Entistä useamman ammattialan osaajista pulaa Satakunnassa

Monissa terveys- ja sosiaalialan ammateissa on jo paljon pulaa hakijoista

Seuraavan puolen vuoden aikana yleisimmin puutetta työnhakijoista arvioidaan Satakunnassa olevan terveydenhuollon ja sosiaalialan ammateissa. Alan erityisasiantuntijoista kuten yleislääkäreistä, erikoislääkäreistä, hammaslääkäreistä sekä kuulontutkijoista ja puheterapeuteista on jo pitkään ollut pulaa. Pula-ammattien määrä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla ei sinällään ole kovin paljon kasvanut, mutta nyt aiempaa useammassa ammatissa arvioidaan olevan jo paljon pulaa hakijoista. Yleis- ja erikoislääkärien ohella paljon puutetta on psykologeista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, farmaseuteista, sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista, lähihoitajista sekä kotipalvelutyön kodinhoitajista.

Etenkin terveydenhuollossa ja sosiaalialalla työvoimapula näkyy myös siten, että eri ammateissa avoimia työpaikkoja voi usein olla moninkertainen määrä suhteessa ammattialan työttömiin työnhakijoihin nähden. Ja kuten monella muullakin alalla, työvoiman saatavuutta vaikeuttaa se, että samoissa ammateissa on pulaa työnhakijoista lähes kaikkialla Suomessa.

Rakentamisen ja teollisuuden ammattialoilla työvoimapula on yleistynyt

Rakennusalalla ja teollisuudessa on nyt selvästi aiempaa enemmän työvoimapulasta kärsiviä ammatteja. Monissa ammateissa pula työvoimasta on laajentunut koskemaan koko maakuntaa, kun vielä aiemmin se monesti rajautui seutukuntakohtaiseksi.

Rakennusalalla rekrytointitarve on kasvamassa. Rakennussähköasentajista ja maansiirtokoneiden kuljettajista on jo paljon pulaa. Lisäksi rakennusinsinööreistä, betonirakentajista ja raudoittajista, kirvesmiehistä sekä ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajista on puutetta kaikkien seutukuntien alueilla. Teollisuudessa pulaa kaikkialla Satakunnassa on sähkö- ja automaatioinsinööreistä, hitsaajista ja kaasuleikkaajista, koneenasettajista ja koneistajista sekä moottoriajoneuvojen asentajista ja korjaajista. Rauman seudulla pulaa on myös esimerkiksi konetekniikan erityisasiantuntijoista (koneinsinööri) ja Porin seudulla elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä. Pohjois-Satakunnassa pula-ammatteina erottuvat elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajat ja korjaajat sekä konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijat.

Työvoimapulaa myös palvelualan ammateissa

Monilla palvelualoilla rekrytointitarve on kasvamassa ja esimerkiksi ravintola- ja suurtaloustyöntekijöistä (kokit) arvioidaan tulevan pulaa. Siivoojista on paljon pulaa, kuten myös maatalouden kausityöntekijöistä. Myös moniin vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin, kuten pikaruokatyöntekijät, sanomalehtien jakajat ja erilaisten satunnaistöiden tekijät, on jopa suuria vaikeuksia saada työntekijöitä.

Ylitarjontaa pitkälti samoissa ammateissa kuin ennenkin

Työvoiman ylitarjonta-ammatit eivät ole suuresti muuttuneet aiemmasta. Lastenhoitotyöntekijöistä ja myyjistä, joissa kummassakin työttömiä työnhakijoita on paljon suhteessa avoimiin työpaikkoihin, on nyt ylitarjontaa, kun aiemmin työvoima kysynnän ja tarjonnan näissä ammateissa arvioitiin olleen tasapainossa. Ylitarjontaa on edelleen muutamissa ammateissa, joihin on viime vuosina kohdistunut suuria irtisanomisia, kuten Porin seudulla kemianteollisuuden prosessinhoitajat ja laborantit. Paljon ylitarjontaa työnhakijoista koko Satakunnassa arvioidaan olevan vain yleissihteereiden sekä tieto- ja viestintäteknologian asentajien ja korjaajien osalta.

Suurimmassa osassa ammatteja työvoiman kysynnän ja tarjonnan arvioidaan seuraavan puolen vuoden aikana olevan kutakuinkin tasapainossa.

Uusimman Satakunnan ammattibarometrin sekä seutukunnittaiset barometrit löydät Satakunnan ELY-keskuksen internetsivuilta tai suoraan osoitteesta:

www.ammattibarometri.fi

Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. TE-toimiston virkailijat arvioivat asiantuntemuksensa perusteella yli 200 ammatin työvoiman kysyntänäkymiä ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon kehitystä puoleksi vuodeksi eteenpäin. Ammattibarometri laaditaan kaksi kertaa vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa.