelmää voidaan hyödyntää erilaisissa toimenpiteissä, esimerkiksi haimatulehdukseen liittyvän märkäkertymän dreneeraukseen eli kanavointiin mahalaukkuun tai sappitietukoksen avaukseen laittamalla pieni muoviputki sappiteistä mahalaukkuun.
Endoskooppinen ultraäänitutkimus on polikliininen tutkimus, joka kestää noin tunnin verran. Toimenpide voidaan tehdä pääosin ilman nukutusta antamalla potilaalle sekä rauhoittavaa että kipulääkettä. Potilas kotiutuu yleensä jo toimenpidepäivänä, eikä pidempää sairaalassaoloa tarvita.
Endoskooppisia ultraäänitutkimuksia tehdään Suomessa noin 800 ja niistä Meilahden sairaalassa 400 tutkimusta vuosittain. Toimenpiteitä tekevät tiimit (lääkärit ja hoitajat) ovat hakeneet oppia ulkomailta ja nyt he osallistuvat muiden toimenpiteitä tekevien kouluttamiseen.
Pahanlaatuiset muutokset voidaan löytää ultraäänellä
Erityisesti endoskooppisesta ultraäänitutkimuksesta hyötyvät haimapotilaat. Tutkimuksella voidaan selvittää, onko kyse haimasyövästä vai hyvänlaatuisesta haimamuutoksesta. Muutoksista voidaan ottaa neulanäyte, jonka patologi tutkii joko toimenpidehuoneessa tai myöhemmin laboratoriossa. Ultraäänellä voidaan tarkemmin diagnosoida myös erilaisia limakalvon alaisia muutoksia mahalaukun ja ruokatorven alueelta. Lisäksi voidaan tehdä erilaisten syöpien, kuten ruokatorvi- tai mahalaukkusyöpä, levinneisyystutkimusta.
HUSin kansainväliseen tapaamiseen ja koulutukseen osallistuu noin 50 gastroenterologian lääkäriä ja kirurgia erityisesti Pohjoismaista ja Virosta. Kouluttajat ovat Suomen lisäksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.
Koulutuspäivässä puhuu tiistaina myös endoskooppisen ultraäänitutkimuksen kehittäjä professori Peter Villman Tanskasta, ja lisäksi luentoja pitävät useat suomalaiset ja kansainväliset alan asiantuntijat.
Lisätietoja:
Professori Martti Färkkilä ja
osastonylilääkäri Perttu Arkkila, HUS Vatsakeskus, p. 050 427 2272, s-posti: perttu.arkkila@hus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme