Säteilyturvakeskus (STUK)

Eniten suomalaisia säteilyttää radon

Jaa

STUK on julkaissut vuoden 2018 tietojen perusteella lasketut suomalaisten eri säteilylähteistä saamat keskimääräiset säteilyannokset. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisia altistavasta ionisoivasta säteilystä on peräisin radonista ja eniten säteilylle altistutaan kodeissa.

Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.
Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.

Suomalaisten saama keskimääräinen efektiivinen säteilyannos on 5,9 millisievertiä (mSv). Kaksi kolmasosaa säteilyannoksesta, 4 mSv, on peräisin sisäilman radonista. Noin 1,1 mSv aiheutuu muusta kuin sisäilman radonista peräisin olevasta luonnon taustasäteilystä. Taustasäteily on osin avaruudesta tulevaa kosmista säteilyä, osin maaperässä ja rakennusmateriaaleissa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyä.

Säteilyn lääketieteellinen käyttö aiheuttaa suomalaiselle keskimäärin 0,76 mSv vuotuisen efektiivisen annoksen. Ydinonnettomuuksien ja 1960-luvun ydinasekokeiden jäljiltä Suomen luonnossa olevien radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyannos on merkityksettömän pieni.

Ionisoivalle säteilylle altistumisen määrää kuvaava efektiivinen annos on laskemalla selvitettävä suure, joka kuvaa säteilyn ihmisen terveydelle aiheuttamaa haittaa. Efektiivisen annoksen kasvaessa kasvaa myös riski sairastua säteilyperäiseen syöpään.

Edellisen kerran STUK julkaisi laskelmat suomalaisten keskimääräisistä säteilyannoksista vuonna 2012. Tuoreet luvut poikkeavat kahdeksan vuoden takaisista, sillä esimerkiksi säteilyn käyttö lääketieteellisissä tutkimuksissa on hieman kasvanut, pääasiassa lisääntyneiden tietokonetomografiakuvausten takia. Osa muutoksista johtuu uudesta tavasta laskea efektiiviset annokset.

Radonin aiheuttama säteilyannos laskettiin uudella tavalla

Kaikkein suurin muutos vuonna 2012 julkaistuihin annoslaskelmiin verrattuna koskee radonista johtuvaa efektiivistä annosta. Tuoreissa laskelmissa on käytetty Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan (ICRP) vuonna 2017 julkaisemaa laskentatapaa. Sen takia radonin aiheuttama efektiivinen annos on yli kaksinkertainen verrattuna edelliseen arvioon.

Vaikka riski sairastua syöpään on sitä suurempi, mitä suurempi on efektiivinen säteilyannos, keskimääräisten eri lähteistä saatujen efektiivisten annosten suuruudet eivät kuitenkaan kuvaa riskiä suoraan. Apulaisjohtaja Teemu Siiskonen STUKista toteaa, että radonin aiheuttama terveysriski arvioidaan epidemiologisten tutkimusten, ei efektiivisen annoksen perusteella. Niinpä arvio radonin aiheuttamien keuhkosyöpien määrästä ei uuden laskentatavan takia muutu. Joka vuosi noin 280 suomalaista kuolee radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Näistä 240 kuolemaan vaikuttaa radonin lisäksi tupakointi.

Linkki julkaisuun "Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018".


Lisätietoja:
Apulaisjohtaja Teemu Siiskonen, puh. (09) 759 88 318
Mediapalvelu, puh. 010 850 4761

Kuvat

Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.
Vuonna 2018 suomalaisten saama ionisoivan säteilyn aiheuttama keskimääräinen efektiivinen annos oli 5,9 millisievertiä. Yli viisi millisievertiä on peräisin luonnon radioaktiivisista aineista ja alle yksi millisievert säteilyn lääketieteellisestä käytöstä. Ympäristössä olevien keinotekoisten radioaktiivisten aineiden osuus efektiivisestä annoksesta on hyvin pieni.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Säteilyturvakeskus (STUK)
Säteilyturvakeskus (STUK)
Laippatie 4
00880 HELSINKI

Mediapalvelu: 010 850 4761http://www.stuk.fi

Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteily- ja ydinturvallisuutta Suomessa. Tehtävämme on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Säteilyturvakeskus (STUK)

STUKin nettisivut kertovat Tšernobylin onnettomuuden vaikutuksista Suomessa ja muualla23.4.2020 13:00:00 EESTTiedote

Tšernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuus 26.4.1986 aiheutti suoria terveysvaikutuksia parille sadalle ihmiselle. Turman myöhäisvaikutukset koskettavat miljoonia ihmisiä. Onnettomuusalueen lähellä olleet ihmiset saivat merkittäviä kilpirauhasannoksia radioaktiivisten jodipäästöjen takia ja sen seurauksena kilpirauhassyöpä lisääntyi alueella 1990-luvulla. STUKin, Syöpärekisterin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan Tšernobylin ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttama laskeuma ei ole havaittavasti lisännyt syöpien määrää Suomessa. Toisessa tutkimuksessa on selvitetty, että onnettomuuden seurauksena Suomessa eivät lisääntyneet säteilylle herkimpinä pidetyt syövät, lasten leukemia ja kilpirauhassyöpä. Suomalaiset saivat vuonna 1987 ruuan mukana keskimäärin 0,13 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Säteilyannos johtui Suomeen kulkeutuneesta radioaktiivisesta cesiumista. Vuoteen 1996 mennessä sisäinen säteilyannos oli laskenut noin viidesosaan eli 0,02 millisi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme