Espoon kestävä talous kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina

”Konsernin velkojen ja vastuiden määrä oli korkea jo ennen koronakriisiäkin, ja nyt haasteet tulevat olemaan vielä vakavampia. Toimintamenoja ja investointiohjelmaa on tarkistettava vastaamaan kaupungin tulopohjaa ja koko maan talouden suhdanteita”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. ”Sama talouden sopeuttaminen ja tuottavuuden parantaminen on käynnissä kaikissa suurissa kaupungeissa”, Mäkelä jatkaa.

Kehysehdotuksen pohjana on valtuuston neuvottelutoimikunnan enemmistön hyväksymä neuvottelutulos Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmasta, jonka tavoitteena on käyttötalouden kasvun hidastaminen 147 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä sekä investointitason lasku 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta ja kustannuksia tarkastamalla.

Koronavuoden 2020 verotuotot ovat ennakoitua paremmat. Taustalla ovat viime vuoden verotuksen oikaisut ja valtion päätökset yhteisöveron jako-osuuden nostosta, minkä lisäksi valtio on kompensoinut kuntien koronakustannuksia ja veromenetyksiä lisäämällä valtionosuuksia. Nämä tulolisäykset ovat nostamassa Espoon kuluvan vuoden tuloksen jopa positiiviseksi.

Vuonna 2021 Espoon verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä 2,2 prosenttia. Valtionosuudet laskevat, kun kuluvan vuoden mittavat koronakompensaatiot jäävät pois.

Ensi vuodelle on tulossa nosto yleiseen kiinteistöveroprosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttiin. Esitys ei koske vakituisten asuinrakennusten kiinteistöverotusta.

Voimakkaasti kasvavan kaupungin investointien rahoitus edellyttäisi vahvasti positiivista tilikauden tulosta. Vuoden 2021 tuloksen arvioidaan kuitenkin jäävän negatiiviseksi, jolloin velkaantumista ei saada taittumaan.

Kaupungin 10 vuoden investointiohjelma on vahvasti etupainotteinen ja edellyttää mittavaa lainarahoituksen käyttöä kehyskaudella. Vuonna 2021 kaupungin lainamäärä lisääntyy noin 203 miljoonalla eurolla ja vuosina 2022–2023 lainakanta kasvaa yhteensä 320 miljoonalla eurolla.  Kaupungin lainamäärä vuoden 2023 lopussa on jo 1 633 miljoonaa euroa, 5 278 euroa asukasta kohden.

”On selvää, että kaupungin taloutta on sopeutettava niin, että velkaantuminen saadaan taitettua ja että menot ja tulot vastaavat toisiaan”, Mäkelä sanoo. ”Minusta Espoon tarkastuslautakunnan linjaus siitä, että kaikkien luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulee sitoutua talouden tasapainottamiseen, on erittäin hyvä ja perusteltu.”