Erikoistuvat lääkärit tulivat mukaan oman koulutuksensa kehittämiseen

Erikoistuvien lääkärien koulutuksen muuttaminen osaamisperustaiseksi sekä aiemmin esiin tulleet erikoistumisvaiheen ongelmat ovat vauhdittaneet erikoistumiskoulutuksen kehittämistä HUSissa.
”Kilpailemme erikoistuvista lääkäreistä terveyskeskusten ja yksityisen sektorin kanssa. Meidän valttejamme maan suurimpana yliopistosairaalana ovat erinomaiset mahdollisuudet tehdä tutkimus- ja kehittämistyötä sekä päästä oppimaan kaikilta erikoisaloilta ja saada kokemusta vaativasta erikoissairaanhoidosta. Sitten meillä on jonkin verran työn ja koulutuksen järjestelyihin ja vanhentuneisiin käytänteisiin liittyviä ongelmia, joita olemme koettaneet ratkaista”, sanoo HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta.
Oma esimies erikoistuville ja lääkärien sijoittelun blokkimalli kiitettyjä
Naistentaudeilla ja synnytyksillä erikoistuvat lääkärit saivat oman esimiehen, jonka tehtävänä on suunnitella erikoistuvien sijoitukset, koulutus-, tutkimusaika-, vuosiloma- ja aktiivivapaat sekä vetää kehityskeskustelut. Erikoistuvien oman esimiehen tehtävän perustaminen on ollut pidetty uudistus erikoistuvien lääkäreiden keskuudessa.
Sisätaudeilla ja kuntoutuksella on kehitetty oma blokkimalli, jossa erikoistuvat lääkärit jaetaan muutaman ihmisen ryhmiin ja erikoistumiskoulutuksen alat jaetaan blokkeihin. Jokaisen blokin sisällä on yksi pienryhmä neljä kuukautta kerrallaan. Pienryhmän jäsenet vuorottelevat eri sijoituspisteissä blokin sisällä. Lääkärit ovat olleet tyytyväisiä blokkijärjestelyyn.
Yksi malli ei sovi kaikille, vaan kussakin tulosyksikössä ovat erikoistuvat lääkärit ja johto yhdessä pohtineet, kuinka erikoistumiskoulutusta voisi juuri heidän kohdallaan parantaa. Tukielin- ja plastiikkakirurgialla käynnistettiin POP- eli perehdytys-ohjaus-palaute-hanke, jonka tavoitteena on luoda jäsennellyt prosessit perehdytykselle. Akuutissa erikoistuva lääkäri on mukana johtoryhmässä, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikössä toimii erikoistuvien vanhimpien ohjausryhmä ja Psykiatriassa on panostettu lähiohjaukseen. Neurologialla kaikki lääkärit kokoontuvat yhdessä miettimään yksikön kehittämisasioita säännölliseen Aivoriiheen.
Enemmän vuorovaikutusta ja viestintää
”Ajatuksena on, että jaamme hyviä kehitysideoita keskenämme, ettei pyörää tarvitse aina keksiä uudelleen. Blokkimallista on kiinnostuttu muissakin yksiköissä ja omaa esimiestä kaavaillaan jo muuallekin”, kertoo kehittämispäällikkö Elina Koota.
Yhdessä kehittäminen ei olisi mahdollista ilman jatkuvaa viestintää. Kuulumisten vaihtoon, palautteen antoon ja ideoiden esittämiseen on rakennettu useampi väylä, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman kattavaa.
”Tutkimusjohtaja tapaa yhdessä toimialajohtajan ja opetuksesta vastaavan kanssa erikoistuvien lääkärien edustajia säännöllisesti, erikoistuvien vanhimpien verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa, ja joka toinen kuukausi kokoontuvat kouluttajalääkärit, jotka tuovat mukanaan viestiä eri alojen erikoistuvilta lääkäreiltä. Lisäksi Teamsillä ja sähköpostilla voi matalalla kynnyksellä olla suoraan yhteydessä asiasta kuin asiasta”, luettelee Koota.
Erikoistuvien lääkärien tutkimustoimintaan ehdotetaan miljoonan euron lisärahaa
HUSin hallitus teki syyskuussa 2021 valtuuston päätettäväksi ehdotuksen miljoonan euron lisärahoituksesta, joka jaetaan tulosyksiköille ja käytetään erikoistuvien lääkärien tutkimustyön tukemiseen.
”HUSissa myös erikoistumisvaiheen lääkärit tekevät tutkimusta, jolla on välitöntä vaikutusta toimintatapoihin tai hoitolinjauksiin. Meillä on nuoria tutkijoita, jotka ovat tehneet merkittävää työtä niin aivovammapotilaan ennusteen laskemiseksi kuin koronaviruksen leviämiseenkin liittyen”, Pitkäranta perustelee.
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme