Espoolaisten suun terveys parantunut kaikilla mittareilla viidessä vuodessa
Espoon kaupunki panostaa hammashoidon kehittämiseen seuraamalla jatkuvasti laatu- ja vaikuttavuusmittareita. Tarpeeseen kehitettyjen mittaristojen kautta on avautunut mahdollisuus nähdä entistä paremmin suun terveydenhuollon haasteet, jotka ovat tänä päivänä ennaltaehkäisyssä ja varhaisdiagnostiikassa. Viiden vuoden seurannassa parannusta on saatu kaikilla laadun ja vaikuttavuuden mittareilla.

Espoon kaupunki panostaa hammashoidon kehittämiseen seuraamalla jatkuvasti laatu- ja vaikuttavuusmittareita.
Espoon kaupunki on iso toimija suun terveydenhuollon palveluiden tuottajana: vuosittain Espoossa palvellaan yli 90.000 hammashoidon asiakasta ja käyntejä on yli 230.000. Kehittämisen ja tutkimuksen saralla Espoo on pitkään ollut suun terveydenhuollon edelläkävijöitä Suomessa. Jo vuonna 2015 Espoo päätti lähteä kehittämään Nordic Healthcare Groupin (NHG) kanssa suun terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa, sillä laatutietoa alalta oli tuolloin vaikea löytää.
Nyt tätä laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa seurataan niin Espoossa kuin useissa muissakin kunnissa ja yksityisillä toimijoilla aktiivisesti, ja kehitystoimet voidaan siten kohdentaa keskeisimpiin mittareista esiin nouseviin tekijöihin. Espoossa saavutetut tulokset ovat kiistattomia: viiden vuoden seurannassa parannusta on saatu kaikilla laadun ja vaikuttavuuden mittareilla, minkä ansioista Espoon suun terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittaristolle myönnettiin Slushin Quality Innovation Award -kunniamaininta vuonna 2018.
Kustannusten ja toiminnan seurannasta laatutiedolla johtamiseen
”Lähtökohtana laatu- ja vaikuttavuusmittariston kehittämiselle oli laatudatan puute; ainoastaan toimenpiteiden määrää pystyttiin seuraamaan aiemmin. Mittariston kautta meille on avautunut mahdollisuus nähdä entistä paremmin suun terveydenhuollon haasteet, jotka ovat tänä päivänä ennaltaehkäisyssä ja varhaisdiagnostiikassa. Meillä on Suomessa kaksi kansansairautta: karies, eli hampaan reikiintyminen, ja parodontiitti, ei hampaan kiinnityskudossairaus, joiden osalta kaipaamme kulttuurinmuutosta. Kun iensairaus, eli gingviitti tai parodontiitti, hoidetaan ensin, paikatkin pysyvät paremmin. Laatu- ja vaikuttavuuden seuranta ohjaa meitä oikeaan suuntaan,” kertoo Espoon kaupungin johtava ylihammaslääkäri Heli Yli-Knuuttila.
NHG:llä vuonna 2009 käynnistyneen suun terveydenhuollon vertaiskehittämisen painopiste on koko suun terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, prosesseissa, kustannuksissa ja toiminnassa. Tähän rinnalle kaivattiin kuitenkin suun terveydenhuollon laatutietoa, joten rinnalle syntyi vuonna 2015 Espoon kanssa kehitetty laatu- ja vaikuttavuusmittaristo sekä vertaiskehittämisen ryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti tarkkailemaan mittareiden toteutumista ja kehitystä yksikössään sekä jakamaan parhaita käytäntöjä keskenään. Ryhmässä vaihdetaan tai päivitetään yhteisymmärryksessä mittareita tarvittaessa – kuitenkin niin että mittareiden määrä pysyy kymmenessä. Mittarit keskittyvät vaikutuksiin, työn laatuun ja palveluiden saatavuuteen. Tänä päivänä suun terveydenhuollon vertaiskehittämiseen ja laatu- ja vaikuttavuusmittaristoon osallistuu lähes 30 palveluntuottajaa ympäri Suomen. Laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa seurataan kunnissa, joiden yhteenlaskettu väestö vastaa yli 60 prosenttia Suomen väestöstä.
”Mittareita ja reaaliaikaista tietoa hyödyntämällä olemme pystyneet tekemään nopeitakin muutoksia tutkimuskäytäntöihimme. Esimerkiksi karieksen osalta espoolaisten suun terveys on parantunut kaikilla mittareilla viiden vuoden aikana: reikiintyneiden hampaiden määrä on laskenut ja pysähtyneiden kariesvaurioiden määrä noussut. Parodontologian saralla olemme ottaneet vieläkin suurempia harppauksia nopealla aikataululla: kun vuoden 2019 alussa 17 % asiakkailta kirjattiin kiinnityskudosten tutkimus suun tutkimuksen yhteydessä, vastaava luku oli vuoden 2020 huhtikuussa 63 %. Perusteellisten ientutkimusten määrän lisääminen on vaatinut jalkauttamisen osalta perusteluja ja keskusteluja koko työyhteisön kanssa, mutta se osoittaa, että isossakin organisaatiossa voidaan tehdä ketterästi muutoksia, jotka parantavat varhaisdiagnostiikka ja siten väestön terveyttä merkittävästi. Laatu- ja vaikuttavuusmittariston kautta on helppo viestiä dataan ja analyysiin perustuen kehityskohteistamme ja sitouttaa muutenkin kehityshaluinen henkilöstömme muutoksen tekemiseen mukaan,” iloitsee Espoon kaupungin ylihammaslääkäri Annamari Nihtilä.
Palveluiden saatavuus suurimpana kehityskohteena
Yli-Knuuttila ja Nihtilä korostavat, että laatutyöstä ja siellä saavutetuista hienoista tuloksista huolimatta, Espoon suun terveydenhuollossa on paljon kehityskohteita. Hammashoitoaikojen saatavuus ja hoitoon pääsyn hitaus on merkittävä asiakaskokemukseen vaikuttava haaste, johon on tartuttava. Espoossa suun terveydenhuollossa käy vuosittain yli 90.000 asiakasta – hoitotyötä ja ajanvarausta tekevien vakansseja taas on noin 250, ja niihin sisältyy hammaslääkäreiden ja erikoishammaslääkäreiden (34 %), suuhygienistien (17 %) ja hammashoitajien (50 %) toimia. Tiukkojen resurssien lisäksi kevään koronaviruspandemia toi lisähaasteita valtakunnallisesti suun terveydenhuoltoon, kun kaikki kiireetön toiminta ajettiin väliaikaisesti alas. Jo valmiiksi pitkät jonot pitenivät entisestään.
”Koska resurssit ovat tiukat, meidän on löydettävä laatutiedon kautta hyviä toimintatapoja, joilla on mahdollisimman suuri vaikuttavuus asiakkaan suun terveyteen. Toki henkilöstöresurssien määrä ja kevään jonojen purkaminen rajoittavat mahdollisuuksiamme vastata suureen kysyntään haluamallamme tasolla. Toisaalta on positiivista, että espoolaiset käyttävät ahkerasti kaupungin suun terveydenhuollon palveluita. Laatuun ja vaikuttavuuteen panostaminen ovat myös meille tulevaisuudessa ensisijainen kehityssuunta. Laatumittareista viestiminen asiakkaillemme olisi myös hyvä askel eteenpäin,” kommentoi Nihtilä.
Tulevaisuudessa laatu- ja vaikuttavuustietoa asiakkaiden kokemusta kuuntelemalla
Tulevaisuudessa Espoo haluaa viedä laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämisen seuraavalle tasolle, mm. parantamalla henkilökohtaisten tulosten hyödyntämistä ja keskittymällä asiakasnäkökulmaan.
”Olen vakuuttunut siitä, että tämä on se suunta, jolla päästään eteenpäin. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän asiakkaan kokemista vaikutuksista raportoivia PROM-mittareita sekä asiakaskokemuksesta kertovia PREM-mittareita,” kiteyttää Nihtilä.
Yli-Knuuttila toivoo, että jatkossa laatu- ja vaikuttavuusmittariston kehitykseen osallistuisi vielä enemmän kuntia ja ennen kaikkea myös yksityispuolen toimijoita. Lisäksi hän toivoo mittaristojen tuloa tulevaisuudessa julkiseksi kaikkien verrattavaksi.
Teksti: Milja Saarimaa
Yhteyshenkilöt
Heli Yli-Knuuttila, johtava yihammaslääkäri, heli.yli-knuuttila@espoo.fi tai p. 046 877 2627
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 1 / PB 1
02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD
+358 9 816 21http://www.espoo.fi
Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.
Twitter: @Espoonsote
Facebook: Espoon sote - Hyvinvointia Espoossa
Espoon kaupunki Twitterissä
Espoon kaupunki Facebookissa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Konsernijaoston päätöksiä 18.1.202118.1.2021 10:20:55 EET | Tiedote
Konsernijaoston käsiteltävänä oli Länsimetron tiloihin liittyvä sopimus, jonka tavoitteena on selkiyttää erityisesti Länsimetron liiketilojen sekä mainospaikkojen vuokraamisen hoitamista.
Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.1.202115.1.2021 18:37:32 EET | Tiedote
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää kokouksessaan torstaina 21.1.2021 sosiaali- ja terveystoimen järjestöavustuksista sekä kohdeavustuksista merkittävää yhteiskunnallista työtä tekeville järjestöille ja yhteisöille vuodelle 2021.
Espoolaisessa hoivakodissa todettu koronavirustartuntoja15.1.2021 16:52:28 EET | Tiedote
Espoossa sijaitsevassa Palvelutalo Hopeakuun hoivakodissa on todettu koronavirustartunta yhdeksällä asukkaalla ja seitsemällä työntekijällä.
Bilderboken Kika in i Esbo kom till i samarbete med barnen – presenterar Esbo i form av illustrationer15.1.2021 11:22:06 EET | Tiedote
Kika in i Esbo är en bilderbok som med hjälp av illustrationer presenterar stadscentrumen i Esbo. Boken utgavs i januari 2021 och den är Esbo stads gåva till alla Esbobarn på fyra år.
The Peek into Espoo book, created in cooperation with children, presents the city through drawings15.1.2021 11:13:21 EET | Press release
Peek into Espoo book has been published. The book presents the city centres of Espoo with the help of illustrations.
Yhdessä lasten kanssa tehty Kurkkaa Espooseen -kirja esittelee kaupunkia piirroskuvin15.1.2021 11:08:23 EET | Tiedote
Uusi Espoo-aiheinen kirja on julkaistu. Kirjan kuvitusten tarkoituksena on herättää lapset kertomaan itse tarinoita.
KAMU besökarantal steg till 85 000 besökare under undantagsåret 202014.1.2021 09:56:20 EET | Tiedote
Det nya årtiondet började fint vad gäller besökarantalet på KAMU Esbo stadsmuseum, då 12 694 besökare bekantade sig med våra utställningar i januari 2020. Under hela året 2020 besöktes KAMUs museer totalt av 84 760 besökare, vilket är ca 18 000 mindre än år 2019. Besökarantalet på Glims gårdsmuseum och Pentala skärgårdsmuseum steg en aning jämfört med besökarantalet år 2019. Det minskade besökarantalet under året orsakades av att KAMUs museer var stängda under ca 4 månaders tid på grund av koronavirusepidemin, först på våren och sedan i slutet av året.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme