Espoo-mitalit jaettiin itsenäisyyspäivän juhlassa

Mitalitaiteilija Kauko Räsäsen suunnittelemaa Espoo-mitalia on jaettu tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta kaupungin hyväksi yli 500 henkilölle vuodesta 1972 alkaen.

Espoo-mitalit 2019

Mastonvartijoiden lippukunnanjohtaja Havu Härmä on eteenpäin katsova, toimeen tarttuva, vastuuntuntoinen ja aikaansaava johtaja, jolla on hyvä, kehittävä ote partioon. Vuoden 2013 jälkeen Mastonvartijoiden jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut kolmeen sataan. Lippukunta haluaa tarjota yhä useammalle lapselle ja nuorelle turvallisen ja hyväksyvän kasvuympäristön kohti aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Toiminta on kaikille avointa ja saavutettavaa, se luo paikallista yhteisöä, yhdistää perheitä ja eri sukupolvia.

ENCEn CS-teamin kapteeni Aleksi ”allu” Jalli, on e-urheilun sankareita. ENCE hullaannutti maaliskuun alussa suomalaiset, kun joukkue ylsi vastoin kaikki odotuksia toiseksi suuressa Counter-Striken Major-turnauksessa. Menestyksestä kertoo, että ENCEn oma dokumenttisarja on kerännyt maailmalla kovia katsojalukuja. Jalli on kertonut avoimesti myös tämän kevään ja kesän vaikeuksista, ”ultimaattisesta dropista”, jonka ENCE on nyt selättänyt menestymällä äskettäin Kiinassa pelatussa Aasian mestaruusturnauksessa.

Espoon valtuutettu, Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen Johanna Karimäki toimi kansanedustajana edellisellä vaalikaudella. Hän on biokemian diplomi-insinööri, joka tutki entsyymejä, joiden avulla voidaan vähentää kemikaalien käyttöä ja energian kulutusta teollisuudessa. Valtuutettuna Karimäelle läheisiä teemoja ovat lasten ja nuorten tarpeet, vammaisten asiat sekä ympäristön suojelu.

Espoon kaupungin vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen on vahva ja asiakaslähtöinen vanhus- ja sotepalvelujen osaaja. Hän on kehittänyt tuloksellisesti ja Espoo-tarinan mukaisesti vanhuspalvelujen kokonaisuutta. Lyytikäinen on tuonut kansainvälistä osaamista Espooseen esimerkiksi terveystaloustieteen opinnoillaan Yorkissa Britanniassa. Henkilönä hän on toiset huomioon ottava joukkuepelaaja.

Väylä ry:n toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja Iiris Mikkilä perusti Väylä ry:n lisäämään tasa-arvoa, hyvinvointia ja osallisuutta erityisryhmille. Väylä on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä, kuten osatyökykyisiä tai kehitysvammaisia, työehtosopimusten mukaisilla sopimuksilla. Väylä tekee lisäksi ilmaisia hyväntekeväisyyssiivouksia vähävaraisille espoolaisille perheille. Mikkilä toimii myös Espoon varhaiskasvatusjaoston varapuheenjohtajana.

Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä on Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani ja kansainvälisen liiketoiminnan professori. Hänen tutkimuksensa keskittyy ihmisiin liittyviin kysymyksiin kuten henkilöstöhallintoon, tietoon ja henkilöiden väliseen vuorovaikutukseen monikansallisissa yhtiöissä. Hän on voittanut väitöskirjallaan eurooppalaisen väitöskirjapalkinnon ja Kauppakorkeakoulun vuoden tutkijan palkinnon. Hänen töitään on julkaistu yli 25 kansainvälisessä vertaisarvioidussa lehdessä ja kirjassa.

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mika Numminen vastasi viime kesänä Espoossa pidettyjen ikämiesten koripallon MM-kisojen järjestelyistä. Kansainvälinen Koripallosenioreiden liitto (FIMBA) myönsi maailmanmestaruuskilpailuiden järjestämisoikeuden Espoolle ja Tapiolan Honka ry:lle, joka on Suomen suurin ja kymmeniä kertoja Suomen laadukkaimmaksi valittu koripalloseura. Hongan laaja toiminta ja kannattajakunta ovat espoolaisuuden ydintä ja hieno esimerkki siitä, mitä asukkaat ja yhteisöt voivat yhdessä saada aikaan.

Espoon valtuutettu Kimmo Oila on koulutukseltaan sekä diplomi-insinööri että juristi ja siten vahva osaaja mm. metroa rakentavan Länsimetro Oy:n hallituksessa ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Hän on Innostava elinvoimainen Espoo -kehitysohjelman jäsen sekä aktiivinen toimija useissa espoolaisissa urheiluseuroissa, mm. Espoon Tapioissa. Nykyään hän vaikuttaa Suomen Urheiluliiton ensimmäisenä varapuheenjohtajana.

Ravivalmentaja Pertti Puikkonen Espoon Vermosta on tunnettu suomalainen ohjastaja- ja valmentajalegenda, joka on ajanut urallaan kymmeniä tuhansia startteja ja kerännyt tuhansia voittoja. Tunnetuin hänen valmentamistaan hevosista on I.P. Vipotiina, joka on voittanut Ravikuningatar-tittelin kolmasti peräkkäin. Puikkonen on kokenut myös vauhdikkaan urheilun vaarat loukkaannuttuaan viime kesänä hurjassa kolarissa Forssan raveissa. Kokemus sai hänet kiittämään julkisesti suomalaista sairaanhoitoa ja potilaan huolenpitoa.

SPR:n Keski-Espoon osaston puheenjohtaja, vanhusneuvoston jäsen Katri Rannisto teki kaupungilla poikkeuksellisen, 41 vuotta kestäneen työuran, jonka kruunasivat tehtävät Matinkylä-Olarin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajana ja Espoon keskuksen perhekeskuksen päällikkönä. Työnsä ohella hän toimi hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana useissa yhdistyksissä edistäen mm. lasten päivähoidon järjestämistä ja ikääntyneiden tehostettua palveluasumista.

Jääkiekkoilija Noora Räty, Espoon Palloseuran kasvatti, on Suomen menestynein naismaalivahti. Hän oli saavuttamassa Suomen ensimmäistä MM-hopeaa Espoossa huhtikuussa järjestetyissä naisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa ja hänet valittiin tähdistökentälliseen sekä parhaaksi maalivahdiksi. Hän aloitti SM-sarjauransa Espoo Bluesissa ja voitti Suomen mestaruuden kolmesti. Räty on tehnyt menestyksellistä kansainvälistä uraa ja osallistunut neljiin olympialaisiin ja yhdeksiin MM-kisoihin.

Jääkiekkoilija Jere Sallinen pelasi aikanaan Espoon Bluesissa ja on nyt Helsingin IFK:n kapteeni. Hän on voittanut MM-jääkiekossa hopeaa 2014 ja kultaa tänä vuonna. Suomen voittoa on kutsuttu ihmeeksi, sillä etukäteen joukkuetta pidettiin kokemattomana. Presidentti Sauli Niinistö muisteli maailmanmestaruusjuhlissa Jere Sallisen haastattelua, joka kenties selittää joukkueen onnistumista: ”Sanoit, että kentällä oli sellainen tunne, että kaverit halusivat, että minäkin onnistun. Jos koko joukkueella on sellainen tunne, se on joukkue hirmuisen isolla J:llä”.

Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni on kehittänyt rohkeasti ja ennakkoluulottomasti Espoon kaupunginkirjastoa aikana, jolloin kirjastolaitoksen rooli on muuttunut monimuotoisemmaksi. Hän on ollut satunnaista arvostelua pelkäämätön edelläkävijä, jonka mielestä sivistys ei ole vain oppineisuutta vaan kykyä ymmärtää toista ihmistä ja tulla itse ymmärretyksi. Jaana Tyrni on kutsunut asiakkaat mukaan kehittämään uudenlaista kirjastotoimintaa periaatteenaan ”Tehdään yhdessä”.