Helsingin yliopisto

Entinen ulkoministeri toimi epävirallisena yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä

Jaa

Helsingin yliopiston väitöskirjassa osoitetaan, kuinka Neuvostoliittoa koskeneiden ulkopoliittisten rajoitteiden vuoksi Hjalmar J. Procopén kaltaisen merkittävän yksityishenkilön toiminnalle syntyi sekä tilaisuus että tarve. Omalla toiminnallaan Hjalmar J. Procopé pyrki epävirallisesti turvaamaan Suomen etuja länsi-integraation alkuaikoina. Procopé oli toiminut Suomen ulkoministerinä maailmansotien välisenä aikana.

Vuodesta 1948 lähtien Hjalmar J. Procopé toimi yhteyshenkilönä Suomen ja Eurooppaliikkeen välillä. Eurooppaliike oli Euroopan yhdentymisen puolesta työskentelevien eri kansalaisjärjestöjen kattojärjestö Länsi-Euroopassa. Liike järjesti suuren kongressin Haagissa Alankomaissa vuonna 1948 juhlistaakseen eurooppalaista yhtenäisyyttä, ja tämä tapahtuma johti osaltaan Euroopan neuvoston syntyyn vuotta myöhemmin.

Procopé oli ainoana suomalaisena saanut kutsun Haagiin, mutta joutui perumaan osallistumisensa viime hetkillä. Procopé selvitti Suomen mahdollisuuksia perustaa oma kansallinen neuvosto Eurooppaliikkeen alaisuuteen, mutta herkkä suhde Neuvostoliittoon esti tämän.

Väitöskirjassa ”Suomi ja varhainen länsi-integraatio. Hjalmar J. Procopé ja Eurooppaliike 1948-1954” keskitytään Suomen länsipolitiikan rajojen analysoimiseen  Euroopassa tapahtuneen integraatiokehityksen ja Procopén toimien valossa.

- Liikkumatila oli hyvin rajattu. Suomen poliittinen johto pakotti Procopén pitämään hyvin matalaa profiilia, väitöskirjatutkija Richard Brander Helsingin yliopistosta sanoo.

 

Britit merkittävässä roolissa länsi-integraatiossa

Branderin väitös tarttuu myös ajankohtaiseen aiheeseen, Ison-Britannian asemaan eurooppalaisessa integraatiohankkeessa. Iso-Britannia ja erilaiset brittiläiset toimijat, etenkin Winston Churchill, vaikuttivat merkittävästi  länsi-integraation käynnistymiseen toisen maailmansodan jälkeen.

- Britit halusivat sekä olla mukana että jäädä ulkopuolelle, Brander kuvailee.

Suhteet Isoon-Britanniaan ovat olleet tärkeässä osassa, kun Suomi on pyrkinyt luomaan ja kehittämään taloudellisia ja poliittisia suhteita Länsi-Eurooppaan. Integraation varhaisessa vaiheessa Procopé ylläpiti läheisiä suhteita Churchillin vävyyn Duncan Sandysiin, joka johti Eurooppaliikettä.

- Integraation historia antaa hyvän kuvan Ison-Britannian monimutkaisesta Eurooppasuhteesta, millä on merkitystä vielä tänäkin päivänä.


Eurooppalainen nuorisokampanja rantautui Suomeen Procopén ansiosta

Länsi-integraatio ja kommunisminvastainen työ olivat väitöksen mukaan Procopélle saman kolikon kaksi puolta. Hänellä oli tiiviit suhteet amerikkalaiseen tiedustelupalveluun CIA:han, joka salaa rahoitti Eurooppaliikettä. Suomessa hän toimi kommunismia vastustaneessa säätiössä Suomalaisen Yhteiskunnan Tuessa.

Yksi Procopén selkeä aikaansaannos oli amerikkalaisten tukeman niin sanotun Eurooppalaisen nuorisokampanjan rantautuminen Suomeen.

Väitöskirja haastaa elämäkertakirjoittajan Magnus Lembergin Procopén sotavuosien jälkeisistä toimista maalaaman kuvan. 1980-luvulla katsottiin yhä, että Procopé epäonnistui ottaessaan etäisyyttä uuteen Suomen ja Neuvostoliiton väliseen ystävyyspolitiikkaan.

- Katsottiin, että Procopé ei ymmärtänyt ulkopolitiikan realiteetteja. Uudempi tarkastelu paljastaa miehen, joka vankkumattomasti halusi pitää Suomen mukana varhaisessa länsi-integraatiossa, Brander sanoo.

Hjalmar J. Procopé toimi Suomen Paperitehtaitten Yhdistyksen toimitusjohtajana 1930-luvulla ja Suomen lähettiläänä Washingtonissa toisen maailmansodan aikana, kunnes amerikkalaiset katkaisivat diplomaattisuhteet. Sotavuosien jälkeen Procopé toimi presidentti Risto Rytin asianajajana sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Procopén välit J.K. Paasikiveen olivat asialliset, mutta Urho Kekkosesta hän sai aktiivisen vastustajan.

’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’’

Valtiotieteiden maisteri Richard Brander väittelee 12.4.2019 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Finland och den tidiga västintegrationen - Hjalmar J. Procopé och Europarörelsen 1948-1954" (Finland and early Western integration. Hjalmar J. Procopé and the European Movement 1948-1954). Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksessa, auditorium XII.

Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi, Turun yliopisto, ja kustoksena  professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Väitöskirjaa myy Unigrafia.

Väitöskirja on myös luettavissa sähköisesti E-thesis -palvelussa.


Väittelijän yhteystiedot
:
Richard Brander
Puh. 040 5146363
richard.brander@outlook.com

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pasi Komulainen, viestinnän asiantuntija, Puh. 050-5398523, pasi.komulainen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme