Espoon kaupunki - Esbo stad

Espoon kaupunki tutkii mahdollisuutta rakennustyömaiden ylijäämäsaven hyötykäyttöön

Jaa

Rakennushankkeissa syntyy ylijäämämaata, joka nykyisten käytäntöjen mukaan käsitellään jätteenä ja viedään maankaatopaikalle. Osa syntyvistä ylijäämämaista voidaan hyödyntää rakennushankkeissa materiaalina, mutta haasteena on maa-aineen kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä rakentamisominaisuuksiltaan heikkolaatuisten ylijäämämaiden käytettävyys infrarakentamisessa tai tuotannon materiaalina. Tälläkin hetkellä Kulmakorven maanläjitysasemalle tuodaan jokaisena arkipäivänä 200-500 kuorma-autollista työmaiden savea.

Savea tuova kuorma-auto Kulmakorven maanläjitysalueen punnituksessa. Keskimäärin 350 kuorma-autollista savea tuodaan jokaisena arkipäivänä. Kuva Espoon kaupunki.
Savea tuova kuorma-auto Kulmakorven maanläjitysalueen punnituksessa. Keskimäärin 350 kuorma-autollista savea tuodaan jokaisena arkipäivänä. Kuva Espoon kaupunki.

6Aika kaupunkien strategian, Hiilineutraalit ja Resurssiviisaat Yritysalueet HNRY -hanke tutkii ylijäämäsavien laatua ja soveltuvuutta esimerkiksi uusiokevytsoratyyppiseen tuotteeseen. HNRY -hankkeen, Espoon ympäristökeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen apuna saviselvityksessä olivat konsulttiyhtiö Ramboll ja Espoon savinäytteitä paistanut Åbo Akademi. Saven termisen käsittelyn testit antoivat hyviä tuloksia: Espoon savinäytteet saatiin paisumaan lämmitettäessä ja alustavassa markkinakartoituksessa löytyi kiinnostusta uusio-soratuotteille.

Asiantuntijoille ja alan toimijoille järjestettiin yhteiskehittämisen työpaja

”Saven hyödyntäminen rakennusmateriaalina vähentäisi sekä neitseellisten rakennusmateriaalien tarvetta että maanläjitysalueille kohdistuvaa painetta” kertoo hanketta Espoossa koordinoiva Iina Kallio. ”Pidimme asiantuntijoille, urakoitsijoille ja geo-ammattilaisille työpajan, jossa keräsimme olemassa olevaa tietoa ja kartoitimme liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tilaisuus herätti suurta kiinnostusta, sillä tätä uusiokäyttöä ei ole aikaisemmin tutkittu tässä kontekstissa. Maaläjitysasemat täyttyvät huolestuttavaa vauhtia, joten innovatiivisia ratkaisuja on etsittävä, ” Kallio jatkaa.

Ylijäämämaiden läjittämisestä aiheutuu paitsi kustannuksia myös päästöjä, jotka muodostuvat pääosin kuljetuksesta. Vaikutuksia syntyy myös läjitysalueiden ylläpidosta välittömästi työmaatoimintojen kautta, mutta myös välillisesti, kun laajenevien läjitysalueiden tieltä raivataan luonnontilaisia alueita. Yksi kiertotalouden kantavia teemoja on resurssitehokkuus, joka tarkoittaa olemassa olevien materiaalien hyödyntämistä ja uusiokäyttöä mahdollisimman tehokkaasti.

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio -projektin tavoitteena ekosysteemin mahdollistaminen

Saven termiset jalostusmenetelmät perustuvat saven kuivatukseen ja polttoon. Polttolämpötila sekä saven fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet määrittävät muodostuvan lopputuotteen ominaisuudet. Rakennustyömaiden savien hyötykäytön tutkinnan käynnisti Kaupunkitekniikan keskuksen kehityspäällikkö Pekka Pakkala. ”Espoon kaupunki toimii puitteiden luojana ja sidosryhmien törmäyttäjänä,” kertoo Pakkala. ”Ekosysteemin kaltainen keskittymä olisi edelläkävijämäinen TKI-ratkaisu, missä savisoran valmistuksessa voitaisiin hyödyntää tuotantolaitosten hukkalämpöä ja käytettäisiin sivuvirtoja, kuten esimerkiksi tuhkaa tai pohjakuonaa, savisoran lisäaineena.”

Ratkaisujen löytäminen edistää ilmastotavoitteisiin pääsemistä

Ylijäämämaiden läjittämisestä aiheutuu paitsi kustannuksia myös päästöjä. Espoo on osana ilmasto-ohjelmaansa pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa selvittämällä mahdollisuuksia jalostaa pääkaupunkiseudun ylijäämäsavea kevytsoraksi tai kevytsoran tyyppiseksi materiaaliksi osana ”päästöttömät työmaat” tavoitetta. Kestävän kehityksen toteutuminen ja kiertotalouden edistäminen on kaupungin strategiassa, Espoo tarinassa, vahvasti esillä ja niihin on sitouduttu myös rakentamisen työmailla.

Selvityksen käynnistämä vuoropuhelu markkinoiden kanssa – yhteiskehittäminen - on ensisijainen työkalu mahdollisuuksien kartoittamiseen sekä jo tunnistettujen, hyötykäyttöä estävien käytäntöjen purkamiseen ja resurssiviisauden tuomiseen osaksi rakennussektoria.

Tulevaisuudessa tuotteiden hiilijalanjälki voi nousta määrääväksi tekijäksi hankinnoissa kustannusten ohella, mutta ennen sitä on julkisella toimijalla iso rooli ylijäämäsaven käsittelyn mahdollistamisessa. Kiertotalouden ratkaisuja yhteistyön kautta alleviivataan myös Valtioneuvoston (2021) Uusi suunta -julkaisussa, jossa ehdotetaan tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouden toteuttamiselle yhteiskunnassa. Onnistumisen avaimiksi nostetaan toimintamallien uudistaminen yhteistyössä ns. ekosysteemeissä, joissa eri sektoreiden toimijat voivat kehittää yhteistyössä liiketoimintaa kiertotalouden ympärille.

Saviselvitys julkaistaan 28.4.2021 HNRY-hankkeen konseptioppaassa ”Hiilineutraaleja ja resurssiviisaita ratkaisuja yritysalueille.” Saven hyötykäytön ja markkinapotentiaalin kartoitusta aiotaan jatkaa esiselvityksessä saatujen positiivisten tulosten perusteella.

Lisätietoa:

HNRY-hankkeessa tuetaan yritysalueiden ja niiden yritysryhmien kehittymistä vähähiilisiksi ja resurssiviisaiksi toimijoiksi energiatehokkuutta parantavien ja kiertotalouden mukaisten ratkaisujen kautta.  https://6aika.fi/project/hnry-hiilineutraalit-ja-resurssiviisaat-yritysalueet/ 

6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia. Sitä rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto –ohjelmasta. Hanke toteutetaan vuosina 2019–2021. 6Aika: https://6aika.fi/mika-6aika/ 

Valtioneuvosto 2021. Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:1 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-658-7

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Iina Kallio
Hankesuunnittelija HNRY, hiilineutraalit rakennustyömaat
Kiertotalousasiantuntija
Espoon kaupunki / Ympäristökeskus
iina.kallio@espoo.fi

Pekka Pakkala
Kehittämispäällikkö
Espoon kaupunki / Kaupunkitekniikan keskus
pekka.pakkala@espoo.fi

Kuvat

Savea tuova kuorma-auto Kulmakorven maanläjitysalueen punnituksessa. Keskimäärin 350 kuorma-autollista savea tuodaan jokaisena arkipäivänä. Kuva Espoon kaupunki.
Savea tuova kuorma-auto Kulmakorven maanläjitysalueen punnituksessa. Keskimäärin 350 kuorma-autollista savea tuodaan jokaisena arkipäivänä. Kuva Espoon kaupunki.
Lataa

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Espoon kaupunki - Esbo stad
Espoon kaupunki - Esbo stad
PL 1 / PB 1
02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD

+358 9 816 21http://www.espoo.fi

Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa.

Facebook

Twitter

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad

De nya hållbarhetsberäkningarna för Esbo är fortfarande dystra och verkligheten är ännu dystrare – det finns inga förutsättningar för att godkänna lagarna om en vårdreform14.5.2021 12:35:48 EEST | Tiedote

”Vårdreformen framskrider i en coronadimma med skygglappar för ögonen”, säger Esbos stadsdirektör Jukka Mäkelä. ”Beredarna bryr sig inte om konsekvenserna för de växande städerna. Finansministeriets nya hållbarhetsberäkning är fortfarande oroväckande, även om den direkta nedskärningen i Esbo har minskat något. I verkligheten är situationen ännu dystrare: hållbarhetsberäkningen beaktar inte att ökningen av skattefinansieringen avtar och inte heller stadens kostnader för ändringen.”

Uudet painelaskelmat Espoolle edelleen synkkiä ja todellisuus vielä synkempi – sote-lakien hyväksymiselle ei ole edellytyksiä14.5.2021 12:34:34 EEST | Tiedote

”Sote-uudistuksen läpivientiä jatketaan koronasumussa ja laput silmillä”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. ”Vaikutuksista kasvaviin kaupunkeihin ei piitata. Valtionvarainministeriön uusi painelaskelma näyttää edelleen pahalta, vaikka Espoon suora leikkaus onkin vähän pienentynyt. Todellisuudessa tilanne on vielä synkempi: painelaskelma ei huomioi verorahoituksen kasvun hidastumista eikä kaupungille koituvia muutoskustannuksia.”

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme