Eroisät osaavat neuvotella ja sopeutua, mutta myös taistella ja uhriutua
Viimeisen vuosikymmenen aikana isyyden rintamalla on ollut nähtävissä muutos, erityisesti isien aktiivisuudessa eron jälkeen. Monet isät eivät enää suostu asettumaan ’kakkosvanhemmaksi’, vaan haluavat eron jälkeenkin ottaa osaa lapsensa hyvinvointiin ja ajankäyttöön sekä jakaa vastuuta lapsen äidin kanssa. Isyydestä on nykypäivänä tullut yhä isompi osa miehen identiteettiä, hyvinvointia ja elämää. Monet isät myös löytävät isyytensä halun ja kyvyn vasta eron jälkeen, kuten eräs isä totesi: ”nykyään saan olla sellainen isä kuin tahdon”. Toisaalta osa isistä liukuu lapsen elämän marginaaliin.
Erityisesti lasten menettämisen pelko jäytää isien mieliä. Tämän vuoksi osa miehistä ’kunnostautuu’ isänä eron jälkeen ja suhde lapsiin voi lujittua ja syventyä. Myös aiemmat tutkimukset osoittavat monien isien kokeneen suhteen lapsiinsa vahvistuneen eron jälkeen.
”Useat isät joutuvat eron jälkeen muodostamaan kokonaan uudenlaisen, luottamukseen ja tunneyhteyteen pohjautuvan suhteen lapseen. Joskus syyllisyys, pelko ja epätoivo voivat ottaa ylivallan ja isä perääntyy marginaaliin. Toisaalta, vaikka ero heittää isät uuden elämäntilanteen eteen, isyydessä ja arjessa oppiminen myös palkitsee hyvin vahvasti”, Terävä tiivistää.
Yhteisvanhemmuudella tavoitellaan lapsen etua
Tutkimuksen haastatteluaineistossa sekä isät että äidit korostivat yhteisvanhemmuuden ideaalia, jonka ytimessä ovat lapsen etu ja hyvinvointi sekä yhteinen vastuunjako lapsen vanhempien kesken.
”Erityisesti kommunikaatioyhteyttä vanhempien välillä korostetaan. Myös avoimuus, joustavuus ja yhteiset sopimukset nimettiin tärkeiksi yhteisvanhemmuuden elementeiksi”, Terävä kertoo.
Tutkijat muodostivat haastatteluaineiston perusteella kuusi yhteisvanhemmuustyyppiä, joita olivat yhteistyökumppanit, sopeutujat ja taistelijat, sekä uhrit, vastuunkantajat ja luovuttajat.
Sekä isiä että äitejä yhdisti kaksi yhteisvanhemmuustyyppiä: yhteistyökumppanit ja sopeutujat. ’Yhteistyökumppanit’ korostivat molemminpuolista luottamusta, avoimuutta ja kunnioitusta. ’Sopeutujat’ sen sijaan korostivat toisen hyväksymistä, joustamista, venymistä ja sopeutumista tilanteeseen.
”Tärkeintä on, että lapset eivät joudu kärsimään”, tutkimukseen osallistunut isä totesi.
Riitaisasti eronnut isä saattaa taistella tai uhriutua
Tutkimuksessa ainoastaan isissä havaittiin ’taistelija’ -yhteisvanhemmuustyyppiä. Heidän tarinoissaan tilanne oli eron jälkeen kriisiytynyt ja yhteiset neuvotteluasemat jo usein menetetty. Isät kuvasivat tilannetta muun muassa sotatilaksi:
”Vain kuolleen ruumiini yli.”
”Rahaa hän vain haluaa.”
Toinen tyypillinen ainoastaan isien tuottama kerronnan tyyppi oli ’uhrit’. Näiden isien vanhemmuutta kuvasi passiivisuus, tuen puute ja toivon menettäminen. Isä ei nähnyt enää muutosta parempaan mahdollisena. He kuvasivat tilannetta muun muassa seuraavasti:
”Jatkuva ikävä, joka saa joka päivä itkemään.”
”En ole koskaan saanut mitään tukea.”
”Elämä menee hukkaan.”
Tutkimus osoittaa, että isien rooli ja asema lapsen toisena vanhempana jakautuu eron jälkeen vahvasti kahteen suuntaan: toiset isät säilyttävät ja vahvistavat rooliaan lapsen elämässä, kun taas toiset joutuvat ulkokehälle ja suhde lapseen hiipuu syystä tai toisesta. Vanhempien ero voi kuitenkin parhaimmillaan olla uudenlaisen isä-lapsi-suhteen rakentamisen paikka, josta hyötyvät sekä isä että lapset.
Päävastuu vanhemmuudessa jää useammin äidille
Myös eronneilla äideillä havaittiin vain äideille ominaisia tapoja kuvata rooliaan yhteisvanhemmuudessa. Näitä olivat ’vastuunkantaja’ ja ’luovuttaja’ -tyypit. ’Vastuunkantajat’ kertoivat, ettei äidin päävastuu muuttunut eron jälkeen, mutta isä on edelleen mukana lasten arjessa – joskin äitiä pienemmässä roolissa.
Esimerkiksi eräs äiti toteaa: ”Aiemminkin mies teki paljon matkatöitä. Olen tottunut huolehtimaan arjesta hyvin pitkälle. Koen, että tietyllä tavalla minulla on vahvempi suhde lapsiin, kuin lasten isällä, joten on hyvä, että pystyn kannustamaan ex-kumppania myös tässä isänä”.
Osa äideistä, niin sanotut ’luovuttaja’ -tyypit, olivat jo luopuneet toivosta yhteistyön onnistumisesta. Heillä oli erittäin huonot välit ex-kumppaniinsa sekä huoli siitä, kuinka lapsi pärjää tilanteessa. Äideillä oli kuitenkin hyvä ja toimiva suhde lapsiinsa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Hankkeeseen haastateltiin yhteensä 38 eronnutta vanhempaa (äitejä 19 ja isiä 19). Tiedotteessa käytettyjä haastatteluaineiston otteita on yleiskielistetty.
Lisätietoja:
dosentti Johanna Terävä, johanna.terava@jyu.fi, puh. 040 805 4802
Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden laitos
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto laajentaa suosittua kauppatieteen koulutustaan – uusi englanninkielinen kandidaattiohjelma hakuun keväällä 202517.4.2024 08:59:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu JSBE avaa mahdollisuuden englanninkielisiin kandidaattiopintoihin. Uusi kandidaattiohjelma ”Business Innovation and Sustainability” toteutetaan kokonaan englanniksi. Koulutukseen valittu voi jatkaa opintojaan aina maisterintutkintoon saakka.
Tiedeilta 7.5. Hyvä mieli terveessä kehossa?16.4.2024 09:15:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Tiedeillassa otetaan selvää, miten kehon toiminta vaikuttaa ihmisen aivoihin. Miten liikunta vaikuttaa aivoihin? Miten keho ohjaa oppimista? Mikä on kehoaisti ja miten tarkasti sitä kannattaa kuunnella?
Väitös: Kirkkaampia fluoresoivia väriaineita soluissa tapahtuvien muutosten ja vuorovaikutusten havaitsemiseen16.4.2024 06:35:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian alan väitöstutkimuksessa Johanna Alaranta keskittyi tutkimaan fluoresoivia väriaineita, joiden avulla voidaan tutkia erilaisia biologisia kohteita, kuten virusten toimintamekanismeja. Näiden prosessien ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia entistä tarkempia ja turvallisempia rokotteita ja lääkkeitä.
Paikallaanolo kuormittaa nuoren sydäntä - Reippaalla ja rasittavalla liikunnalla ehkäistään sydänsairauksia15.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan runsas paikallaanolo ja vähäinen liikunta lapsuudesta saakka kuormittavat sydäntä nuoruudessa. Korkea sydämen kuormitus ennustaa sydämen vajaatoimintaa ja muita sydänsairauksia. Tulosten valossa erityisesti reippaan ja rasittavan liikunnan lisääminen lapsuudesta alkaen on tärkeää sydämen toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.
Kutsu medialle: Tutkimuksen huiput -sarja alkaa Jyväskylän yliopistossa – aloittajana humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta11.4.2024 14:03:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston huippututkimuksen kärjet esittäytyvät suurelle yleisölle tiedekunta kerrallaan kevät- ja syyskaudella. Tiedekunnat toteuttavat tilaisuudet yhdessä Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Sarjan avaa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 17.4. klo 12–14 Ruusupuistossa yliopiston kampuksella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme