Estrogeenitablettihoito on hyväksi vaikeasti hikoilevan vaihdevuosi-ikäisen naisen verisuonille, mutta lievästi oireileville siitä voi olla haittaa
Keskimäärin kolme neljäsosaa vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii hikoiluoireista, ja jopa puolet heistä kokee oireensa sietämättömiksi. Estrogeeni on tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin; sitä käytti vuonna 2008 yli 350 000 suomalaista naista.
Hormonihoidon vaikutuksia sydän- ja verisuonisairauksiin on tutkittu paljon, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimuksissa, joissa naiset olivat itse alun perin päättäneet aloittaa hormonihoidon lieventääkseen vaihdevuosioireitaan, hormonihoito selvästi suojasi sydän- ja verisuonisairauksilta. Sen sijaan tutkimuksissa, joihin otettiin mukaan naisia, joilla pääsääntöisesti esiintyi vain vähän tai ei lainkaan hikoiluoireita, hormonihoito ei suojannut sydänterveyttä, vaan saattoi jopa vaarantaa sitä hoidon alkuvaiheessa. Tämä ristiriidan yksi selitys voi olla se, että hikoiluoire sinänsä vaikuttaa sydämen ja verisuonten toimintaan ja hormonihoidon käyttäjät edellä mainituissa tutkimuksissa ovat tässä suhteessa erilaiset; tätä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu.
” Asia on hyvin tärkeä, sillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat naisten yleisin kuolinsyy”, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt LL Pauliina Tuomikoski.
Tuomikoski selvitti tutkimuksessaan vaihdevuosien hikoiluoireen yhteyttä verisuoniston terveyteen. Tutkimukseen osallistui 150 tervettä, vastikään vaihdevuosiin tullutta naista, joilla oli eriasteisia hikoiluoireita. Naisten verisuonten jäykkyys ja laajenemiskyky sekä koko vuorokaudenaikainen keskimääräinen verenpaine mitattiin ja lisäksi määritettiin verinäytteistä useita sydän- ja verisuonisairauksien riskiä kuvaavia merkkiaineita, kuten kolesteroli ja muita rasva-aineita. Tämän jälkeen naisia hoidettiin estrogeenilla kuuden kuukauden ajan ja tutkittiin, vaikuttaako hormonihoito eri lailla oireellisilla ja oireettomilla naisilla edellä mainittuihin sydänterveyttä mittaaviin tekijöihin.
Niillä naisilla, joilla esiintyi voimakkaita hikoiluoireita, verisuonten laajentumiskyky oli suurempi kuin täysin oireettomilla naisilla. Tätä voidaan pitää sydänterveyden kannalta edullisena ominaisuutena. Yölliset voimakkaat hikoiluoireet nostivat hetkellisesti verenpainetta ja pulssia, mutta koko vuorokauden ajalta mitattuna ei verenpaineessa tai pulssitasossa ollut eroa oireettomien naisten ja niiden naisten välillä, joilla esiintyi lieviä, keskivaikeita tai voimakkaita hikoiluoireita. Hikoiluoire ei vaikuttanut veren kolesterolipitoisuuksiin tai muihin merkkiaineisiin.
Hormonihoitotutkimuksessa naiset jaettiin kahteen ryhmään: niihin joilla oli siedettäviä hikoiluoireita – ja jotka siis eivät todennäköisesti aloittaisi hormonihoitoa normaalitilanteessa – ja
niihin, joilla oireet olivat haittaavia ja jotka todennäköisesti aloittaisivat hormonihoidon. Osallistujat saivat kuuden kuukauden ajan estrogeeniä eri muodoissa (ihogeeli, suun kautta otettava estrogeeni- tai estrogeeni-keltarauhashormonitabletti), tai lumelääkettä.
Hikoilemattomilla naisilla suun kautta annettu estrogeeni vähensi verisuonten laajenemiskykyä ja aiheutti verenpaineen nousutaipumuksen verrattuna hikoileviin naisiin. Sen sijaan estrogeenigeeli
ei aiheuttanut epäedullisia verisuonivaikutuksia. Hikoiluoire ei vaikuttanut estrogeenihoidon aiheuttamiin hyödyllisiin muutoksiin sydän- ja verisuonisairauksien merkkiaineissa.
”Tutkimus osoitti ensiksikin, että vaihdevuosiin liittyvä hikoilu ei itsessään lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä vaan päinvastoin; se kertoo hyvin laajenevasta verisuonistosta. Toiseksi havaittiin, että estrogeenitablettihoito vähentää verisuonten laajentumiskykyä ja nostaa verenpainetta, mutta vain niillä naisilla, joiden oireet ovat niin vähäisiä että he todennäköisesti eivät oma-aloitteisesti aloittaisi hormonihoitoa. Kolmas tärkeä havainto oli se, että estrogeenigeelihoito ei aiheuta verisuonihaittoja niillä, jotka todella tarvitsevat hormonihoitoa hikoilun vuoksi eikä niillä, jotka saattavat käyttää estrogeenia muun syyn, kuten luusuojauksen, vuoksi”, Tuomikoski summaa tutkimuksensa tuloksia.
”Nämä tulokset osoittavat, että hikoilevan vaihdevuosi-ikäisen naisen estrogeenihoito sittenkin suojannee sydäntä ja verisuonia.”
LL Pauliina Tuomikoski väittelee 31.3.2010 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Postmenopausal hot flushes, vascular health and hormone therapy" (Vaihdevuosien hikoiluoire, verisuoniterveys ja hormonihoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -auditorio, Haartmaninkatu 2.
Väittelijän yhteystiedot:
Sähköposti:
pauliina.tuomikoski@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kalastuksen painottuminen alkukesään voi pienentää lohien keskikokoa8.5.2024 12:04:10 EEST | Tiedote
Lohien perimän tutkimuksessa paljastui, että kalastuksen painottuminen esimerkiksi alkukesään voi muuttaa lohikantojen lisääntymisikää ja keskikokoa. Tieto auttaa kalastuksen suunnittelussa ja lohikantojen monimuotoisuuden suojelussa.
Tiedemuseo Liekin uusi näyttely sopii kaikille ruokavalioille8.5.2024 07:47:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä avautuu 17.5.2024 Ruokaa kaikille -näyttely. Se valottaa tiedettä ruokamme takana ja haastaa pohtimaan ruokaan liittyviä käsityksiä. Näyttelyn avautumisen myötä museon uusi näyttelykeskus on valmis.
Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnot syövän uusia hoitomenetelmiä, Unkarin poliittista järjestelmää ja jokapaikan datatietiedettä tutkineille7.5.2024 17:30:00 EEST | Tiedote
Manlio Fusciello, Annastiina Kallius ja Agustin Zuñiga Corrales saivat ansiokkaista väitöskirjoistaan kukin 5 000 euron palkinnon.
Kutsu: Koululaisten ohjelmointi- ja robotiikkaturnaus Innokas 2024 huipentuu etätapahtumaan 14.5.7.5.2024 13:18:19 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston koordinoima Innokas-verkosto järjestää kevään suurimman lasten ja nuorten ohjelmointi-, robotiikka- ja tekoälytapahtuman etänä 14.5.2024. Tapahtumaan on ilmoittautunut 2600 osallistujaa eri puolilta Suomea.
Kutsu: Tapahtumasarja EU-vaaleista ja EU:n tulevaisuudesta Tiedekulmassa7.5.2024 09:17:55 EEST | Tiedote
Tutkijat käsittelevät europarlamenttivaalien asetelmia ja EU:n tulevaisuuden suuntaa kolmessa keskustelussa toukokuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme