Esitys eläinten hyvinvointilaiksi edistää monilla tavoin koirien hyvinvointia

Lakiesityksessä on monia kiitettäviä asioita, kuten vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan.

Pentutehtailuun puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Lisäksi koirien ja kissojen myynti-ilmoittelun sisällölle säädetään vähimmäisvaatimukset.

- Nämä keinot ovat tarpeen. Olemme Kennelliitossa tuoneet jo vuosia aktiivisesti esille huolta pentutehtailusta ja koirien salakuljetuksesta. Lausuntokierroksella toimme esille sen, että karenssiaikaa pentujen myynnille tulee pidentää esitetystä kahdesta kuukaudesta. Nyt esitettävä neljän kuukauden määräaika voisi olla vieläkin pidempi, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.

Pentutehtailun ja eläinten salakuljetuksen valvontaan liittyy suuria haasteita. Uuden eläinten hyvinvointilain puitteissa tulee varmistaa, että viranomaisilla on tarpeeksi tehokkaat keinot puuttua tällaiseen toimintaan, ja myös riittävästi resursseja.

Koirien jalostuksesta selkeämmät linjaukset säädösten tasolla

Toinen keskeinen asia koirien hyvinvoinnin kannalta on jalostusäännösten tarkennus ja selkeytys.

- Kirjaus elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen on tärkeää saada lakiin. Nämä ovat myös Kennelliiton yleisen jalostusstrategian tavoitteita, painottaa Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio.

Lakiesityksen mukaan koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia jalostuskäyttöön. Ilmoitus tehdään valmisteilla olevaan Ruokaviraston koira- ja kissarekisteriin.

Siitä, millaiset perinnölliset viat ja sairaudet rajoittavat koiran jalostuskäyttöä, on tarkoitus säätää jalostusasetuksessa. Kennelliitto pyrkii vaikuttamaan asetuksen valmisteluun varmistaakseen, että säädökset ovat selkeitä, eikä niissä ole tulkinnanvaraa.

Kennelliitto pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti myös eläinkilpailuiden ja näyttelyiden järjestämistä sekä järjestäjien pätevyyttä koskevien tarkempien säännösten laadintaan. Ruokaviraston on tarkoitus laatia tarkempi ohjeistus siitä, millaiset eläinkilpailut kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.

- Selkeiden säännösten lisäksi haluamme vaikuttaa siihen, että siirtymäajat ovat riittäviä, ja koiraharrastustoiminnan jatkuvuus voidaan turvata. Koiraharrastuksen piirissä on Suomessa kaikkiaan noin puoli miljoonaa koiranomistajaa ja koiraharrastajaa, muistuttaa Lehkonen.