Ensi- ja turvakotien liitto

Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajia

Jaa

Eron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät.

Poliisi saa noin 600 vainoon liittyvää tutkintapyyntöä vuodessa. Määrä kertoo siitä, että vuonna 2014 voimaan tullut laki vainon kriminalisoinnista on otettu hyvin vastaan ja sille on ollut selkeä tarve. Vainon kohteita auttavat järjestöt arvioivat, että eron jälkeinen vaino koskettaa vähintään muutamia tuhansia ihmisiä vuosittain, joista apua hakee vain murto-osa.
- Vainoa kokeneiden ja apua saaneiden määrä on vähitellen kasvanut, mikä voi johtua siitä, että vaino tunnistetaan aiempaa paremmin ja siihen on löytynyt keinoja puuttua. Useille kuitenkin ”maan alla eläminen” voi olla edelleen ainut selviytymiskeino arjessa, mutta valitettavasti se myös kaventaa heidän elinpiiriään, sanoo VARJO-hankkeessa työskentelevä, psykoterapeutti Riitta Hannus Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä.
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry ja Oulun ensi- ja turvakoti ry, oikeusministeriö ja THL järjestävät yhteistyössä eron jälkeiseen vainoon liittyvän seminaarin Helsingissä, jonka teemana on ”Lapset eron jälkeisen vainon tilanteissa”. Seminaarin tavoitteena on nostaa esille lasten vainoon liittyviä kokemuksia ja keskustella eropalveluihin liittyvien käytäntöjen ja oikeusprosessien kehittämisestä.

Vainoajan tekojen haitallisia vaikutuksia lapsille vaikea tunnistaa

Eron jälkeisen vainon ensisijainen kohde on yleensä lapsen äiti. Vainoaja voi olla myös nainen ja vaino voi kohdentua mieheen ja myös samaa sukupuolta olevien vaino on tunnistettu ilmiö. Vanhempien välinen vaino ja lasten altistuminen sille tai toisen vanhemman vainon uhriksi joutuminen on kuitenkin todellisuutta monen suomalaisen lapsen elämässä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vanhempien yhteistyökyvyttömyytenä tai huoltajuusriitana. Esimerkiksi kysymykset yhteisten lasten huoltajuudesta ja elatusmaksuista antavat vainoajalle tilaisuuden kontrolloida niin vainon kohteena olevan äidin kuin lasten arkea. Vainon tavoitteena on usein heikentää toisen vanhemman vanhemmuuden edellytyksiä. Tämä tapahtuu toista vanhempaa mustamaalaamalla, lasta manipuloimalla tai emotionaalisesti kaltoin kohtelemalla. Pahimmillaan vanhempi aiheuttaa lapselle vakavaa väkivallan uhkaa, jonka seurauksena lapsi pelkää ja on jatkuvasti huolissaan omasta ja toisen vanhemman turvallisuudesta.
Seminaarissa esiintyvä, Lapin yliopiston yliopistonlehtori Anna Nikupeteri painottaa, että vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevat ja sille altistuneet lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana väkivallan kokemisena – uhkana ja pelkona. Lasten suhtautuminen vainoon ja heidän toimintansa vainon varjostamassa arjessa voi ulottua lasten sopeutuvasta ja vetäytyvästä toiminnasta muutosta etsivään ja kriittiseen toimintaan. Lasten kokemukset ja tieto vainosta voi olla erilaista myös saman perheen sisarusten välillä. Lasten erilaisten kokemusten ja siitä seuraavan toimijuuden tunnistaminen voi mahdollistaa heidän tuen ja avun tarpeisiin vastaamisen.

Parisuhdeväkivalta lisää vainon riskiä

Seminaarin pääesiintyjä on englantilainen sosiaalityön professori Nicky Stanley. Hän on tutkinut perheväkivaltaa, lastensuojelua, vanhemmuuden yhteyttä mielenterveyteen ja nuorten mielenterveyttä. Häneltä on julkaistu lukuisia kansainvälisiä ja kansallisia tieteellisiä artikkeleja.
Riski eron jälkeiseen vainoon on erittäin suuri, jos parisuhteessa on ollut väkivaltaa. Vaino voidaan kutsua jopa parisuhdeväkivallan jatkumona. Pitkään ajateltiin, että parisuhde- ja perheväkivalta loppuvat eron jälkeen. Tutkimuksen mukaan puolet miehistä, jotka olivat käyttäytyneet väkivaltaisesti parisuhteen aikana, jatkoivat väkivaltaista käytöstään parisuhteen päättymisen tai erilleen muuton jälkeen. Yhteiset lapset mahdollistavat erilaisia kontrolloinnin keinoja ja lapset joutuvat eri tavoin osallisiksi toisen vanhemman toteuttamaan vainoon. Lasten lisäksi vainoon voivat joutua osalliksi muut ihmiset, kuten uhrin vanhemmat, ystävät ja työtoverit, jotka voivat toimia, tiedostaen tai tiedostamattaan, tekijän väylänä saada tietoa kohteestaan. Vaikka vainossa on yksi kohde, voi siinä olla useita uhreja.

Saduista apua vainosta puhumiseen

Vanhempien eron jälkeistä vainoa kokevien ja sille altistuneiden lasten kokemukset osoittavat, että lapset eivät ole vain väkivallan näkijöitä tai kuulijoita, vaan vaino ja väkivalta voivat ilmetä lasten elämässä jatkuvana uhkana ja pelkona. Asian käsitteleminen on vaikeaa erityisesti pienten lasten kanssa. Seminaarin yhteydessä esitellään Ensi- ja turvakotien liiton julkaisema satukirjan, jonka avulla vainoon liittyvistä kokemuksista on helpompi puhua.
- Satukirjan sadut on kirjoitettu erityisesti eron jälkeistä vainoa kokeneille lapsille. Se on myös kirja kaikille lapsille, jotka joutuvat kohtaamaan vanhempien eron, sillä saduissa kuvatut suojattomuuden kokemukset ovat tuttuja lähes kaikille, jotka ovat kohdanneet vanhempien eron, sanoo satujen kirjoittaja, sanataiteilija Timo Harju.
Sadun vertauskuvallisella kielellä voi kuvata tunteita, joille ei muuten olisi sanoja. Satua kuunnellessa tunteet voi kokea turvallisesti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hanketyöntekijä psykoterapeutti Riitta Hannus, Oulun ensi- ja turvakoti ry, puh. 040 511 6622
Viestintäpäällikkö Mikko Savelainen, Ensi- ja turvakotien liitto, puh. 040 5877 278

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

VARJO-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kehitetään palveluita eron jälkeisen vainon eri osapuolten tueksi. Viisivuotinen hanke toteutetaan yhteistyössä Viola-väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Selvitystulos: Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden hyvinvointi kohenee nopeasti16.12.2021 10:38:34 EET | Tiedote

Vaikeassa elämäntilanteessa saadulla avulla on merkitys ihmisen kokemaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Ensi- ja turvakotien liiton tekemän laajan selvityksen mukaan esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden hyvinvoinnissa tapahtuu merkittävää paranemista apuun hakeutumisen jälkeen. Mitattuja tuloksia avun vaikuttavuudesta tarvitaan, sillä apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana.

Parisuhteet tarvitsevat tukea: Yli puolet pariskunnista on harkinnut eroa lasten ollessa pieniä11.11.2021 07:00:00 EET | Tiedote

Yli puolet pienten lasten vanhemmista on miettinyt eroa jossain kohtaa nykyistä parisuhdettaan. Erityisesti pienten lasten vanhempia kuormittavat vähäinen yhteinen aika ja yksinäisyys. Kolmasosa kokee myös jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea parisuhdepulmiinsa. Tiedot käyvät ilmi Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Kataja ry:n ja Väestöliiton tekemästä kyselystä alle kouluikäisten lasten vanhemmille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme