Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Enkäten Hälsa i skolan: En stor del av barn och unga är nöjda med sitt liv – känslan av ensamhet har blivit vanligare

Jaa

Största delen (över 80 %) av barnen i årskurs 4 och 5 inom den grundläggande utbildningen var nöjda med sitt liv våren 2021.

Pojkar i årskurs 8 och 9 var lika nöjda med sitt liv. Däremot var bara över hälften (57 %) av flickor i samma ålder nöjda med sitt liv. Också pojkar i gymnasier och yrkesläroanstalter (79 %) uppgav sig vara nöjdare med sitt liv än flickorna (60–62 %). Särskilt elever i årskurs 4 och 5 inom den grundläggande utbildningen och studerande vid yrkesläroanstalter tyckte om att gå i skola.

Detta framgår av de färska resultaten från enkäten Hälsa i skolan som genomförts av Institutet för hälsa och välfärd (THL) i våras. Enkäten genomfördes för elever i årskurs 4, 5, 8 och 9 inom den grundläggande utbildningen samt för första- och andraårsstuderande i gymnasier och yrkesläroanstalter.

”Coronaepidemin har varit mycket tung för barn och unga. Särskilt flickornas välbefinnande verkar ha minskat jämfört med tidigare skolhälsoenkäter, och det är viktigt att detta uppmärksammas”, bedömer Jenni Helenius, THL:s utvecklingschef. Hon tycker det är fint att en stor del av barn och unga tycker om att gå i skola och är nöjda med sitt liv i allmänhet. ”Det verkar dock som att många kommer att behöva stöd till exempel i frågor som gäller sociala relationer och ångest.”

Varje fjärde flicka känner sig ensam

Våren 2021 berättade ungdomar att de kände sig mer ensamma än i den föregående Hälsa i skolan-enkäten 2019. Ensamhet har blivit vanligare särskilt bland flickor. Ungefär var fjärde flicka som besvarade enkäten kände sig ensam rätt ofta eller hela tiden. Av pojkarna upplevde cirka 10 procent ensamhet i våras.

År 2021 upplevde 30 procent av flickorna måttlig eller svår ångest. År 2013–2019 hade 13–20 procent av flickorna upplevt ångest. Cirka åtta procent av pojkarna uppgav sig ha upplevt ångest 2021.

Barn har oftare bra kommunikation med föräldrarna än unga

Kommunikationen med de egna föräldrarna förbättrades enligt Hälsa i skolan-enkäterna ända upp till 2019, men sjönk något i enkäten 2021.

År 2021 berättade över hälften (60 %) av barn i årskurs 4 och 5 inom den grundläggande utbildningen att kommunikationen med de egna föräldrarna är bra. Elever i årskurs 8 och 9 eller pojkar som studerade på andra stadiet (49–54 %) hade nästan lika god kommunikation med föräldrarna. Däremot uppgav endast var tredje flicka i samma ålder att kommunikationen med de egna föräldrarna är bra.

Mobbning minskar vid övergången till andra stadiet

Åtta procent av elever i årskurs 4 och 5 inom den grundläggande utbildningen berättade att de blev mobbade varje vecka. I de högre klasserna inom den grundläggande utbildningen var detta antal sex procent. ”Det betyder att cirka en av tjugo barn eller unga har blivit mobbad varje vecka”, berättar Jenni Helenius. På andra stadiet upplevde 1–3 procent av studerandena att de blev mobbade varje vecka.

Skolhälsoenkäter i 25 år

Skolhälsoenkäter har genomförts från och med 1996. Resultaten i statistikrapporten 2021 grundar sig på svar från 264 878 barn och unga. Datainsamlingen för skolhälsoenkäten genomfördes under våren 2021.

Enkäten Hälsa i skolan producerar information om barns och ungas välbefinnande, delaktighet, fritid, funktionsförmåga, levnadsvanor, skolgång och studier, användning av elev- och studerandevården samt uppväxtmiljöns säkerhet.

Enkätens resultat behandlas 23–24.9.2021 på Välfärdsarenan under webbevenemanget för utbildning och välfärd.

Resultaten publiceras i ett interaktivt rapporteringssystem, där det också är möjligt att granska resultaten enligt region.

Källa: Välbefinnandet bland barn och unga – Enkäten Hälsa i skolan 2021. Statistikrapport 30/2021, THL.

Välbefinnandet bland barn och unga – Enkäten Hälsa i skolan 2021 (sidorna uppdateras 17.9 kl. 9.00)

Välfärdsarenan 23–24.9.2021 (på finska)

Mer information

Jenni Helenius
utvecklingschef
tfn 029 524 8406

Satu Helakorpi
specialforskare
tfn 029 524 8616

Hanne Kivimäki
forskare
tfn 029 524 7281

Institutet för hälsa och välfärd, THL
fornamn.efternamn@thl.fi

kouluterveyskysely@thl.fi
Informationsnummer för enkäten Hälsa i skolan: 029 524 6082

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen tarjoamista 60 vuotta täyttäneille ja lääketieteellisille riskiryhmille19.10.2021 13:42:03 EEST | Tiedote

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kunnat tarjoavat kolmannen koronarokoteannoksen 60 vuotta täyttäneille, laitoksissa ja hoivakodeissa asuville sekä lääketieteellisille riskiryhmille 1 ja 2. Kolmatta annosta suositellaan näille ryhmille aikaisintaan kuusi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Kunnat voivat aloittaa annosten tarjoamisen oman rokotusaikataulunsa mukaisesti.

Itäisessä Suomessa on länttä korkeampi rokotuskattavuus – into ottaa rokotteita vaihtelee myös iän, sukupuolen ja kieliryhmän mukaan18.10.2021 16:00:52 EEST | Tiedote

Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä. Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä. Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin. ”Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä”, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä. Suurimmat sukupuolten väliset erot rokotusinnossa 16–29-vuotiailla Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ova

Koronapassin lukijasovellus nyt saatavissa sovelluskaupoista toiminnanharjoittajien ja tapahtumien järjestäjien käyttöön15.10.2021 17:10:26 EEST | Tiedote

Eduskunta on hyväksynyt valtioneuvoston esityksen koronapassin käyttöönotosta Suomessa. Suomessa koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on saatavilla Omakannasta tai tarvittaessa terveydenhuollosta tulosteena. EU:n koronatodistukseen sisältyy kolme todistusta: todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta. Koronatodistus luetaan sovelluksella, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä se näytä terveystietoja. Lukijasovellus on tarkoitettu toiminnanharjoittajien, kuten ravintoloiden, yökerhojen, yleisötilaisuuksien sekä muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Sovellus antaa välittömästi tuloksena joko vihreän eli hyväksynnän tai punaisen eli hylkäämisen. Hyväksytyn tuloksen yhteydessä ruudulle tulee näkyviin myös henkilön nimi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa koronatodistuksen QR-koodin lukijasovelluksen teknisestä toteutuksesta STM:n rahoituksella ja ohjaamana. Sovelluksen teknisestä kehityksestä vastaa S

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt viime vuodesta8.10.2021 08:55:00 EEST | Tiedote

Kiireettömään sairaalahoitoon yli puoli vuotta jonottaneiden määrä on vähentynyt useilla tuhansilla viime vuodesta. Vuoden 2020 elokuussa yli puoli vuotta odottaneita oli 17 728, kun heitä oli 9 539 elokuussa 2021. Terveydenhuoltolain mukaan hoito on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Kaikkiaan hieman yli 140 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään sairaalahoitoon elokuun 2021 lopussa. Kiireetöntä sairaalahoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lähti lievään laskuun vuoden 2020 lopussa. Suurimmillaan määrä oli joulukuussa 2020, jolloin reilut 141 000 ihmistä odotti pääsyä hoitoon. ”Koronaepidemia on hidastanut hoitoonpääsyä. Erityisesti yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden hoitoonpääsyä on pyritty nopeuttamaan. Tässä on myös onnistuttu hyvin. Uusia potilaita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja uudetkin potilaat on hoidettava heidän hoidon tarpeensa kiireellisyyden mukaan ”, kertoo kehittämispäällikkö Pia Tuominen. ”Lisäksi henkilökuntapula se

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme