Ensimmäiset turvapaikanhakijoiden siirrot Välimereltä Suomeen heinäkuussa
Valtioneuvosto päätti 27.2.2020, että Suomi vastaanottaa 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Välimeren alueelta. Kaikki 175 turvapaikanhakijaa eivät saavu Suomeen yhtä aikaa. Siirtojen toteuttamisessa menee todennäköisesti joitakin kuukausia.
Alun perin ensimmäinen siirto oli suunniteltu kesäkuulle, mutta se on viivästynyt käytännön järjestelyiden takia. Kaikille ilman huoltajaa oleville alaikäisille täytyy löytää sopivat edustajat, ja alaikäiset haastatellaan ennen siirtoa lapsen edun arvioimiseksi. Kaikille turvapaikanhakijoille tehdään myös terveystarkastukset.
– Kreikka, Euroopan komissio ja EU:n turvapaikkavirasto EASO tekevät paljon töitä saadakseen ilman huoltajaa olevat alaikäiset mahdollisimman nopeasti Kreikan saarilta mantereelle ja valmistellakseen lapset siirtoihin, kertoo Maahanmuuttoviraston sisäisten siirtojen projektipäällikkö Monna Airiainen.
Kreikan pakolaisleireiltä vastaanotetaan yhteensä sata alaikäistä ilman huoltajaa olevaa turvapaikanhakijaa. Lisäksi Kreikasta voidaan siirtää yksinhuoltajia lapsineen. Kyprokselta ja Maltalta on tarkoitus siirtää sekä ilman huoltajaa olevia alaikäisiä että yksinhuoltajaperheitä, Kyprokselta yhteensä noin 30 turvapaikanhakijaa ja Maltalta noin 26 turvapaikanhakijaa. Aikataulut tarkentuvat myöhemmin.
Suomeen saapuu haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita
Valtioneuvoston päätöksen mukaan Suomeen siirrettävien turvapaikanhakijoiden tulee olla erityisen heikon turvallisuustilanteen maasta ja todennäköisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa. Suomi on ilmoittanut valtioneuvoston päätöksen mukaiset kriteerit kaikille maille, joista turvapaikanhakijoita siirretään, ja tämän perusteella maat esittävät turvapaikanhakijoita Suomelle. Suomi ei voi valita esitettäviä turvapaikanhakijoita, mutta tarkistaa jokaisen kohdalla, täyttyvätkö valtioneuvoston päätöksessä määritetyt edellytykset.
- Kaikki turvapaikanhakijat, joita Suomi Välimeren alueelta vastaanottaa, ovat haavoittuvassa asemassa. kertoo Airiainen.
Kreikan saarten leirien alaikäisistä suurin osa on yli 14-vuotiaita ja alle kymmenen prosenttia heistä on tyttöjä. Maahanmuuttoviraston päättäessä Suomeen siirrettävistä turvapaikanhakijoista painopiste on nuorimmissa alaikäisissä tai alaikäisissä, joilla on erityisiä tarpeita. Siirrettävien alaikäisten ikä- ja sukupuolijakauma näkyy hyvin todennäköisesti myös Suomeen saapuvissa ryhmissä.
Turvallinen ympäristö ja kodinomaiset olosuhteet
Ilman huoltajaa Välimereltä Suomeen saapuvat lapset ja nuoret asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai hybridiyksiköissä. Yksiköt ovat kooltaan pieniä ja kodinomaisia.
Lapset ja nuoret saavat yksikössä turvallisen ympäristön ja tarvitsemansa hoidon, kasvatuksen ja huolenpidon. Tarvittaessa lapsille ja nuorille järjestetään palveluja myös yksiköiden ulkopuolelta.
Koronnavirustilanne huomioidaan siirroissa
Koronatilanne otetaan huomioon, kun siirtoja järjestetään. Jokaiselle turvapaikanhakijalle tehdään ennen siirtoa terveystarkastus, johon sisältyy koronatesti. Kaikille tehdään myös Suomeen saapumisen jälkeen terveystarkastus. Pandemian aikana tarkastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota koronaviruksen oireisiin. Jos turvapaikanhakijalla on oireita, hänet testataan koronan varalta myös Suomessa.
Ennen siirtymistä keskukseen myös alaikäisille järjestetään 14 vuorokauden karanteenia vastaava järjestely. Tämä toteutuu tavanomaista ryhmäkotia vastaavissa olosuhteissa.
Fakta: Turvapaikkahakemukset käsitellään normaalisti
- Turvapaikkaprosessi alkaa, kun turvapaikanhakija on saapunut Suomeen. Turvapaikkahakemus käsitellään samalla tavalla kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden. Ainoastaan Dublin-menettelyä ei sovelleta, eli Suomesta tulee se valtio, joka on vastuussa hakemuksen käsittelystä.
- Kansainvälisen suojelun tarvetta arvioidaan yksilöllisessä menettelyssä, johon kuuluu turvapaikkapuhuttelu. Jos turvapaikanhakija on alaikäinen, hänellä nimetään edustaja, joka on mukana turvapaikkapuhuttelussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Turvapaikkayksikkö, sisäisten siirtojen projektipäällikkö Monna Airiainen, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 728
Vastaanottoon liittyvät kysymykset: Vastaanottoyksikkö, ylitarkastaja Mikko Välisalo, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi puh. 0295 433 081
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 10
00086 Maahanmuuttovirasto
Puh. 0295 430 431 (vaihde/switchboard))http://www.migri.fi
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto tarkastelee linjaustaan oleskelulupahakemuksiin hyväksyttävistä matkustusasiakirjoista5.9.2025 14:00:12 EEST | Tiedote
Oleskelulupalainsäädäntöä muutettiin viime vuoden syyskuussa osana hallitusohjelman tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa. Oleskeluluvan saamisen edellytykseksi säädettiin tunnistautuminen kansallisella matkustusasiakirjalla. Maahanmuuttovirasto on muuttuneen lainsäädännön perusteella tehnyt kielteisiä oleskelulupapäätöksiä muun muassa palestiinalaisille. Viranomaisten välisissä keskusteluissa ulkoministeriö on esittänyt, että heidän määritelmänsä kansallisesta matkustusasiakirjasta soveltuu myös oleskelulupalainsäädännössä. Tämä ei käy ilmi laista tai sen esitöistä. Maahanmuuttovirasto haluaa arvioida ulkoministeriön esille nostamat seikat suhteessa soveltamisohjeeseensa.
Gazan palestiinalaiset eivät saa automaattisesti turvapaikkaa14.8.2025 11:58:54 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on käyty keskustelua Maahanmuuttoviraston ohjeesta liittyen Gazan palestiinalaisiin ja kansainvälisen suojelun myöntämiseen. Kyseessä on viraston sisäinen ohje, joka antaa yksittäin esitettynä ja tulkittuna virheellisen kuvan turvapaikkaprosessin kokonaisuudesta, johon liittyy useita muitakin ohjeistuksia. Näitä kaikkia sovelletaan päätöksenteossa, jossa tehdään aina myös yksilöllinen harkinta.
Cooperation helps combat human trafficking31.7.2025 11:00:48 EEST | Press release
According to early-year statistics from the Assistance System for Victims of Human Trafficking, forced marriage and forced labour are the most common forms of exploitation among victims of human trafficking. National and international cooperation are necessary in order to combat trafficking.
Människohandel bekämpas genom samarbete31.7.2025 11:00:35 EEST | Pressmeddelande
Enligt statistik från början av året från hjälpsystemet för offer för människohandel är tvångsäktenskap och tvångsarbete de vanligaste formerna av utnyttjande av människohandelsoffer. För att bekämpa människohandel behövs nationellt och internationellt samarbete.
Ihmiskauppaa torjutaan yhteistyöllä31.7.2025 11:00:23 EEST | Tiedote
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän alkuvuoden tilastoissa pakkoavioliitto ja pakkotyö ovat yleisimmät ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttömuodot. Ihmiskaupan torjumiseen tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme