Espoo laittaa eloperäiset jätteet kiertämään

Farmari-Golfinsa Espoon Vermon pihaan kurvannut Juhani Piekkala kytkee kaasupistoolin tottuneesti ja valitsee napista biokaasuvaihtoehdon. Pian kaasutankki on jälleen täynnä. 16 kilon tankillinen biokaasua kevensi lompakkoa vain reilulla 30 eurolla.  

Lähiseudulla syntyvistä biojätteistä ja vedenpuhdistamon lietteestä jalostettava biokaasu on todellista lähipolttoainetta. Kun autonvaihto tuli Juhani Piekkalalle vuonna 2019 ajankohtaiseksi, oli kaasuauto kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan pyrkivälle perheelle luonteva valinta. Autoon on alusta alkaen tankattu vain kotimaista biokaasua.  

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt monet autoilijat miettimään, miten korvata venäläisperäiset fossiiliset polttoaineet. Biokaasu on kustannustehokas vaihtoehto ekoautoilijalle. Uudet sähköautot ovat hintavia, kaasuautojen hinnat taas vastaavat bensiinikäyttöisiä. Vanhan bensiinikäyttöisen auton voi myös konvertoida kaasukäyttöiseksi.   

Biokaasun kysyntä onkin nopeassa kasvussa. Espoon kaupungin kehittämispäällikköTiia Tuurin tehtävänä on tehostaa kaupungin eloperäisten massojen kierrätystä.  

Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien biojätteet ja vedenpuhdistamoiden lietteet kiertävät kunnallisesta jätehuollosta vastaavan HSY:n toimesta jo varsin hyvin. Biokaasun saatavuuden turvaamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Tiia Tuuri esittelee Espoon kaupungin tuoretta biomassakartoitusta. Se paljastaa, että vehreässä Espoossa onhyödyntämiskelpoisia biomassoja käyttämättä vielä toinen mokoma, järviruo’osta aina hevosenlantaan ja yritysten eloperäisiin jätteisiin.  

– Haluamme laajentaa biomassojen käyttöä. Energiakäytön lisäksi myös ravinteet pitäisi saada hyötykäyttöön. Fossiilisten lannoitteiden saatavuus on sodan takia heikentynyt, Tiia Tuuri toteaa. 

Tuurin työlistalla on myös lähes päästöttömän polttoaineen menekin edistäminen. Liikenne aiheuttaa kolmanneksen Espoon päästöistä. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä kannattaa liikenteen sähköistymisen rinnalla hyödyntää myös biokaasua, kannustaa Tuuri. 

– Liikennekäytössä biokaasun jalostusarvo on kaikkein korkein. Ja kun kysyntää on, tulee myös biomassojen kierrätyksestä taloudellisesti kannattavaa, Tuuri pohtii. 

Biokaasun menekkiä – ja samalla biomassojen kierrätysintoa – on viimeisten kuukausien aikana parantanut fossiilisten polttoaineiden roima hinnannousu.  

Ekopolttoaine on myös halvin 

Juhani Piekkala kertoo, että täydellä kaasutankilla ajaa noin nelisensataa kilometriä. Bensiiniautoilijana polttoainekulut olisivat helposti kaksinkertaiset. Ennen ekopolttoaineella ajo merkitsi taloudellista uhrausta, mutta viime syksystä alkaen biokaasu on ollut tankkausasemilla fossiilista maakaasua halvempaa. 

Erityisesti raskaan kuorma-autokaluston sähköistäminen on teknisesti haastavaa. Siellä biokaasu onkin tällä hetkellä käyttövoimien ykkösvaihtoehto. Espoon kaupungin tuore elinkaarilaskelma kertoo, että biokaasu on nyt taloudellisesti kannattavin polttoaine kaupungille hankittavaan raskaaseen kalustoon. 

Kaasu-Golfinsa Vermossa tankannut Juhani Piekkala paljastuu juttutuokion aikana todelliseksi biokaasuasiantuntijaksi. Kaasuauton hankinnan myötä hän kiinnostui alasta, ja työskentelee tätä nykyä Työtehoseuran asiantuntijana edistämässä uusiutuvan energian käyttöä. Parhaillaan työpöydällä on muun muassa uuden biokaasulaitoksen kannattavuusselvitys Vihdin seudulle.  

Hyödyntäminen alkuvaiheessa 

Myös biokaasun hinta on viime kuukausina ollut noususuunnassa. Piekkalan mielestä se on hyvä asia, sillä se kannustaa lisäämään tuotantoa. Gasumilla on Suomessa ja Ruotsissa 17 biokaasulaitosta, ja pienempiä tuottajia toimii ympäri maan.  

– Mutta ihan alkuvaiheessa vielä ollaan, Piekkala arvioi.  

Markkinoilla on kuitenkin vipinää esimerkiksi maitotilojen lehmänlannan hyödyntämiseksi energiantuotannossa. ST1 aloitti vasta yhteistyön Valion kanssa, SEO taas Arlan kanssa. 

– Nyt biokaasulla ja kierrätyslannoitteilla voi tehdä bisnestä, Juhani Piekkala toteaa. 

Espoon biomassakartoitus listasi monia uusia käyttökohteita tällä hetkellä hyödyntämättömille biomassoille.  

”Espoon kaupungilla on suuri rooli potentiaalin hyödyntämisessä. Se vaatii yhteistyötä kaupungin sisällä, muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä yksityisten toimijoiden kanssa”, todetaan biomassakartoituksen yhteenvedossa.  

Tiia Tuurin työ biomassojen kierrätyksen edistämiseksi onkin ajankohtaisempaa kuin koskaan. 

Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen parantaa huoltovarmuutta ja tuo uusia työpaikkoja.  Kun eloperäinen jäte jalostetaan biokaasuksi ja ravinteet kierrätetään uusiolannoitteiksi, vähenee samalla merenrantakaupungin ravinnekuorma Itämereen.   

– Biokierron lisääminen on myös Itämeren suojelua, Tiia Tuuri muistuttaa.  

Mitkä ovat Juhani Piekkalan vinkit Espoon biomassojen kierron tehostamiseksi? 

Piekkala kannustaa ottamaan hyödyntämättömät raaka-ainevarat käyttöön, mutta nykyistäkin biomassan kierrätystä on varaa tehostaa. Nyt esimerkiksi biokaasua jalostetaan teollisuuden energianlähteeksi, mutta arvokkaampaa se olisi liikenteessä.  

– Espoossa biokaasutuotantoa on aika paljon, mutta liikennepolttoaineeksi siitä päätyy melko vähän. 

Myös kaikki kaupunkilaiset voivat kantaa kortensa kekoon kierrätyksen tehostamiseksi. 

– Pääkaupunkiseudun asukkaiden biojätteestä yli 60 prosenttia päätyy edelleen sekajätteen joukkoon, Piekkala harmittelee.  

Märkä biojäte sekajätteen seassa heikentää jätevoimaloiden energiatehokkuutta, ja ravinteetkin jäävät hyödyntämättä.