Estrogeeni yhteydessä naisten harvinaisempiin koronakuolemiin

Tiedelehti BMJ Openissa vastikään julkaistussa HUSin, Helsingin yliopiston ja Uumajan yliopiston yhteistutkimuksessa selvisi, että estrogeenilisä puolitti koronakuoleman riskin. Estrogeenilisää saaneiden naisten kuolleisuus oli 2,1 prosenttia, kun kontrolliryhmän naisten kuolleisuus oli 4,6 prosenttia.

”Tutkimuksemme ei vielä johda hoitokäytäntöjen muutoksiin, joten estrogeenihoitoa ei tule tämän tutkimuksen perusteella aloittaa tai estrogeenitasoa madaltavaa lääkitystä lopettaa. Paras keino suojautua vakavaa koronatautia vastaan on rokotus”, sanoo kirurgian professori ja ylilääkäri Malin Sund HUSista.

Helsingin yliopiston professori Malin Sund toimii vierailevana professorina Uumajan yliopistossa. Hän on ensimmäinen kirjoittaja tutkimuksessa, jossa vertailtiin pandemian alussa koronadiagnoosin saaneiden naisten kuolleisuutta ja estrogeenin vaikutusta kuolleisuuteen.

Koko Ruotsin väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa oli mukana vajaat 15 000 iältään 50–80-vuotiasta naista, joilla diagnosoitiin koronatauti helmikuun ja syyskuun välisenä aikana 2020. Tutkimuksen 2 500 naisella oli estrogeenikorvaushoito vaihdevuosioireisiin ja noin 200 naisella syöpähoidon jälkeen annettava estrogeenitasoa alentava lääkitys. Lisäksi tutkimuksessa oli 12 000 naisen kontrolliryhmä, joka ei saanut estrogeenia lisäävää tai vähentävää lääkitystä.

Ryhmällä, joka sai estrogeenitasoa alentavaa hoitoa, oli suurin kuolemanriski. Sund painottaa, että syy-yhteyttä estrogeeniin ei kuitenkaan voitu varmistaa, sillä kyseisen ryhmän potilaat olivat vertailuryhmää vanhempia ja saaneet syöpähoitoa. Nämä kaksi tekijää, ikä ja syöpähoidot, myös erikseen lisäävät vakavan koronataudin ja -kuoleman riskiä.

”Tutkimus tehtiin ennen kuin koronarokotteita oli saatavilla. Tutkimuksen perusteella ei siis voi vielä sanoa kuinka paljon estrogeeni vähentää vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä rokotettujen naisten keskuudessa”, Malin Sund toteaa.

Sukupuoli on itsenäinen riskitekijä

HUSissa puolestaan etsittiin syitä, miksi miehillä on riski sairastua vakavaan koronavirustautiin ja kuolla siihen, huomattavasti suurempi kuin naisilla.

Kesäkuussa 2021 Infectious Diseases -tiedelehden digitaalisesti julkaistussa rekisteritutkimuksessa oli mukana 5 500 HUSissa helmikuusta kesäkuuhun 2020 hoidetut koronapotilaat. Iäkkäimmät terveyskeskussairaaloissa hoidetut potilaat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Molemmilla sukupuolilla oli HUSin alueella koronavirustartuntoja yhtä paljon, mutta sairaalahoitoon päätyi enemmän miehiä kuin naisia. Sairaalassa hoidetuista miehistä 27 % tarvitsi tehohoitoa, kun naisista sitä tarvitsi 17 %. Miehet olivat naisia pidempään tehohoidossa. Miespotilaista menehtyi 90 hoitopäivään mennessä koronatautiin 15 % ja naisista 8 %.

Miehillä oli naisia vähemmän astmaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa ja naisia enemmän sepelvaltimotautia. Koronaoireiden ilmetessä miehet olivat hakeutuneet naisia myöhemmin koronatestiin ja hoitoon. Mitkään näistä tai muista eroavaisuuksista eivät selittäneet sukupuolten välisiä eroja koronataudin vakavuuden suhteen. Tutkimuksessa sen sijaan osoitettiin, että sukupuoli on vakavan koronataudin ja koronakuolleisuuden itsenäinen riskitekijä.

”Sille, että ensimmäisessä korona-aallossa oli sairastuneissa yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tehohoidossa selkeästi enemmän miehiä, emme löytäneet tutkimuksessamme muuta selittävää tekijää kuin sukupuoli”, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.

”Nyt kun naisten estrogeenin taso saattaisi selittää ainakin osittain naisten lievempää sairastumista, herää huoli miehistä. Heidän rokotuskattavuutensa on pienempi kuin naisilla, vaikka riski sairastua ja kuolla vakavaan koronatautiin on selkeästi suurempi. Erityisesti miesten on huolehdittava rokotuksesta”, Asko Järvinen toteaa.

Linkit tutkimusartikkeleihin

Association between pharmaceutical modulation of oestrogen in postmenopausal women in Sweden with death due to COVID-19 – a cohort study

Male predominance in disease severity and mortality in a low Covid-19 epidemic and low case- fatality area – a population-based registry study

Lisätietoja medialle: 

HUSin mediapalvelun yhteystiedot