Espoon tavoite työllisyyden kuntakokeilussa: kaikki mukaan työelämään

Valtakunnallisesti kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Espoossa kokeilun erityiskohderyhmänä ovat nuoret ja maahanmuuttajat.

Kokeilussa yhdistetään uudella tavalla valtion ja kuntien työllisyyttä ja työnantajien työvoimatarpeiden täyttymistä edistävää osaamista ja resursseja. ”Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja malleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet”, kertoo Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä.

Kokeilun asiakkaina ovat paitsi työnhakijat myös työnantajat. Kokeilulla etsitään ratkaisuja myös kaupungin omiin työvoimatarpeisiin, erityisesti työvoimapula-aloille. ”Meidän on osattava auttaa myös kaupungin omissa työvoimatarpeissa nyt käynnistyvän kokeilun myötä, esimerkiksi vanhusten palveluissa. Samalla auttaisimme myös saman alan yrityksiä ja kolmatta sektoria”, toteaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

TE-toimiston lakisääteisten palveluiden ja kaupungin omien työllisyyspalveluiden lisäksi entistä tärkeämmässä roolissa ovat kaupungin nuoriso-, yritys-, maahanmuutto-, sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalvelut. Espoon kokeilussa myös yhteistyö koulutuskuntayhtymä Omnian ja muiden koulutuspalveluiden tuottajien kanssa on avainroolissa kokeilun onnistumisessa.

”Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta käytettävissä olevan, espoolaisten työllisyyttä tukevan keinovalikon hyödyntämisessä. Kaupungin terveyspalvelut on yksi keskeisistä toimijoista tässä yhteistyössä”, toteaa terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn.

Kokeiluun osallistuvien kuntien vastuulle siirtyvät kaikki työttömät työnhakijat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan, kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai TE-palveluiden asiakkaina. Espoon osalta tämä tarkoittaa yhteensä noin 14 000 espoolaista, joista yli puolet on vieraskielisiä.

”Espoon erityispiirteenä on suuri korkeasti koulutettujen määrä, myös vieraskielisten työnhakijoiden osalta. Reilut 2100 kokeilumme kohderyhmään kuuluvista vieraskielisistä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Samanaikaisesti monilla aloilla on osaajapulaa ja toisaalta myös kansainvälistymistoiveita. Kokeilu tarjoaa oivan mahdollisuuden saada Espoossa jo asuvat kansainväliset osaajat ja työnantajat kohtaamaan toisensa”, elinkeinojohtaja Tuula Antola sanoo.

Kokeilun valmistelu kaupunkiorganisaation sisällä yhteistyössä Uudenmaan TE-toimiston kollegojen kanssa on jo hyvässä vauhdissa. “Olen varma siitä, että yhdistämällä TE-toimiston vankkaa työvoimahallinnon osaamista kaupungin laajaan työllistymistä edistävään keinovalikkoon löydämme uusia ja tehokkaita toimintamalleja, jotka palvelevat entistä paremmin sekä työnhakijoiden että työnantajien tarpeita”, Antola jatkaa.

Uudeltamaalta mukaan hyväksyttiin Espoon lisäksi Helsinki sekä Vantaan ja Keravan yhteinen kokeilu. Yhteensä kokeiluun osallistuu 20 kuntaa tai kuntien yhteenliittymää.