Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua
Nämä tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jota johtaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen. Tutkimuksen taustana oli opettajien ja oppilaiden stressiin ja vuorovaikutukseen liittyvä pitkittäisseuranta, joka koski oppilaita esiopetuksesta neljänteen luokkaan. Akatemian COVID-19-erillisrahoituksen turvin pystyttiin tekemään kyselyjä tiheämmällä seurannalla ja tarkastelemaan etäopetuksen vaikutuksia hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Oppilaiden itse kertomista etäopetuskokemuksista ei ole aikaisemmin julkistettua tutkimustietoa.
Suurin osa oppilaista kertoi haastattelussa vastanneensa itse koulupäivän rytmittämisestä huoltajansa avustamana. Videoyhteydet olivat varsin vähäisiä koulun normaaliin viikkotuntimäärään verrattuna. Opiskelu painottui itsenäisesti tehtäviin koulutehtäviin. 75 prosentin mielestä tehtäviä oli joko yhtä paljon tai vähemmän kuin ennen, 25 prosentin mielestä enemmän kuin ennen. Oppilaat kaipasivat etäopetuksen aikana eniten luokkakavereitaan, mutta myös lähiopetusta, koska heidän mielestään koulussa on mukavaa, siellä oppii helpommin ja lähiopetus tuo rytmin päivään.
Opettajilla riittämättömyyden tunnetta
Opettajista suurin osa koki etäopetusaikana lisääntynyttä riittämättömyyttä ja työperäistä stressiä. Haasteellisinta olivat opetuksen laatu, oppilaiden tuen tarpeet ja digitaalisten välineiden käyttö sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen. Rehtorit kokivat merkittävää työmäärän kasvua ja uudenlaisen osaamisen tarvetta. Heillä työn kuormittavuutta lisäsivät muun muassa epäselvät tai ylimalkaiset ohjeet, uudenlaiset opetusjärjestelyt ja äkkinäiset muutokset sekä epävarmuus tulevasta.
Vanhemmat kokivat suurimpana haasteena työn ja perheajan yhteensovittamisen sekä niiden lasten tukemisen, joilla oli tarvetta tukeen jollakin oppimisen alueella tai itsesäätelyssä.
”COVID-19-erillisrahoituksen turvin on kerätty samojen koulujen rehtoreiden, opettajien, oppilaiden ja vanhempien seuranta-aineisto, jonka avulla voidaan tarkastella pandemian aikaisia toisiinsa yhteydessä olevia vaikutuksia koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Olemme voineet vastata akuuttiin tutkitun tiedon tarpeeseen kriisiajasta ja kouluyhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskeinoista. COVID-19-rahoituksella on tärkeä merkitys suomalaisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä, opetuskäytäntöjen joustavuuden lisäämisessä sekä oppimisvajeen ja hyvinvoinnin paikkaamisessa. Se kiinnostaa myös maailmalla”, korostaa Lerkkanen.
Lisätietoja:
- Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto, sp. marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, p. 040 8053 347
- Apulaisprofessori Eija Pakarinen, Jyväskylän yliopisto, sp. eija.k.pakarinen@jyu.fi
Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
COHORT-arviointiryhmä: terveystietorekisterit saatava helpommin tutkijoiden käyttöön7.3.2024 11:26:13 EET | Tiedote
Erilaisiin rekistereihin pohjautuvat laajat suomalaiset terveydentutkimuksen seurantatutkimukset ovat vaikeuksissa tietosuojan takia. Lupia rekistereiden käyttöön on yhä vaikeampi ja hitaampaa saada. Siksi Suomen Akatemian Terveyttä kohorteista ja biopankeista (COHORT) -akatemiaohjelman arviointiraportti päätyykin esittämään tähän ongelmaan puuttumista.
Forskningsinfrastrukturer får finansiering från Finlands Akademi1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Kommittén för forskningens infrastrukturer vid Finlands Akademi har beviljat elva projekt drygt 22 miljoner euro i finansiering för att bygga och utveckla nationella och internationella forskningsinfrastrukturer. Det här är de andra och sista delbesluten om FIRI 2023-utlysningen. Totalt beviljade Akademin över 52 miljoner euro inom utlysningen. FIRI-finansieringen stöder uppbyggnad och utveckling av högklassiga forskningsinfrastrukturer, som lägger grunden för genomslagskraftig forskning, utveckling och innovation.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus tutkimusinfrastruktuureille1.2.2024 10:05:10 EET | Tiedote
Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurikomitea on myöntänyt rahoituksen 11 hankkeelle kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja kehittämiseen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin yli 22 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat loput FIRI 2023 -tutkimusinfrastruktuurihaun päätöksistä. Kokonaisuudessaan FIRI2023 -haussa tutkimusinfrastruktuurihankkeille myönnettiin yli 52 miljoonaa euroa. FIRI-rahoituksella tuetaan korkeatasoisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja kehittämistä vaikuttavan TKI-toiminnan perustana.
Research infrastructures receive major funding from Research Council of Finland1.2.2024 10:05:10 EET | Press release
The Finnish Research Infrastructure Committee at the Research Council of Finland has awarded eleven projects more than 22 million euros in funding to build and upgrade national and international research infrastructures. This was the second and last set of decisions on the FIRI 2023 call. The funding granted under the call totals more than 52 million euros. FIRI funding supports the establishment and upgrading of high-quality research infrastructures, which lay a solid foundation for high-impact research, development and innovation.
Suomen Akatemia myönsi akatemiapalkinnot Simo Hosiolle ja Timo Miettiselle24.1.2024 08:00:27 EET | Tiedote
Ihmisjoukkojen hajautetun älyn saattamista hyötykäyttöön tutkiva Simo Hosio ja nyky-Euroopan taustalla vaikuttavia ideoita ja aateperintöjä tutkiva Timo Miettinen palkitaan poikkeuksellisesta tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme