Helsingin yliopisto

Ennätyksellisen kuiva kesä 2018 romahdutti perhosmetapopulaation Ahvenanmaalla

Jaa

Matemaattisten mallien avulla tutkijat osoittivat, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa kesän 2018 poikkeavista säätekijöistä. Tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät.

Täpläverkkoperhonen. Kuva: Marjo Saastamoinen
Täpläverkkoperhonen. Kuva: Marjo Saastamoinen

Luonnon populaatioiden pitkäaikaisseuranta-aineistot ovat erittäin tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ennustettavuuden parantamisessa.

– Käydessämme Ahvenanmaalla kesäkuun 2018 lopussa oli selvää, että pitkäaikaisseurannan kannalta saisimme ainutlaatuista aineistoa. Tavallisesti vehreimmätkin kedot olivat nyt täynnä  kuivuuden takia ruskeiksi kuivuneita perhostoukkien ravintokasveja,  kertoo evoluutioekologian apulaisprofessori Marjo Saastamoinen Helsingin yliopiston HiLIFE Helsinki Institute of Life Sciencestä ja bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimuksessa HiLIFE:ssa toimiva Saastamoisen tutkimusryhmä ja luonnonmaantieteen professori Miska Luoto matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta selvittivät ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutuksia ja niiden ennustettavuutta luonnossa.

Tutkijat osoittivat satelliittikuva-aineiston perusteella, että kasvillisuus oli poikkeuksellisen voimakkaasti kärsinyt perhosten elinalueilla kevään ja kesän 2018 pahasta kuivuudesta johtuen. Matemaattisten mallien avulla tutkijat pystyivät myös osoittamaan, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa näistä poikkeavista säätekijöistä.

Tutkimus osoitti, että äärimmäinen kuivuus aiheutti täpläverkkoperhosten kannanromahduksen, mutta tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät.

– Paikalliset vaikutukset luonnonpopulaatioissa ovat vaikeasti ennustettavissa jopa systeemissä, josta on kerätty aineistoa vuosikymmeniä, toteaa Saastamoinen.

Tutkimuksessa yhdistettiin ilmasto- ja satelliittiaineistoja Ahvenanmaan laitumilla ja kedoilla paikallispopulaatioiden verkostona eli metapopulaationa esiintyvän täpläverkkoperhosen yli 25 vuotta kestäneeseen pitkäaikaisseuranta-aineistoon.

Täpläverkkoperhosen populaatiodynamiikkaa on tutkittu Helsingin yliopistossa jo vuosikymmeniä. Tutkimuksen aloitti kansainvälisestikin erittäin arvostettu, nyt jo edesmennyt akateemikko Ilkka Hanski. Perhospopulaatiosta on tullut tunnettu ekologinen mallisysteemi, jota hyödyntävät tutkimuksissaan edelleen useat tutkijat.

– Erityisen mielenkiintoista oli se, että kun yritimme nyt käyttää apunaan jo olemassa olevaa tietoa koko metapopulaation sijasta yksittäisten paikallispopulaatioiden sukupuuttoriskistä, eivät matemaattiset ennustukset pitäneet paikkaansa vuoden 2018 osalta, Saastamoinen kertoo.

– Jokainen vuosi uutta aineistoa lisää aineiston merkittävyyttä. Ilmastonmuutoksen myötä kesän 2018 kuivuuden kaltaisten ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän. Pitkäaikaisseuranta-aineistot ovatkin nyt erittäin tärkeässä asemassa, jotta pystymme lisäämään ymmärrystämme siitä, kuinka luonnon monimuotoisuus tulee muuttumaan ilmaston muutoksen myötä ja siitä, millaisilla suojelutoimilla sen säilymistä voidaan edesauttaa, muistuttaa Saastamoinen.

Artikkeli:

van Bergen E, Dallas T, DiLeo M, Kahilainen A, Mattila ALK, Luoto M & Saastamoinen M (2020). Effects of summer drought on the predictability of local extinctions in a butterfly metapopulation. Conservation Biology. Early online. (BioRxiv doi.org/10.1101/863795).




Avainsanat

Yhteyshenkilöt

apulaisprofessori Marjo Saastamoinen, marjo.saastamoinen@helsinki.fi, puh. 050 448 4471
Helsingin yliopiston HiLIFE Helsinki Institute for Life Science ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

professori Miska Luoto, miska.luoto@helsinki.fi, puh. 050 448 0241
Helsingin yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Kuvat

Täpläverkkoperhonen. Kuva: Marjo Saastamoinen
Täpläverkkoperhonen. Kuva: Marjo Saastamoinen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme