Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua
Nämä tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jota johtaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen. Tutkimuksen taustana oli opettajien ja oppilaiden stressiin ja vuorovaikutukseen liittyvä pitkittäisseuranta, joka koski oppilaita esiopetuksesta neljänteen luokkaan. Akatemian COVID-19-erillisrahoituksen turvin pystyttiin tekemään kyselyjä tiheämmällä seurannalla ja tarkastelemaan etäopetuksen vaikutuksia hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Oppilaiden itse kertomista etäopetuskokemuksista ei ole aikaisemmin julkistettua tutkimustietoa.
Suurin osa oppilaista kertoi haastattelussa vastanneensa itse koulupäivän rytmittämisestä huoltajansa avustamana. Videoyhteydet olivat varsin vähäisiä koulun normaaliin viikkotuntimäärään verrattuna. Opiskelu painottui itsenäisesti tehtäviin koulutehtäviin. 75 prosentin mielestä tehtäviä oli joko yhtä paljon tai vähemmän kuin ennen, 25 prosentin mielestä enemmän kuin ennen. Oppilaat kaipasivat etäopetuksen aikana eniten luokkakavereitaan, mutta myös lähiopetusta, koska heidän mielestään koulussa on mukavaa, siellä oppii helpommin ja lähiopetus tuo rytmin päivään.
Opettajilla riittämättömyyden tunnetta
Opettajista suurin osa koki etäopetusaikana lisääntynyttä riittämättömyyttä ja työperäistä stressiä. Haasteellisinta olivat opetuksen laatu, oppilaiden tuen tarpeet ja digitaalisten välineiden käyttö sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen. Rehtorit kokivat merkittävää työmäärän kasvua ja uudenlaisen osaamisen tarvetta. Heillä työn kuormittavuutta lisäsivät muun muassa epäselvät tai ylimalkaiset ohjeet, uudenlaiset opetusjärjestelyt ja äkkinäiset muutokset sekä epävarmuus tulevasta.
Vanhemmat kokivat suurimpana haasteena työn ja perheajan yhteensovittamisen sekä niiden lasten tukemisen, joilla oli tarvetta tukeen jollakin oppimisen alueella tai itsesäätelyssä.
”COVID-19-erillisrahoituksen turvin on kerätty samojen koulujen rehtoreiden, opettajien, oppilaiden ja vanhempien seuranta-aineisto, jonka avulla voidaan tarkastella pandemian aikaisia toisiinsa yhteydessä olevia vaikutuksia koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Olemme voineet vastata akuuttiin tutkitun tiedon tarpeeseen kriisiajasta ja kouluyhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskeinoista. COVID-19-rahoituksella on tärkeä merkitys suomalaisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä, opetuskäytäntöjen joustavuuden lisäämisessä sekä oppimisvajeen ja hyvinvoinnin paikkaamisessa. Se kiinnostaa myös maailmalla”, korostaa Lerkkanen.
Lisätietoja:
- Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto, sp. marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, p. 040 8053 347
- Apulaisprofessori Eija Pakarinen, Jyväskylän yliopisto, sp. eija.k.pakarinen@jyu.fi
Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Suomen Akatemia myönsi kansainväliseen rahoitusyhteistyöhön noin 10 miljoonaa vuonna 202523.1.2026 12:24:14 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on viimeisen vuoden aikana uudistanut kansainvälisen rahoitustoiminnan muotoja.
Suomen Akatemian rahoitus vahvistaa TKI-politiikan strategisia valintoja9.1.2026 09:38:32 EET | Tiedote
Tutkimus- ja innovaationeuvosto (TIN) on julkaissut kansalliset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) strategiset valinnat. Strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta sekä rakennetaan Suomen tulevaisuuden menestystä.
Finländska universitet anställer internationella toppforskare med finansiering från Finlands Akademi8.1.2026 14:49:15 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har beviljat finländska universitet totalt 27,5 miljoner euro i finansiering för att rekrytera högt kvalificerade internationella forskare. Med hjälp av finansieringen flyttar elva internationella forskare till finländska universitet för att tillträda professurer och etablera sina egna forskargrupper.
Kansainvälisiä huippututkijoita rekrytoidaan suomalaisiin yliopistoihin Suomen Akatemian rahoittamana8.1.2026 14:49:15 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt yhteensä 27,5 miljoonaa euroa Suomen ulkopuolelta kutsuttavien korkeatasoisten tutkijoiden rekrytoimiseen. Rahoituksen turvin 11 kansainvälistä tutkijaa siirtyy suomalaisiin yliopistoihin professorin tehtäviin ja perustaa niihin tutkimusryhmänsä.
Funding by Research Council of Finland brings international top researchers to Finnish universities8.1.2026 14:49:15 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has allocated a total of 27.5 million euros for the recruitment of top-level researchers from outside Finland. With the funding, eleven international researchers will transfer to Finnish universities to take up professorships and establish their own research teams.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme