Suomen Akatemia

Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua

Jaa

Suurin osa oppilaista odotti koronan aikaisen etäopetuksen aikana lähiopetukseen palaamista. Vain vajaat 12 prosenttia olisi toivonut etäopetuksen jatkumista. Suurin osa koki, että opettaja tiesi, mitä oppilaalle kuului. Yhteyttä pidettiin videotapaamisilla, oppimispäiväkirjoin tai henkilökohtaisilla viesteillä. Lähes kaikkien oppilaiden mukaan he saivat riittävästi apua, eniten omilta vanhemmiltaan sekä myös kavereilta ja sisaruksilta. Opettajalta ei niin helposti kysytty apua, mutta monien oppilaiden mielestä opettaja oli tarvittaessa käytettävissä.

Nämä tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jota johtaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen. Tutkimuksen taustana oli opettajien ja oppilaiden stressiin ja vuorovaikutukseen liittyvä pitkittäisseuranta, joka koski oppilaita esiopetuksesta neljänteen luokkaan. Akatemian COVID-19-erillisrahoituksen turvin pystyttiin tekemään kyselyjä tiheämmällä seurannalla ja tarkastelemaan etäopetuksen vaikutuksia hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Oppilaiden itse kertomista etäopetuskokemuksista ei ole aikaisemmin julkistettua tutkimustietoa.

Suurin osa oppilaista kertoi haastattelussa vastanneensa itse koulupäivän rytmittämisestä huoltajansa avustamana. Videoyhteydet olivat varsin vähäisiä koulun normaaliin viikkotuntimäärään verrattuna. Opiskelu painottui itsenäisesti tehtäviin koulutehtäviin. 75 prosentin mielestä tehtäviä oli joko yhtä paljon tai vähemmän kuin ennen, 25 prosentin mielestä enemmän kuin ennen. Oppilaat kaipasivat etäopetuksen aikana eniten luokkakavereitaan, mutta myös lähiopetusta, koska heidän mielestään koulussa on mukavaa, siellä oppii helpommin ja lähiopetus tuo rytmin päivään.

Opettajilla riittämättömyyden tunnetta

Opettajista suurin osa koki etäopetusaikana lisääntynyttä riittämättömyyttä ja työperäistä stressiä. Haasteellisinta olivat opetuksen laatu, oppilaiden tuen tarpeet ja digitaalisten välineiden käyttö sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen. Rehtorit kokivat merkittävää työmäärän kasvua ja uudenlaisen osaamisen tarvetta. Heillä työn kuormittavuutta lisäsivät muun muassa epäselvät tai ylimalkaiset ohjeet, uudenlaiset opetusjärjestelyt ja äkkinäiset muutokset sekä epävarmuus tulevasta.

Vanhemmat kokivat suurimpana haasteena työn ja perheajan yhteensovittamisen sekä niiden lasten tukemisen, joilla oli tarvetta tukeen jollakin oppimisen alueella tai itsesäätelyssä.

”COVID-19-erillisrahoituksen turvin on kerätty samojen koulujen rehtoreiden, opettajien, oppilaiden ja vanhempien seuranta-aineisto, jonka avulla voidaan tarkastella pandemian aikaisia toisiinsa yhteydessä olevia vaikutuksia koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Olemme voineet vastata akuuttiin tutkitun tiedon tarpeeseen kriisiajasta ja kouluyhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskeinoista. COVID-19-rahoituksella on tärkeä merkitys suomalaisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä, opetuskäytäntöjen joustavuuden lisäämisessä sekä oppimisvajeen ja hyvinvoinnin paikkaamisessa. Se kiinnostaa myös maailmalla”, korostaa Lerkkanen.

Lisätietoja:

- Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto, sp. marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, p. 040 8053 347

- Apulaisprofessori Eija Pakarinen, Jyväskylän yliopisto, sp. eija.k.pakarinen@jyu.fi

- www.jyu.fi/tessi

Suomen Akatemian viestintä

viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139

leena.vahakyla@aka.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Akatemia
Suomen Akatemia
Hakaniemenranta 6, PL 131
00531 HELSINKI

029 533 5000http://www.aka.fi/fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Akatemiahankerahoitusta tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalle luonnontieteiden ja tekniikan alojen tutkimukselle3.6.2021 13:44:29 EEST | Tiedote

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) on myöntänyt rahoituksen 72 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä sata osahanketta. Toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita yhteensä noin 44 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä toimikunta korosti etenkin tutkimuksen tieteellistä laatua, uutuusarvoa ja mahdollisuutta läpimurtoihin sekä hankkeen toteutettavuutta.

Ikäihmisten enemmistö selviytyy koronasta kokemuksensa avulla - heikoimmat kärsivät27.5.2021 09:30:00 EEST | Tiedote

Ikäihmiset ovat enimmäkseen selviytyneet korona-ajan rajoituksista hyvin. Tässä ovat auttaneet sopeutumiskyky, kekseliäisyys ja elämänkokemuksen tuoma suhteellisuudentaju. Tämä selviää Tampereen yliopiston professorin Marja Jylhän johtamasta Suomen Akatemian rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin koronarajoitusten vaikutuksia ikääntyneiden elämään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme