Ensimmäinen laaja tutkimus Espoon kulttuuriprofiilista käynnistyi

Espoon kulttuuriprofiilia kartoitetaan ensimmäistä kertaa laajalla tutkimushankkeella. Tutkimuksen tilaaja on Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö ja toteuttaja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. EspooCult-nimellä kulkeva kaksivuotinen hanke käynnistyi virallisesti maanantaina 8.1. järjestetyssä Kick Off -tilaisuudessa Näyttelykeskus WeeGeellä EMMAn tiloissa.

EspooCult-tutkimus kartoittaa kulttuuripalveluiden nykytilaa ja arvioi, miten kaupungin KulttuuriEspoo2030-strategian tavoitteet toteutuvat. Tutkimus tarkastelee kulttuurikentän rakenteita, poliittista päätöksentekoa ja rahoitusta sekä niiden suhdetta espoolaisten tarpeisiin. Tutkimuksen osa-alueita ovat mm. saavutettavuus, kuntalaisten omaehtoinen toiminta ja osallisuus, kansainvälisyys sekä taiteen, tieteen ja talouden yhteys.

— Tutkimustulokset on suunnattu kulttuuritoimijoille, mutta heidän työnsä kautta tutkimustiedon toivotaan edistävän espoolaista kulttuurielämää ja olevan hyödyksi kuntalaisille, Espoon kulttuurin tulosyksikön kulttuurijohtaja Susanna Tommila kertoi.

Tutkimuksen lopputuloksena syntyvä laaja tietopohja tulee palvelemaan myös kunnallista kulttuurihallintoa ja päätöksentekoa. Cupore tulee esittämään tutkimustulosten pohjalta johtopäätöksiä ja suosituksia Espoon kulttuuripalveluiden kehittämiselle. Niihin lukeutuvat erilaiset ratkaisumallit siihen, kuinka kulttuuri voisi olla yhä vahvemmin läsnä koko kaupungin tulevaisuuden suunnittelussa ja espoolaisten arjessa.

Kick Off -kutsuvierastilaisuudessa oli koolla noin 70 henkilöä, pääosin kulttuuriorganisaatioiden edustajia, alan asiantuntijoita ja vaikuttajia. Iltapäivän aikana kuultiin vilkas paneelikeskustelu, joka käsitteli Espoon identiteettiä kulttuurikaupunkina. Paneelikeskustelua johti Cuporen johtaja Marjo Mäenpää, ja keskustelemassa olivat Espoon kirjastojen verkostomuotoilija Sunniva Drake, Espoon kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Verna Finström, EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama sekä Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom. Keskustelussa esiin nousseita aiheita olivat mm. kaupunkilaisten osallisuus ja aktiivisuus sekä kulttuuriorganisaatioiden suhde toisaalta espoolaisiin, toisaalta kunnallishallintoon.

— Meidän on kuunneltava tarkalla korvalla aloitteita ja tapahtumasarjoja, joita tapahtuu ihmisten parissa. Sen, mitä teemme, täytyy olla yleisön tahdon ja meidän ammattitaidon summa, kommentoi teatterinjohtaja Söderblom.

— Museo on fasilitaattori, paikka jonne ihmiset tulevat kokemaan ja tekemään. Meidän tehtävä ei ole tarjota ihan kaikkea mitä meiltä tilataan; taide saa myös haastaa yleisöä, museonjohtaja Kalhama muistutti.

EspooCult-loppuraportti julkaistaan vuoden 2019 lopussa. Tutkimustyön etenemistä ja tuoreita tuloksia voi seurata Espoon kaupungin verkkosivuilta, osoitteesta espoo.fi/espoocult tai Cuporen sivuilta.

(Kuva: panelistit Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom, Espoon kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Verna Finström, Espoon kirjastojen verkostomuotoilija Sunniva Drake ja EMMAn museonjohtaja Pilvi Kalhama sekä paneelin puheenjohtaja, Cuporen Marjo Mäenpää.)