Etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheitä huomattavasti

– Tutkimus antaa ajankohtaista tietoa etäopetuksen toteutumisesta erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten arjessa, toteaa toimitusjohtaja Kristiina Kantola Neurospectrum Oy:stä.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä kesäkuun 2020 aikana. Kyselyyn vastattiin yhteensä 616 lapsen tai nuoren osalta. Kyselyn toteutti Neurospectrum Oy yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa.
Etäopetus vallitsevin opetusjärjestely
Suurin osa (88 %) erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevista lapsista osallistui etäopetukseen kotona ja vain 3 prosenttia lähiopetukseen koulussa. Pienellä osalla lapsista oli käytössä erilaisia joustavia opetusjärjestelyitä, joissa yhdisteltiin eri tavoin lähi- ja etäopetusta. Tällöin esimerkiksi vuoroteltiin lähi- ja etäopetuspäiviä tai tehtiin vain tietyt oppiaineet (kuten matematiikka ja äidinkieli) lähiopetuksessa ja muut etänä.
Vanhemmilla suuri vastuu opetuksesta ja ohjauksesta
Lähes 40 prosenttia vanhemmista koki, että päävastuu lapsen ohjauksesta etäopiskelun aikana jäi vanhemmalle. Lapsista 17 prosenttia tarvitsi vanhemman ohjausta kaikissa tehtävissä, ja osassa tehtäviä apua tarvitsi 25 prosenttia lapsista. Kyselyn perusteella ainoastaan 7 prosenttia lapsista teki tehtävät itsenäisesti koulupäivän aikana.
Etäopiskelussa korostui itsenäinen työskentely, jonka sujumisessa haasteita
Vanhemmista 61 prosenttia kertoi, että etäopiskelu vaati lapselta paljon itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely kuitenkin sujui yli puolella lapsista huonosti, satunnaisesti tai ei ollenkaan. Neljäsosa lapsista ei motivoitunut ollenkaan tehtävien itsenäiseen tekemiseen ja 15 prosenttia ei motivoitunut tehtävien tekemiseen edes vanhemman ohjauksessa. Lähes neljäsosa lapsista teki kevään aikana vain sellaisia kouluaineita, jotka olivat itseä kiinnostavia.
Erityinen ja tehostettu tuki vähäistä etäopetuksen aikana
Jopa 44 prosenttia lapsista ei saanut minkäänlaista erityistä tai tehostettua tukea koronakevään etäopetuksen aikana. Lisäksi 18 prosentilla lapsista tuen määrä väheni verrattuna normaaliin opetukseen.
Vanhempien voimavarat heikkenivät, lasten paranivat
Vanhemmat arvioivat omien voimavarojensa selkeästi heikentyneen etäopetuksen aikana. Jopa 65 prosenttia vanhemmista kertoi, että koki omat voimavaransa etäopetuksen aikana huonommaksi tai selvästi huonommaksi kuin aikaisemmin. Sen sijaan vanhempien arvioinnin perusteella 53 prosentilla lapsista voimavarat olivat etäopetuksen aikana joko paremmat tai selvästi paremmat kuin aiemmin. Voimavarojen arvioitiin vähentyneen 39 prosentilla lapsista.
Yhteyksiä pidettiin etenkin Wilman ja WhatsAppin välityksellä
Kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa hyödynnettiin lukuisia eri digitaalisia ratkaisuja. Tyypillisimmin hyödynnettiin oppilashallinnon järjestelmiä kuten Wilmaa ja Helmiä: hieman yli 60 prosentilla yhteydenpito tapahtui näiden välityksellä. Seuraavaksi eniten hyödynnettiin pikaviestinpalvelua, etenkin WhatsAppia. Näiden lisäksi yhteyksiä pidettiin myös muiden sähköisten viestien, kuten tekstiviestien, ja puheluiden välityksellä.
Enemmistö vanhemmista toivoo joustavuutta opetusjärjestelyihin
Selkeä enemmistö (64 %) erityislasten vanhemmista toivoi, että etäopetus voisi jatkossa olla yksi tapa järjestää opetusta. Vastauksissa toistuu toive, että opetusjärjestelyt voisivat jatkossa olla joustavammat.Etäopetusmahdollisuutta toivottiin ensisijaisesti siksi, että moni erityistä tai tehostettua tukea saava lapsi kuormittuu lähiopetuksessa jopa siinä määrin, että koulunkäynti keskeytyy. Syinä kuormitukseen mainittiin toistuvasti mm. erityislapsen toimintakyvyn puutteet, aistiyli- ja aliherkkyydet sekä opintojen parempi sujuminen kotona. Myös erityislapsen kiusatuksi tuleminen koulussa mainittiin usein.
– Tutkimus osoitti, että erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten opetusjärjestelyihin tarvitaan joustavuutta ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja, toteaa dosentti Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Lisätietoja:
Marja Kankaanranta & Kristiina Kantola: Etäopiskelun toteutuminen erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta koronakeväänä 2020. Ensituloksia. https://r.jyu.fi/DeX
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Neurospectrum Oy
toimitusjohtaja Kristiina Kantola
s-posti kristiina.kantola@neurospectrum.fi
puh. 040-7367699
Jyväskylän yliopisto
dosentti Marja Kankaanranta
s-posti marja.kankaanranta@jyu.fi
puh. 040-8669085
Kirsi Häkämiesviestintäsihteeri
Puh:040 805 4249viestinta@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä16.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvä väestö on yksi aikamme keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu vanhenemisesta on kuitenkin usein yksipuolista ja negatiivisesti sävyttynyttä. Uusin tutkimus tarjoaa toisenlaisen näkökulman: vanheneminen ei ole enää entisensä, ja käsityksiämme on syytä päivittää. Rantanen peräänkuuluttaa myös tutkimuksen uudistamista. Hän on julkaissut uuden kirjan, joka käsittelee aktiivisen ikääntymisen ja osallisuuden tutkimusta.
Väitös: Flow-tila voi kääntyä myös kuormitukseksi – ohjelmistokehittäjät toivovat työpaikoilla enemmän keskustelua työntekijöiden tarpeista16.9.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Flow-tila on keskeinen ilmiö ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Toisaalta on tärkeää, ettei syvä keskittyminen johda vastoin tarkoitustaan lisääntyneeseen kuormitukseen.
Jyväskylän yliopiston tilastotieteen tutkimus on saanut tunnustusta16.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Tilastoseura palkitsi Jyväskylän yliopistosta valmistuneen Santeri Karppisen väitöskirjan parhaana Suomessa julkaistuna tilastotieteen väitöskirjana nelivuotiskaudella 2021-2024. Lisäksi Kelan vuoden 2024 pro gradupalkinto myönnettiin Jyväskylän yliopistosta valmistuneelle Annakaisa Ritalalle. Tilastotieteen alan palkinnot ovat osoitus Jyväskylän yliopiston vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, kuinka tilastollinen ajattelu voi vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen laaja-alaisesti ja merkityksellisesti.
Jyväskylän yliopisto aloittaa uuden kansainvälisen kandidaattiohjelman – taustalla teknologia-alan nopea muutos ja kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen15.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi kansainvälinen kandidaattiohjelma Immersive Software Engineering and AI kouluttaa osaajia erityisesti vaativiin tuotekehitystehtäviin. Ohjelmaan sisältyy suomen kielen ja kulttuurin opintoja, joilla tuetaan kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan kotimaiseen työelämään. Uusi ohjelma on haussa ensimmäistä kertaa kevään 2026 yhteishaussa.
Hakijamäärä Jyväskylän yliopistoon nousi – luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn 2025 yhteishaussa12.9.2025 08:56:40 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme