Energiakriisi vauhditti energia- ja ilmastotoimia mökeillä
Noin viidennes vastaajista oli säätänyt talvilämmitystä pienemmälle tai jättänyt mökkinsä kylmilleen silloin kun siellä ei itse vietetty aikaa. Uusiutuvaan energiaan, kuten ilma- tai maalämpöön tai aurinkoenergiaan oli panostettu noin joka kymmenennellä mökillä.
Lisäksi oli tehostettu puulämmitystä ja mökkien energiatehokkuutta oli parannettu lisäeristyksellä tai vaihtamalla kodinkoneita energiatehokkaammaksi. Moni vastaaja kertoi suunnittelevansa tulevaisuudessa erilaisia energiatoimia, kuten aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun hankintaa.
Osa vastaajista oli vaihtanut autonsa sähkö- tai hybridiautoon, alentanut matkavauhtia ja suosinut muutenkin taloudellisempaa ajotapaa. Vastaajat kertoivat myös pyrkineensä vähentämään turhia mökkimatkoja siten, että mökillä oltiin kerralla pidempi aika esimerkiksi etätöitä tehden.
Tutkijoiden mukaan energiatehokkuus- ja ilmastotoimia on monilla mökeillä tehty tai suunniteltu jo ennen energiakriisiä, mutta kallistuneet energian ja polttoaineiden hinnat ovat vauhdittaneet toimia. Neljänneksellä vastaajista mökki lämpeni erilaisilla lämpöpumpuilla ja viidenneksellä vastaajista oli mökillään aurinkopaneelit. Kyselyyn vastanneet mökkeilijät käyttävät myös keskimäärin muuta väestöä useammin sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja.
”Kyselyn saama innostus ja vastausten suuri määrä kertovat siitä, että vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita energia- ja ilmastotoimista. Suomessa on viime vuosina menty kriisistä kriisiin, jotka ovat vahvasti koskettaneet myös mökkeilyä. On selvää, että mökkeily on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja mökki on paikka, jossa omat vaikutusmahdollisuudet ilmasto- ja energiatoimien käytäntöön ottamiseksi korostuvat”, erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Mökkeilyn hiilijalanjäljestä tuloksia loppuvuodesta
Kysely liittyy Suomen ympäristökeskuksen laajempaan tutkimukseen mökkeilyn hiilijalanjäljestä. Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin laskettu valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä sekä työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida omaa hiilijalanjälkeään. Työkalut palvelevat myös mökkeilyn kansalaisneuvontaa. Tulokset valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä.
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittavat saaristoasiain neuvottelukunta (maa- ja metsätalousministeriö) ja ympäristöministeriö, ja se tehdään yhteistyössä Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.
Kyselyn tuloksista kerrotaan Kevätmessujen Kevätlavalla perjantaina 31.3. klo 12-12.30. Keskustelemassa ovat erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta, toiminnanjohtaja Marju Silander Omakotiliitosta ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo Vapaa-ajan asukkaiden liitosta.
- Liitteessä nostoja kyselystä (pdf)
Lisätietoja
Erikoistutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1131, marja.salo@syke.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1101, kati.pitkanen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville17.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.
Finländarnas koldioxidavtryck från konsumtionen halverades nästan på 2000-talet från 14 koldioxidton till 7,7 ton11.4.2024 08:15:21 EEST | Tiedote
Det genomsnittliga koldioxidavtrycket från de finländska hushållens konsumtionsutgifter minskade betydligt från år 2000 till 2021. Då koldioxidavtrycket per finländare var cirka 14 ton koldioxidekvivalent (Co2e) år 2000, var motsvarande siffra 7,7 ton CO2 år 2021.
Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin11.4.2024 08:01:34 EEST | Tiedote
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.
Baltic Sea winter monitoring cruise: phosphate content reaches record levels10.4.2024 08:30:00 EEST | Press release
The annual winter monitoring cruise of the marine research vessel Aranda revealed that the oxygen problems of the main basin of the Baltic Sea continue and that phosphate levels in the surface layer have increased. The oxygen situation in the Gulf of Finland was relatively good, but the phosphate level in the surface layer was higher than at any time in the past 30 years. Nutrient levels were also higher than usual in the Archipelago Sea.
Vinterövervakning av Östersjön: halterna av fosfatfosfor är ställvis rekordhöga10.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Under havsforskningsfartyget Arandas årliga vinterövervakningsresa observerades, att syreproblemen i Östersjöns huvudbassäng fortsätter och att fosfathalterna i ytskiktet är höga. I Finska viken var syreläget relativt bra, men fosfathalten i ytskiktet var högre än någonsin under de senaste 30 åren. Även i Skärgårdshavet var halterna av näring högre än normalt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme