Energiajärjestelmä muutoksen kourissa

Ilmastonmuutos etenee huolestuttavalla vauhdilla ja Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteet karkaavat helposti tavoittamattomiin jo seuraavien 15 vuoden aikana. Toisaalta myös energiasektorin muutosvauhti on jo nyt niin nopeata, että oman strategiamme syvällinen uudelleen pohdinta on tarpeen. Esimerkkinä vaikkapa aurinkoenergia, jonka tuotanto on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut kahden vuoden välein. Aurinko- ja tuulienergian arvioidaan olevan hinnaltaan kilpailukykyinen suuressa osassa Eurooppaakin jo 5-10 vuoden kuluessa.

Keskeisimpiä kysymyksiä ovat: Millä tavoin energiaa tuotetaan kustannustehokkaimmin ja puhtaasti? Miten Suomen kilpailukykyä parannetaan energiaratkaisuilla, ja miten saamme globaalista energiamuutoksesta mahdollisimman paljon uutta liiketoimintaa? Miten energian hinta ja sen kansainväliset muutokset vaikuttavat kilpailukykyymme? Mikä on Suomelle tärkeän bioenergian rooli?

Runsas uutisointi antaa helposti kuvan, että meillä on jo kaikki teknologiaratkaisut, jotka vain tarvitsisi ottaa käyttöön. Näin ei vielä ole. Sen sijaan meillä on monta eri haaraa teknologioita, jotka yhdessä, riittävällä panostuksella, voivat mullistaa energian tuotannon ja käytön lähivuosikymmeninä. Tarvitaan myös toimivat markkinat ja liiketoimintamallit, joilla myös energian loppukäyttäjät osallistuvat muutokseen.

Onnistuaksemme kilpailukykyämme palvelevan energiastrategian teossa meidän pitää tarkastella ilmaston, energian, liikenteen, teollisuuden prosessien, luonnonvarojen käytön, cleantechin ja ICT:n keskeisiä elementtejä yhdessä. Uusien ratkaisujen lisäksi pitää energian saanti turvata kaikissa tilanteissa myös siirtymäkauden aikana. Esimerkiksi biomassan energiakäytöllä on tärkeä rooli fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa, mutta niitä tarvitaan myös kemianteollisuuden, rakentamisen ja muiden materiaalien raaka-aineeksi.

Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa tarvitsemme energiavarastoja, kuten sähkö- ja lämpöakkuja ja -paristoja, sekä älykkäillä tietotekniikkaratkaisuilla toteutettua kysynnän joustoa. Suomella olisi hyvä mahdollisuus erikoistua näiden ratkaisujen huippuosaajaksi. Teollisuutemme tehonsäätöpotentiaali ja puoli miljoonaa sähkölämmittäjäämme muodostavat hyvän lähtökohdan. Lisäksi sähköautojen avulla voisimme vielä lisätä ohjattavia sähkökuormia.

Saksan panostuksilla oli suuri merkitys aurinkosähkön hinnan alentamisessa ja Tanskalla vastaavasti tuulivoimassa. Yhdistämällä osaamisemme energia- ja tietojärjestelmissä ja teollisuusprosesseissa, Suomi voisi luoda toimintamallin ja käyttöjärjestelmän uusiutuviin siirtyvän energiajärjestelmän tarpeisiin.

Climate Leadership Council ry:n hallitus
Mika Anttonen, Henrik Ehnrooth, Taavi Heikkilä, Antti Herlin, Pertti Korhonen, Mikko Kosonen, Matti Lievonen, Pekka Lundmark, Timo Ritakallio ja Petteri Taalas

Lisätietoja:
hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhonen, Climate Leadership Council, p. 020 529 2000
toiminnanjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Council, p. 050 4534 881

________________________________________________________________________

Climate Leadership Council haluaa löytää kestäviä ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin, joista keskeisin on ilmastonmuutos. Sen jäsenet kehittävät hiilineutraaleja ja kestävästi luonnonvaroja hyödyntäviä liiketoimintatapoja.