Espoon tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018

Toimialoille on asetettu aikaisempaa enemmän asukas- ja asiakaslähtöisiä sitovia tulostavoitteita. Tavoitteiden toteuttamiseksi asukas- ja asiakasvaikuttamisen prosesseja ja osallisuustoimintaa tulee kehittää mahdollistavampaan suuntaan.

Espoon talouden haasteina ovat hidas verotulojen kasvu sekä väestönkasvun ja väestörakenteen muutoksen aiheuttamat lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet. Väestömäärä kasvoi vuoden aikana lähes 4 600 asukkaalla. Verotulot kasvoivat vain 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin ja sen liikelaitosten sekä taseyksiköiden vuosikate oli 195,5 milj. euroa, mikä oli 35 milj. euroa alhaisempi kuin vuonna 2017. Tilikauden tulos 34 milj. euroa oli 52 milj. euroa edellisvuotta pienempi. Sekä kaupungin että konsernin lainakanta kasvoivat. Konsernin lainakanta oli vuoden 2018 lopussa 3 503 milj. euroa. Konsernilainaa on asukasta kohden 12 336 euroa. Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat lähes 500 milj. euroa, joista tulorahoituksella pystyttiin rahoittamaan noin 65 prosenttia. Talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden TATU 2 -ohjelman tavoitteiden toteuttaminen on välttämätöntä taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi sekä kaupungin että konsernin talouden tasapainottamiseksi.

Espoon työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 7,9 prosenttia, laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6 prosenttiyksikköä. Nuorisotyöttömyys on laskenut kesäkuusta 2016 alkaen. Korkeasti koulutetut ovat edelleen merkittävä työttömien ryhmä. Työmarkkinatuen 19,9 milj. euron kuntaosuuskustannukset olivat edelleen korkealla tasolla.

Vuoden 2018 lopussa vieraskielisiä kaupunkilaisia oli lähes 49 000. Kaupungin on entistä enemmän kohdistettava toimenpiteitä perheiden kotouttamiseen, lasten varhaiskasvatuksen ja koulunkäynnin sujuvoittamiseen sekä työllistymisen nopeuttamiseen.

Tarkastuslautakunta arvioi ikäihmisten ja vammaisten hoivapalveluiden valvontaa. Ikäihmisten hoivapalvelujen valvonnassa on havaittu puutteita muun muassa henkilökunnan mitoituksessa, lääkärille pääsyssä, perushoidossa, lääkeluvissa, henkilökunnan kielitaidossa ja hoitosuunnitelmissa. Valvontaa on päätetty vuonna 2019 tehostaa ja valvontakäyntejä lisätä, mitä tarkastuslautakunta pitää tarpeellisena. Vammaispalveluissa suurimmat puutteet ovat kohdistuneet laitoshoidon toteutukseen ja kahteen asumisyksikköön. Vammaispalveluissa valvontaresurssit ovat olleet puutteelliset. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että vammaispalvelujen valvontaa tehdään nykyistä suunnitelmallisemmin ja sen toteuttamiseen varataan riittävät resurssit.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:n tarkastuslautakuntien yhteisarvioinnin aiheena oli Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalvelujen piiriin. Lasten ja nuorten pääsy mielenterveyspalveluihin ei ole kaikilta osin sujuvaa, eikä palvelujen tuloksellisuutta seurata kaikilla palvelujen järjestäjätahoilla järjestelmällisesti. Arvioinnissa nähtiin tärkeänä muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, lääkäriresurssien vahvistaminen ja tiedonkulun parantaminen eri toimijoiden välillä, yhteistyökäytäntöjen ja hoitoketjujen luominen sekä intensiivisen avohoidon lisääminen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä opiskeluhuollossa todettiin vajausta terveydenhoitajien, lääkärien, koulukuraattorien ja psykologien määrässä. Näiden palvelujen henkilöstön määrää on lisättävä vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta, jotta palvelujen piiriin päästään viiveettä.

Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan sekä vuosittaiseen arviointiohjelmaan. Arviointikertomus luovutettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle 6.5.2019.

Lisätietoja antaa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen, puh. 050 5727 497.