Estrogeeni yhteydessä naisten harvinaisempiin koronakuolemiin
Tiedelehti BMJ Openissa vastikään julkaistussa HUSin, Helsingin yliopiston ja Uumajan yliopiston yhteistutkimuksessa selvisi, että estrogeenilisä puolitti koronakuoleman riskin. Estrogeenilisää saaneiden naisten kuolleisuus oli 2,1 prosenttia, kun kontrolliryhmän naisten kuolleisuus oli 4,6 prosenttia.
”Tutkimuksemme ei vielä johda hoitokäytäntöjen muutoksiin, joten estrogeenihoitoa ei tule tämän tutkimuksen perusteella aloittaa tai estrogeenitasoa madaltavaa lääkitystä lopettaa. Paras keino suojautua vakavaa koronatautia vastaan on rokotus”, sanoo kirurgian professori ja ylilääkäri Malin Sund HUSista.
Helsingin yliopiston professori Malin Sund toimii vierailevana professorina Uumajan yliopistossa. Hän on ensimmäinen kirjoittaja tutkimuksessa, jossa vertailtiin pandemian alussa koronadiagnoosin saaneiden naisten kuolleisuutta ja estrogeenin vaikutusta kuolleisuuteen.
Koko Ruotsin väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa oli mukana vajaat 15 000 iältään 50–80-vuotiasta naista, joilla diagnosoitiin koronatauti helmikuun ja syyskuun välisenä aikana 2020. Tutkimuksen 2 500 naisella oli estrogeenikorvaushoito vaihdevuosioireisiin ja noin 200 naisella syöpähoidon jälkeen annettava estrogeenitasoa alentava lääkitys. Lisäksi tutkimuksessa oli 12 000 naisen kontrolliryhmä, joka ei saanut estrogeenia lisäävää tai vähentävää lääkitystä.
Ryhmällä, joka sai estrogeenitasoa alentavaa hoitoa, oli suurin kuolemanriski. Sund painottaa, että syy-yhteyttä estrogeeniin ei kuitenkaan voitu varmistaa, sillä kyseisen ryhmän potilaat olivat vertailuryhmää vanhempia ja saaneet syöpähoitoa. Nämä kaksi tekijää, ikä ja syöpähoidot, myös erikseen lisäävät vakavan koronataudin ja -kuoleman riskiä.
”Tutkimus tehtiin ennen kuin koronarokotteita oli saatavilla. Tutkimuksen perusteella ei siis voi vielä sanoa kuinka paljon estrogeeni vähentää vakavien sairauksien ja kuoleman riskiä rokotettujen naisten keskuudessa”, Malin Sund toteaa.
Sukupuoli on itsenäinen riskitekijä
HUSissa puolestaan etsittiin syitä, miksi miehillä on riski sairastua vakavaan koronavirustautiin ja kuolla siihen, huomattavasti suurempi kuin naisilla.
Kesäkuussa 2021 Infectious Diseases -tiedelehden digitaalisesti julkaistussa rekisteritutkimuksessa oli mukana 5 500 HUSissa helmikuusta kesäkuuhun 2020 hoidetut koronapotilaat. Iäkkäimmät terveyskeskussairaaloissa hoidetut potilaat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Molemmilla sukupuolilla oli HUSin alueella koronavirustartuntoja yhtä paljon, mutta sairaalahoitoon päätyi enemmän miehiä kuin naisia. Sairaalassa hoidetuista miehistä 27 % tarvitsi tehohoitoa, kun naisista sitä tarvitsi 17 %. Miehet olivat naisia pidempään tehohoidossa. Miespotilaista menehtyi 90 hoitopäivään mennessä koronatautiin 15 % ja naisista 8 %.
Miehillä oli naisia vähemmän astmaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa ja naisia enemmän sepelvaltimotautia. Koronaoireiden ilmetessä miehet olivat hakeutuneet naisia myöhemmin koronatestiin ja hoitoon. Mitkään näistä tai muista eroavaisuuksista eivät selittäneet sukupuolten välisiä eroja koronataudin vakavuuden suhteen. Tutkimuksessa sen sijaan osoitettiin, että sukupuoli on vakavan koronataudin ja koronakuolleisuuden itsenäinen riskitekijä.
”Sille, että ensimmäisessä korona-aallossa oli sairastuneissa yhtä paljon naisia ja miehiä, mutta tehohoidossa selkeästi enemmän miehiä, emme löytäneet tutkimuksessamme muuta selittävää tekijää kuin sukupuoli”, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen HUSista.
”Nyt kun naisten estrogeenin taso saattaisi selittää ainakin osittain naisten lievempää sairastumista, herää huoli miehistä. Heidän rokotuskattavuutensa on pienempi kuin naisilla, vaikka riski sairastua ja kuolla vakavaan koronatautiin on selkeästi suurempi. Erityisesti miesten on huolehdittava rokotuksesta”, Asko Järvinen toteaa.
Linkit tutkimusartikkeleihin
Lisätietoja medialle:
Nyckelord
Om
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Följ HUS
Abonnera på våra pressmeddelanden. Endast mejladress behövs och den används bara här. Du kan avanmäla dig när som helst.
Senaste pressmeddelandena från HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
I vårt pressrum kan du läsa de senaste pressmeddelandena, få tillgång till pressmaterial och hitta kontaktinformation.
Besök vårt pressrum