Espoolaisten suun terveys parantunut kaikilla mittareilla viidessä vuodessa

Espoon kaupunki panostaa hammashoidon kehittämiseen seuraamalla jatkuvasti laatu- ja vaikuttavuusmittareita.

Espoon kaupunki on iso toimija suun terveydenhuollon palveluiden tuottajana: vuosittain Espoossa palvellaan yli 90.000 hammashoidon asiakasta ja käyntejä on yli 230.000. Kehittämisen ja tutkimuksen saralla Espoo on pitkään ollut suun terveydenhuollon edelläkävijöitä Suomessa. Jo vuonna 2015 Espoo päätti lähteä kehittämään Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa suun terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa, sillä laatutietoa alalta oli tuolloin vaikea löytää.

Nyt tätä laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa seurataan niin Espoossa kuin useissa muissakin kunnissa ja yksityisillä toimijoilla aktiivisesti, ja kehitystoimet voidaan siten kohdentaa keskeisimpiin mittareista esiin nouseviin tekijöihin. Espoossa saavutetut tulokset ovat kiistattomia: viiden vuoden seurannassa parannusta on saatu kaikilla laadun ja vaikuttavuuden mittareilla, minkä ansioista Espoon suun terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittaristolle myönnettiin Slushin Quality Innovation Award -kunniamaininta vuonna 2018.

Kustannusten ja toiminnan seurannasta laatutiedolla johtamiseen

”Lähtökohtana laatu- ja vaikuttavuusmittariston kehittämiselle oli laatudatan puute; ainoastaan toimenpiteiden määrää pystyttiin seuraamaan aiemmin. Mittariston kautta meille on avautunut mahdollisuus nähdä entistä paremmin suun terveydenhuollon haasteet, jotka ovat tänä päivänä ennaltaehkäisyssä ja varhaisdiagnostiikassa. Meillä on Suomessa kaksi kansansairautta: karies, eli hampaan reikiintyminen, ja parodontiitti, ei hampaan kiinnityskudossairaus, joiden osalta kaipaamme kulttuurinmuutosta. Kun iensairaus, eli gingviitti tai parodontiitti, hoidetaan ensin, paikatkin pysyvät paremmin. Laatu- ja vaikuttavuuden seuranta ohjaa meitä oikeaan suuntaan,” kertoo Espoon kaupungin johtava ylihammaslääkäri Heli Yli-Knuuttila.

NHG:llä vuonna 2009 käynnistyneen suun terveydenhuollon vertaiskehittämisen painopiste on koko suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, prosesseissa, kustannuksissa ja toiminnassa. Tähän rinnalle kaivattiin kuitenkin suun terveydenhuollon laatutietoa, joten rinnalle syntyi vuonna 2015 Espoon kanssa kehitetty laatu- ja vaikuttavuusmittaristo sekä vertaiskehittämisen ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti tarkkailemaan mittareiden toteutumista ja kehitystä yksikössään sekä jakamaan parhaita käytäntöjä keskenään. Ryhmässä vaihdetaan tai päivitetään yhteisymmärryksessä mittareita tarvittaessa – kuitenkin niin että mittareiden määrä pysyy kymmenessä. Mittarit keskittyvät vaikutuksiin, työn laatuun ja palveluiden saatavuuteen. Tänä päivänä suun terveydenhuollon vertaiskehittämiseen ja laatu- ja vaikuttavuusmittaristoon osallistuu lähes 30 palveluntuottajaa ympäri Suomen. Laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa seurataan kunnissa, joiden yhteenlaskettu väestö vastaa yli 60 prosenttia Suomen väestöstä.

”Mittareita ja reaaliaikaista tietoa hyödyntämällä olemme pystyneet tekemään nopeitakin muutoksia tutkimuskäytäntöihimme. Esimerkiksi karieksen osalta espoolaisten suun terveys on parantunut kaikilla mittareilla viiden vuoden aikana: reikiintyneiden hampaiden määrä on laskenut ja pysähtyneiden kariesvaurioiden määrä noussut. Parodontologian saralla olemme ottaneet vieläkin suurempia harppauksia nopealla aikataululla: kun vuoden 2019 alussa 17 % asiakkailta kirjattiin kiinnityskudosten tutkimus suun tutkimuksen yhteydessä, vastaava luku oli vuoden 2020 huhtikuussa 63 %. Perusteellisten ientutkimusten määrän lisääminen on vaatinut jalkauttamisen osalta perusteluja ja keskusteluja koko työyhteisön kanssa, mutta se osoittaa, että isossakin organisaatiossa voidaan tehdä ketterästi muutoksia, jotka parantavat varhaisdiagnostiikka ja siten väestön terveyttä merkittävästi. Laatu- ja vaikuttavuusmittariston kautta on helppo viestiä dataan ja analyysiin perustuen kehityskohteistamme ja sitouttaa muutenkin kehityshaluinen henkilöstömme muutoksen tekemiseen mukaan,” iloitsee Espoon kaupungin ylihammaslääkäri Annamari Nihtilä.

Palveluiden saatavuus suurimpana kehityskohteena

Yli-Knuuttila ja Nihtilä korostavat, että laatutyöstä ja siellä saavutetuista hienoista tuloksista huolimatta, Espoon suun terveydenhuollossa on paljon kehityskohteita. Hammashoitoaikojen saatavuus ja hoitoon pääsyn hitaus on merkittävä asiakaskokemukseen vaikuttava haaste, johon on tartuttava. Espoossa suun terveydenhuollossa käy vuosittain yli 90.000 asiakasta – hoitotyötä ja ajanvarausta tekevien vakansseja taas on noin 250, ja niihin sisältyy hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden (34 %), suuhygienistien (17 %) ja hammashoitajien (50 %) toimia. Tiukkojen resurssien lisäksi kevään koronaviruspandemia toi lisähaasteita valtakunnallisesti suun terveydenhuoltoon, kun kaikki kiireetön toiminta ajettiin väliaikaisesti alas. Jo valmiiksi pitkät jonot pitenivät entisestään.

”Koska resurssit ovat tiukat, meidän on löydettävä laatutiedon kautta hyviä toimintatapoja, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus asiakkaan suun terveyteen. Toki henkilöstöresurssien määrä ja kevään jonojen purkaminen rajoittavat mahdollisuuksiamme vastata suureen kysyntään haluamallamme tasolla. Toisaalta on positiivista, että espoolaiset käyttävät ahkerasti kaupungin suun terveydenhuollon palveluita. Laatuun ja vaikuttavuuteen panostaminen ovat myös meille tulevaisuudessa ensisijainen kehityssuunta. Laatumittareista viestiminen asiakkaillemme olisi myös hyvä askel eteenpäin,” kommentoi Nihtilä.

Tulevaisuudessa laatu- ja vaikuttavuustietoa asiakkaiden kokemusta kuuntelemalla

Tulevaisuudessa Espoo haluaa viedä laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämisen seuraavalle tasolle, mm. parantamalla henkilökohtaisten tulosten hyödyntämistä ja keskittymällä asiakasnäkökulmaan.

”Olen vakuuttunut siitä, että tämä on se suunta, jolla päästään eteenpäin. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän asiakkaan kokemista vaikutuksista raportoivia PROM-mittareita sekä asiakaskokemuksesta kertovia PREM-mittareita,” kiteyttää Nihtilä.

Yli-Knuuttila toivoo, että jatkossa laatu- ja vaikuttavuusmittariston kehitykseen osallistuisi vielä enemmän kuntia ja ennen kaikkea myös yksityispuolen toimijoita. Lisäksi hän toivoo mittaristojen tuloa tulevaisuudessa julkiseksi kaikkien verrattavaksi.

Teksti: Milja Saarimaa