Jyväskylän yliopisto

Etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheitä huomattavasti

Jaa

Koronapandemian aikainen etäopetus kuormitti erityistä tai tehostettua tukea saavien lasten perheiden arkea ja heikensi huomattavasti vanhempien voimavaroja. Sen sijaan lasten voimavarat olivat paremmat kuin lähiopetuksessa. Selvästi yli puolet (64 %) vanhemmista kuitenkin toivoi etäopetuksen olevan jatkossakin yksi opetuksen järjestämisen tavoista. Tällaisia tuloksia saatiin vanhemmille suunnatusta kyselystä, jossa vanhemmat arvioivat etäopetuksen toteutumista erityisen tai tehostetun tuen oppilaiden näkökulmasta.

– Tutkimus antaa ajankohtaista tietoa etäopetuksen toteutumisesta erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten arjessa, toteaa toimitusjohtaja Kristiina Kantola Neurospectrum Oy:stä.

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä kesäkuun 2020 aikana. Kyselyyn vastattiin yhteensä 616 lapsen tai nuoren osalta. Kyselyn toteutti Neurospectrum Oy yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa.

Etäopetus vallitsevin opetusjärjestely

Suurin osa (88 %) erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevista lapsista osallistui etäopetukseen kotona ja vain 3 prosenttia lähiopetukseen koulussa. Pienellä osalla lapsista oli käytössä erilaisia joustavia opetusjärjestelyitä, joissa yhdisteltiin eri tavoin lähi- ja etäopetusta. Tällöin esimerkiksi vuoroteltiin lähi- ja etäopetuspäiviä tai tehtiin vain tietyt oppiaineet (kuten matematiikka ja äidinkieli) lähiopetuksessa ja muut etänä.

Vanhemmilla suuri vastuu opetuksesta ja ohjauksesta

Lähes 40 prosenttia vanhemmista koki, että päävastuu lapsen ohjauksesta etäopiskelun aikana jäi vanhemmalle. Lapsista 17 prosenttia tarvitsi vanhemman ohjausta kaikissa tehtävissä, ja osassa tehtäviä apua tarvitsi 25 prosenttia lapsista. Kyselyn perusteella ainoastaan 7 prosenttia lapsista teki tehtävät itsenäisesti koulupäivän aikana.

Etäopiskelussa korostui itsenäinen työskentely, jonka sujumisessa haasteita

Vanhemmista 61 prosenttia kertoi, että etäopiskelu vaati lapselta paljon itsenäistä työskentelyä. Itsenäinen työskentely kuitenkin sujui yli puolella lapsista huonosti, satunnaisesti tai ei ollenkaan. Neljäsosa lapsista ei motivoitunut ollenkaan tehtävien itsenäiseen tekemiseen ja 15 prosenttia ei motivoitunut tehtävien tekemiseen edes vanhemman ohjauksessa. Lähes neljäsosa lapsista teki kevään aikana vain sellaisia kouluaineita, jotka olivat itseä kiinnostavia.

Erityinen ja tehostettu tuki vähäistä etäopetuksen aikana

Jopa 44 prosenttia lapsista ei saanut minkäänlaista erityistä tai tehostettua tukea koronakevään etäopetuksen aikana. Lisäksi 18 prosentilla lapsista tuen määrä väheni verrattuna normaaliin opetukseen.

Vanhempien voimavarat heikkenivät, lasten paranivat

Vanhemmat arvioivat omien voimavarojensa selkeästi heikentyneen etäopetuksen aikana. Jopa 65 prosenttia vanhemmista kertoi, että koki omat voimavaransa etäopetuksen aikana huonommaksi tai selvästi huonommaksi kuin aikaisemmin. Sen sijaan vanhempien arvioinnin perusteella 53 prosentilla lapsista voimavarat olivat etäopetuksen aikana joko paremmat tai selvästi paremmat kuin aiemmin. Voimavarojen arvioitiin vähentyneen 39 prosentilla lapsista.

Yhteyksiä pidettiin etenkin Wilman ja WhatsAppin välityksellä

Kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa hyödynnettiin lukuisia eri digitaalisia ratkaisuja. Tyypillisimmin hyödynnettiin oppilashallinnon järjestelmiä kuten Wilmaa ja Helmiä: hieman yli 60 prosentilla yhteydenpito tapahtui näiden välityksellä. Seuraavaksi eniten hyödynnettiin pikaviestinpalvelua, etenkin WhatsAppia. Näiden lisäksi yhteyksiä pidettiin myös muiden sähköisten viestien, kuten tekstiviestien, ja puheluiden välityksellä.

Enemmistö vanhemmista toivoo joustavuutta opetusjärjestelyihin

Selkeä enemmistö (64 %) erityislasten vanhemmista toivoi, että etäopetus voisi jatkossa olla yksi tapa järjestää opetusta. Vastauksissa toistuu toive, että opetusjärjestelyt voisivat jatkossa olla joustavammat.Etäopetusmahdollisuutta toivottiin ensisijaisesti siksi, että moni erityistä tai tehostettua tukea saava lapsi kuormittuu lähiopetuksessa jopa siinä määrin, että koulunkäynti keskeytyy. Syinä kuormitukseen mainittiin toistuvasti mm. erityislapsen toimintakyvyn puutteet, aistiyli- ja aliherkkyydet sekä opintojen parempi sujuminen kotona. Myös erityislapsen kiusatuksi tuleminen koulussa mainittiin usein.

– Tutkimus osoitti, että erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten opetusjärjestelyihin tarvitaan joustavuutta ja yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja, toteaa dosentti Marja Kankaanranta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Lisätietoja:

Marja Kankaanranta & Kristiina Kantola: Etäopiskelun toteutuminen erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta koronakeväänä 2020. Ensituloksia. https://r.jyu.fi/DeX

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Neurospectrum Oy
toimitusjohtaja Kristiina Kantola
s-posti kristiina.kantola@neurospectrum.fi
puh. 040-7367699

Jyväskylän yliopisto
dosentti Marja Kankaanranta
s-posti marja.kankaanranta@jyu.fi
puh. 040-8669085

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 25.9.2020: Lukio tarjoaa kirjoittamisen oppimisen mahdollisuuksia, joita opiskelijat eivät osaa hyödyntää18.9.2020 07:00:00 EESTTutkimus

Kirjoittaminen lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on monipuolista, mutta opetussuunnitelman, ylioppilaskokeen ja lukiolaisten kirjoittamiskäsitykset eroavat toisistaan. Väitöstutkimus tarkastelee lukion kirjoittamista ekologisesta näkökulmasta eli pyrkii ymmärtämään kirjoittajan ja kirjoitusympäristön vuorovaikutussuhdetta.

JYUnity-tiedelehdessä: Enteroviruksen osaaja löysi luonnosta myös koronaviruksen päihittäviä molekyylejä17.9.2020 11:24:38 EESTTutkimus

Virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta on tutkimuksissaan päässyt maailman yleisimmän ihmisiä infektoivan viruksen, enteroviruksen, niskan päälle. Humahtaen parikymmentä vuotta sitten alkanut innostus virukseen tuottaa nyt tuntuvia tuloksia: yksi patentti on jo rekisteröity ja työn alla on kaksi uutta patenttia molekyyleistä, jotka nitistävät enterovirusten ohella monia viruksia. Aihe on polttava, sillä tutkimusryhmä on havainnut molekyylien tepsivän myös koronaviruksiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme