Etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheitä huomattavasti

– Tutkimus antaa ajankohtaista tietoa etäopetuksen toteutumisesta erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten arjessa, toteaa toimitusjohtaja Kristiina Kantola Neurospectrum Oy:stä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä kesäkuun 2020 aikana. Kyselyyn vastattiin yhteensä 616 lapsen tai nuoren osalta. Kyselyn toteutti Neurospectrum Oy yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa.
Etäopetus vallitsevin opetusjärjestely
Suurin osa (88 %) erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevista lapsista osallistui etäopetukseen kotona ja vain 3 prosenttia lähiopetukseen koulussa. Pienellä osalla lapsista oli käytössä erilaisia joustavia opetusjärjestelyitä, joissa yhdisteltiin eri tavoin lähi- ja etäopetusta. Tällöin esimerkiksi vuoroteltiin lähi- ja etäopetuspäiviä tai tehtiin vain tietyt oppiaineet (kuten matematiikka ja äidinkieli) lähiopetuksessa ja muut etänä.
Vanhemmilla suuri vastuu opetuksesta ja ohjauksesta
Lähes 40 prosenttia vanhemmista koki, että päävastuu lapsen ohjauksesta etäopiskelun aikana jäi vanhemmalle. Lapsista 17 prosenttia tarvitsi vanhemman ohjausta kaikissa tehtävissä, ja osassa tehtäviä apua tarvitsi 25 prosenttia lapsista. Kyselyn perusteella ainoastaan 7 prosenttia lapsista teki tehtävät itsenäisesti koulupäivän aikana.
Etäopiskelussa korostui itsenäinen työskentely, jonka sujumisessa haasteita
Vanhemmista 61 prosenttia kertoi, että etäopiskelu vaati lapselta paljon itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely kuitenkin sujui yli puolella lapsista huonosti, satunnaisesti tai ei ollenkaan. Neljäsosa lapsista ei motivoitunut ollenkaan tehtävien itsenäiseen tekemiseen ja 15 prosenttia ei motivoitunut tehtävien tekemiseen edes vanhemman ohjauksessa. Lähes neljäsosa lapsista teki kevään aikana vain sellaisia kouluaineita, jotka olivat itseä kiinnostavia.
Erityinen ja tehostettu tuki vähäistä etäopetuksen aikana
Jopa 44 prosenttia lapsista ei saanut minkäänlaista erityistä tai tehostettua tukea koronakevään etäopetuksen aikana. Lisäksi 18 prosentilla lapsista tuen määrä väheni verrattuna normaaliin opetukseen.
Vanhempien voimavarat heikkenivät, lasten paranivat
Vanhemmat arvioivat omien voimavarojensa selkeästi heikentyneen etäopetuksen aikana. Jopa 65 prosenttia vanhemmista kertoi, että koki omat voimavaransa etäopetuksen aikana huonommaksi tai selvästi huonommaksi kuin aikaisemmin. Sen sijaan vanhempien arvioinnin perusteella 53 prosentilla lapsista voimavarat olivat etäopetuksen aikana joko paremmat tai selvästi paremmat kuin aiemmin. Voimavarojen arvioitiin vähentyneen 39 prosentilla lapsista.
Yhteyksiä pidettiin etenkin Wilman ja WhatsAppin välityksellä
Kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa hyödynnettiin lukuisia eri digitaalisia ratkaisuja. Tyypillisimmin hyödynnettiin oppilashallinnon järjestelmiä kuten Wilmaa ja Helmiä: hieman yli 60 prosentilla yhteydenpito tapahtui näiden välityksellä. Seuraavaksi eniten hyödynnettiin pikaviestinpalvelua, etenkin WhatsAppia. Näiden lisäksi yhteyksiä pidettiin myös muiden sähköisten viestien, kuten tekstiviestien, ja puheluiden välityksellä.
Enemmistö vanhemmista toivoo joustavuutta opetusjärjestelyihin
Selkeä enemmistö (64 %) erityislasten vanhemmista toivoi, että etäopetus voisi jatkossa olla yksi tapa järjestää opetusta. Vastauksissa toistuu toive, että opetusjärjestelyt voisivat jatkossa olla joustavammat.Etäopetusmahdollisuutta toivottiin ensisijaisesti siksi, että moni erityistä tai tehostettua tukea saava lapsi kuormittuu lähiopetuksessa jopa siinä määrin, että koulunkäynti keskeytyy. Syinä kuormitukseen mainittiin toistuvasti mm. erityislapsen toimintakyvyn puutteet, aistiyli- ja aliherkkyydet sekä opintojen parempi sujuminen kotona. Myös erityislapsen kiusatuksi tuleminen koulussa mainittiin usein.
– Tutkimus osoitti, että erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten opetusjärjestelyihin tarvitaan joustavuutta ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja, toteaa dosentti Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Lisätietoja:
Marja Kankaanranta & Kristiina Kantola: Etäopiskelun toteutuminen erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta koronakeväänä 2020. Ensituloksia. https://r.jyu.fi/DeX
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Neurospectrum Oy
toimitusjohtaja Kristiina Kantola
s-posti kristiina.kantola@neurospectrum.fi
puh. 040-7367699
Jyväskylän yliopisto
dosentti Marja Kankaanranta
s-posti marja.kankaanranta@jyu.fi
puh. 040-8669085
Kirsi Häkämiesviestintäsihteeri
Puh:040 805 4249viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme