Jyväskylän yliopisto

Ensimmäiset löydetyt kutupesät antavat toivoa järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta Pielisjoen Laurinvirrassa

Jaa

Pielisjoen Laurinvirrasta Pohjois-Karjalassa on saatu ensimmäisiä lupaavia tietoja uhanalaisten järvilohen ja järvitaimenen elvytystoimien onnistumisesta Vuoksen päävesistöalueella. Tutkijaryhmä löysi Laurinvirrasta pieneltä alueelta viisi kutupesää ja Joensuun koskista kaksi pesää. Ryhmä tutki pesiä sukeltamalla ja kahluutähystämällä viime vuoden lopulla. Kartoitusta vaikeutti Laurinvirran suuri virtaama tutkimuspäivinä.

Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Maa- ja metsätalousministeriö, alueen sähköyhtiöt ja muut toimijat rahoittivat kunnostushankkeessa noin 5-7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamisen Pielisjoen Kuurnan Laurinvirtaan vuonna 2019.

Kyseessä on yksi valtion vaelluskalakantojen elvytystoiminnan kärkihankekohteista. Toimien ansiosta kaloilla on lisääntymisalueelle esteetön pääsy alapuolisilta järvialueilta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristöteiden laitoksen sekä Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio osuuskunnan yhteismaastoryhmä kartoitti järvilohen ja järvitaimenen kutupesiä Pielisjoella 10.–12.11. 2020. Kohteena olivat Kuurnan Laurinvirta ja Joensuun kosket.

Kutupesiä löytyi Laurinvirrasta yhteensä viisi kappaletta, mutta kutuun parhaiten sopivasta alueesta saatiin käytyä läpi korkeintaan neljäsosa suuren virtaaman takia.

Tutkimuspäivinä Pielisjoen virtaama oli 50 prosenttia ajankohdan mediaanin yläpuolella, joten tulvaluukuista piti laskea runsaasti ylimääräistä vettä Laurinvirtaan. Uoman virtaama oli noin 145 m3/s.

”Voimayhtiö Laurinvirta Oy pystyi kuitenkin hetkellisesti laskemaan virtaaman tästä noin puoleen, mikä edesauttoi pesien etsintää huomattavasti. Laurinvirran virtaama oli siltikin turhan suuri kahluutähystysmenetelmän käyttöön, joten pesien etsinnässä oli mukana Vesi-Vision sukeltaja”, kertoo toinen tutkimuksen koordinoijista, tutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Luonnonvarakeskuksesta tutkimusta koordinoi erikoistutkija Matti Janhunen.

Löydetyt pesät merkittiin ja tulevana kesänä määritellään pesistä kalalajit

Rajoitetusta etsinnästä huolimatta kahlaajat löysivät Laurinvirrasta kaksi pesää ja sukeltaja kolme. Kaikki pesät sijaitsivat rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilla soralaikuilla.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat lupaavia.

”Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän. Kesänvanhoiksi poikasiksi selvinneiden määrä selviää tämän vuoden syksyllä tehtävässä sähkökoekalastuksessa, jonka tekee Luke. Vuoden tai parin kuluttua tiedämme Laurinvirran sopivuudesta järvilohelle enemmän”, aprikoi Janhunen.

Myös Joensuun koskien länsiuomasta löytyi kaksi järvilohen tai järvitaimenen kutupesää. Suuri virtaama salli kahlaamisen vain kapeilla rantakaistaleilla.

Kartoittajat merkitsivät pesien sijainnin uomaan merkkikivillä ja -kohoilla.

Tulevana keväänä virtaaman niin salliessa päällimmäisten ruskuaispussipoikasten eli pesäpoikasten tila tarkistetaan. Muutama poikanen otetaan näytteeksi DNA-analyysiin, jossa määritetään kalalaji eli onko kyseessä järvilohi vai järvitaimen. Lajien kutupesät, mätimunat ja pesäpoikaset ovat saman näköisiä, eikä niitä pysty määrittämään ulkonäöltä lajilleen.

Lisätietoja:
Tutkija Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto, jukka.t.syrjanen@jyu.fi
Erikoistutkija Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus: matti.janhunen@luke.fi

Maastoselvityksen rahoitus on peräisin pääosin Pohjois-Savon ELY-keskukselta Pielisjoen tehtaiden ja vesivoimaloiden kalatalousvelvoitemaksuista. Tutkimusta tukevat myös R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Jyväskylän yliopistossa sekä Luken toteuttama Sateenvarjo III -hanke. Daiwa Sports Ltd lahjoitti mätimunien havainnoinnissa käytetyt haavit.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Tutkijat löysivät Laurinvirrasta viisi kutupesää rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilta soralaikuilta. Kuva: Itä-Suomen yliopiston maantieteen laitos, kuvankäsittely Chris Mäkinen/ Jyväskylän yliopisto
Lataa
Kutupesistä löytyi mätimunia. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Jukka Syrjänen
Kutupesistä löytyi mätimunia. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Jukka Syrjänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille25.2.2021 08:00:00 EETTiedote

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Juuri se oikea kumppani: Harvinainen ilokaasun metallikompleksi avaa uusia näkökulmia tehokkaan kasvihuonekaasun muuntamiseen vaarattomiksi aineiksi23.2.2021 10:19:43 EETTutkimus

Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O ) on sukulaismolekyylinsä hiilidioksidin (CO2) kanssa huomattava kasvihuonekaasu sekä pääasiallinen ilmakehän otsonikerrosta heikentävä aine 2000-luvulla. Sen päästöjen hillitsemiseen etsitään uusia keinoja. Tuore kemian alan tutkimus osoitti, että dityppioksidi pystyy sitoutumaan riittävän vahvasti metalleihin, mikä puolestaan auttaa suunnittelemaan uusia metallikomplekseja, joissa sitoutuminen olisi vielä vahvempaa. Tämä voisi mahdollistaa dityppioksidin laajemman käytön synteesikemiassa ja sen katalyyttisen hajottamisen ilmakehän kannalta vaarattomiksi aineiksi. Tutkimusartikkeli aiheesta julkaistiin Angewandte Chemie International Edition -julkaisusarjassa erittäin tärkeän julkaisun statuksella 17.2.2021.

Sairaanhoitajasta yleislääketieteen erikoislääkäriksi, kokista kasvatustieteen tohtoriksi – Urapolku on harvoin suoraviivainen18.2.2021 09:00:00 EETKutsu

”Olemme hieno kansakunta, kun olemme sallineet kaikille oppimisen ja kehityksen polun riippumatta lähtökohdista”, Jyväskylän kaupungin tartuntataudeista vastaava lääkäri Ilkka Käsmä sanoo. Tavoitteellinen urasuunnittelu, resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky ja voimaantuminen ovat puheenaiheena tiistaina 23.2.2021 klo 13–14 Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuudessa, jonka järjestää Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme