Etäopetuksessa oppilaat kokivat saaneensa riittävästi apua
Nämä tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa, jota johtaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen. Tutkimuksen taustana oli opettajien ja oppilaiden stressiin ja vuorovaikutukseen liittyvä pitkittäisseuranta, joka koski oppilaita esiopetuksesta neljänteen luokkaan. Akatemian COVID-19-erillisrahoituksen turvin pystyttiin tekemään kyselyjä tiheämmällä seurannalla ja tarkastelemaan etäopetuksen vaikutuksia hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Oppilaiden itse kertomista etäopetuskokemuksista ei ole aikaisemmin julkistettua tutkimustietoa.
Suurin osa oppilaista kertoi haastattelussa vastanneensa itse koulupäivän rytmittämisestä huoltajansa avustamana. Videoyhteydet olivat varsin vähäisiä koulun normaaliin viikkotuntimäärään verrattuna. Opiskelu painottui itsenäisesti tehtäviin koulutehtäviin. 75 prosentin mielestä tehtäviä oli joko yhtä paljon tai vähemmän kuin ennen, 25 prosentin mielestä enemmän kuin ennen. Oppilaat kaipasivat etäopetuksen aikana eniten luokkakavereitaan, mutta myös lähiopetusta, koska heidän mielestään koulussa on mukavaa, siellä oppii helpommin ja lähiopetus tuo rytmin päivään.
Opettajilla riittämättömyyden tunnetta
Opettajista suurin osa koki etäopetusaikana lisääntynyttä riittämättömyyttä ja työperäistä stressiä. Haasteellisinta olivat opetuksen laatu, oppilaiden tuen tarpeet ja digitaalisten välineiden käyttö sekä lähi- ja etäopetuksen yhdistäminen. Rehtorit kokivat merkittävää työmäärän kasvua ja uudenlaisen osaamisen tarvetta. Heillä työn kuormittavuutta lisäsivät muun muassa epäselvät tai ylimalkaiset ohjeet, uudenlaiset opetusjärjestelyt ja äkkinäiset muutokset sekä epävarmuus tulevasta.
Vanhemmat kokivat suurimpana haasteena työn ja perheajan yhteensovittamisen sekä niiden lasten tukemisen, joilla oli tarvetta tukeen jollakin oppimisen alueella tai itsesäätelyssä.
”COVID-19-erillisrahoituksen turvin on kerätty samojen koulujen rehtoreiden, opettajien, oppilaiden ja vanhempien seuranta-aineisto, jonka avulla voidaan tarkastella pandemian aikaisia toisiinsa yhteydessä olevia vaikutuksia koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Olemme voineet vastata akuuttiin tutkitun tiedon tarpeeseen kriisiajasta ja kouluyhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskeinoista. COVID-19-rahoituksella on tärkeä merkitys suomalaisen koulutuksen rakenteellisessa kehittämisessä, opetuskäytäntöjen joustavuuden lisäämisessä sekä oppimisvajeen ja hyvinvoinnin paikkaamisessa. Se kiinnostaa myös maailmalla”, korostaa Lerkkanen.
Lisätietoja:
- Professori Marja-Kristiina Lerkkanen, Jyväskylän yliopisto, sp. marja-kristiina.lerkkanen@jyu.fi, p. 040 8053 347
- Apulaisprofessori Eija Pakarinen, Jyväskylän yliopisto, sp. eija.k.pakarinen@jyu.fi
Suomen Akatemian viestintä
viestintäasiantuntija Leena Vähäkylä
p. 029 5335 139
leena.vahakyla@aka.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2021 rahoitamme tutkimusta 437 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Betydande finansiering från Finlands Akademi för att stärka regional forskning och utveckling24.11.2025 10:07:51 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har beviljat nästan 15 miljoner euro till lokala forskningsinfrastrukturer för att stärka den regionala FoU-verksamheten. Finansieringen fördelas på tio forskningsinfrastrukturer. Dessa omfattar sammanlagt 18 delprojekt.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus alueellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi24.11.2025 10:07:51 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt lähes 15 miljoonaa euroa paikallisille tutkimusinfrastruktuureille alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus jakaantuu kymmenelle tutkimusinfrastruktuurille. Yhteensä rahoitus kattaa 18 osahanketta.
Significant funding package by Research Council of Finland to strengthen regional R&D24.11.2025 10:07:51 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has granted nearly 15 million euros for local research infrastructures to strengthen regional R&D activities. The funding is divided among ten research infrastructures, covering eighteen subprojects in total.
Suomen Akatemia valitsi 15 akatemiaprofessoria30.10.2025 09:53:08 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on valinnut 15 akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2026 – 31.12.2031. Uudistettu akatemiaprofessorin tehtävän rahoitus on myönnetty oman alansa kansainvälisessä kärjessä oleville tutkijoille, joiden tutkimus uudistaa tiedettä ja pyrkii tieteellisiin läpimurtoihin.
Suomen Akatemia suuntaa T&K-lisärahoitusta tutkimustiedon hyödyntämiseen, yhteistyön vahvistamiseen ja osaamiseen18.9.2025 16:47:36 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli kokouksessaan 16.9. valtion T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa. Suomen Akatemia on kehittänyt tutkimusrahoituskokonaisuuttaan niin, että se edistää hallituksen tutkimus- ja kehitysrahoituksen linjauksia entistä tehokkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme