Espoo haluaa kunnille mahdollisuuden uudistaa TE-palveluita – hallituksen TE2024-esitys siirtäisi vanhentuneen hallinnon ja palvelut kunnille sellaisenaan

Espoon kaupunginhallitus on 20.6.2022 päättänyt Espoon lausunnosta hallituksen esitykseen eduskunnalle työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys on lausuntokierroksella 27.6.2022 saakka ja annetaan eduskunnalle syyskuussa.

Espoo näkee uudistuksen tarpeellisena

”Meillä on vahva intressi kehittää siirtyviä TE-palveluita palvelemaan kuntalaisten tarpeita, paikallista työvoiman osaamistarvetta sekä elinkeinoelämää. Kokemuksemme, työkalujemme ja verkostomme avulla pystymme vaikuttavasti tarttumaan esimerkiksi nuorisotyöttömyyden tai kotoutumisen haasteisiin”, sanoo Espoon työllisyyspalveluiden päällikkö Hilla-Maaria Sipilä.

Hallituksen esitys sisältää kuitenkin riskejä erityisesti rahoitusmallin ja järjestämisvastuiden suhteen.

”Uudistusta ei saisi tehdä kasvavien kaupunkien ja niissä asuvien työnhakijoiden kustannuksella”, toteaa Espoon elinkeinojohtaja Harri Paananen ja avaa uudistuksen riskejä ja mahdollisuuksia kolumnissaan 16.6.2022.

Espoo toi esiin hallituksen esityksen valuvikoja yhdessä Suomen 21 suurimman kaupungin kanssa 22.6.2022.

Järjestämisvastuu kuuluu kunnalle

Järjestämisvastuu on hallituksen esityksessä siirtymässä työllisyysalueille, mutta rahoitusvastuu jäämässä kunnille.

Lakiesityksessä kuntien vapautta muodostaa vapaasti yhteistyön perusteella soveltuvia yhteistoiminta-alueita on rajattu paljon. Järjestämisvastuun kriteerit ohjaavat vahvasti kuntien sopimista.

”Näkemyksemme mukaan kullakin työllisyysalueen kunnalla tulee olla viimesijainen järjestämisvastuu lain mukaisista työvoimapalveluista. Kuntien tulee voida sopia itsehallintonsa nojalla työvoimapalvelujen järjestämisvastuunsa toteuttamisesta kuntalain (410/2015) 8 luvun mukaisia kaikkia yhteistoimintamuotoja käyttäen”, sanoo Mäkelä.

Järjestämisvastuun osalta huolta aiheuttaa myös niin sanottu perälautasäädös, jossa kuntien tulee ilmoittaa muodostetuista työllisyysalueista 31.10.2023 mennessä. Säädöksen mukaan valtioneuvosto voi tehdä päätöksiä työvoimaviranomaisten kokoonpanosta, mikäli kuntia uhkaa jäädä kriteerit täyttävien työvoimaviranomaisten ulkopuolelle. Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa yksi kunta tai ryhmä kuntia ehtisi valmistautumaan ja sopimaan yhteistyöstä, ja myöhäisemmässä vaiheessa valtio lisää mukaan vielä yhden tai useamman kunnan.

Rahoitusmalli kurjistaa kuntataloutta

Uudistuksen yhteydessä on tarkoitus luoda rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia työllisyyden edistämiseen.

Kuntien vastuu työttömyysturvan rahoituksesta laajenee ja aikaistuu, eikä työttömien osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin johtaisi rahoitusvastuun poistumiseen.

Kunnille siirtyvien TE-palveluiden rahoitus toteutetaan mallissa peruspalveluiden valtionosuuden kautta yleiskatteisena rahoituksena. Kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen lisättäisiin euromäärä, jonka yhteismäärä vastaisi työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisesta kunnille koko maan tasolla aiheutuvaa kustannusten lisäystä vuoden 2022 poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Korvauksen tasoa ei tarkistettaisi enää jälkikäteen, ja se pysyisi euromääräisesti samana vuodesta 2024 eteenpäin.

”Työikäinen väestö kasvaa suurimmissa kaupungeissa, mutta pienenee suurimmassa osassa Suomea. Jos työttömyysturvan rahoitusmallin kompensaation taso on staattinen ja perustuu vuoden 2022 työttömyysturvakustannusten tasoon, jää muuttovoittokuntien kasvava työvoima alikompensoiduksi ajan myötä”, toteaa Paananen.

Työikäisen väestön määrän arvioidaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella kasvavan kuudessa suurimmassa kaupungissa vuoteen 2035 tultaessa. Työttömien määrä tulee kasvamaan ja staattisen mallin luoma alikompensaatio olemaan suurissa kaupungeissa miljoonia euroja. Espoon osalta alikompensaation arvioidaan kasvavan noin 7,6 milj. euroon vuoteen 2035 mennessä.

”Kompensaation taso tulee tarkistaa säännöllisesti työvoiman määrän muuttuessa järjestämisvastuullisilla alueilla”, Paananen esittää.

Valtio haluaa pidättää itsellään yli neljänneksen rahoituksesta

Valtiolle on hallituksen esityksen mukaan jäämässä 180 M€ eli yli neljäsosa koko palveluiden rahoituksesta. Valtiolle jäävää osuutta nykyisistä menoista ei ole hallituksen esityksessä avattu riittävästi.

Espoo esittää, että hallituksen esitykseen tulisi lisätä tarkemmalla tasolla ja luotettavammilla perusteilla arvioitu kuvaus siitä, minkä suuruista rahoitusta valtiolle jäävät TE-palvelut edellyttävät.

Espoo esittää myös, että itse muutoksesta johtuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisesti. TE-palveluiden siirto valtiolta kunnille tulee aiheuttamaan paljon ylimääräisiä kustannuksia muun muassa suunnitteluun, ICT-järjestelmiin ja toteutukseen.

Hallituksen esitys keskittyy hallinnon siirtoon sellaisenaan – olisiko jo aika puhua TE-palveluiden kehittämisestä ja asiakaslähtöisyydestä?

Uudistuksen perusajatus on, että TE-palveluille saadaan lisää vaikuttavuutta tuomalla ne osaksi kuntien paikallisia palveluita.

”Tämä on ajatuksena kannatettava, sillä kunnat tuntevat alueensa työnhakijat, yritykset ja työvoiman tarpeet”, sanoo Sipilä.

Alun perin valtion sektoritoimijaa varten muotoillut palvelut näyttäytyvät kuitenkin Espoon näkökulmasta keinotekoisina ja rajaavina ja vaikeuttavat erilaisten toimintatapojen kokeilua ja palveluiden muotoilemista asiakaslähtöisemmiksi.

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin lakimuutokset sekä TE2024-uudistukseen kuuluvat valtion ohjausmekanismit kaventavat niin ikään kuntien mahdollisuuksia tehdä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia muutoksia palveluihin ja niiden järjestämistapoihin.

”Valitettavasti uudistus uhkaa typistyä hallinnolliseksi uudistukseksi, jossa palvelut siirretään kuntiin sellaisenaan. Hallituksen esitys ei juurikaan esitä palveluihin muutoksia tai jouston varaa, vaikka palveluiden siirtyessä uudelle toimijakentälle olisi palveluiden ja niiden sääntelyn muututtava toimijamuutosten mukaisesti”, Mäkelä painottaa.