Helsingin yliopisto

Etäopetuskäytänteet kehittyivät koronavuoden aikana, opettajien kokema stressi edelleen korkealla tasolla

Jaa

Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöhankkeessa on selvitetty koronan aiheuttamien poikkeusolojen vaikutuksia koulunkäyntiin, opetukseen ja hyvinvointiin.

Hankkeessa on toteutettu kolme valtakunnallista kyselytutkimusta perusopetuksen 4.–10. luokkien oppilaille, huoltajille, opettajille, rehtoreille sekä muulle koulun henkilöstölle. Kyselytutkimukset toteutettiin keväällä 2020, syksyllä 2020 sekä keväällä 2021. Nyt julkaistavassa väliraportissa käsitellään poikkeusolojen vaikutuksia aikaisempia teemoja ja tuloksia hyödyntäen.

Etäopetuksen käytänteet kehittyivät osallistavammiksi

– Peruskoululaisten vastausten näkökulmasta tarkasteltuna opettajien opetuskäytänteet ovat kehittyneet huomattavasti osallistavampaan suuntaan verrattuna kevään 2020 tilanteeseen, jolloin koulut joutuivat etäopetukseen yllättäen, kertovat professori Risto Hotulainen ja tutkijatohtori Sanna Oinas.

Myös huoltajat kokivat lastensa saaman etäopetuksen muuttuneen selvästi systemaattisemmaksi ja laadukkaammaksi kuin ensimmäisenä koronakeväänä.

– Koronapandemian alkuvaiheessa esitetty huoli koulutuksen tasa-arvon vaarantumisesta vaikuttaa siis pitkälti tasaantuneen, summaa professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta.

Lisäksi oppilaiden luottamus opinnoissa edistymiseen kasvoi kuluneen lukuvuoden aikana korona-ajasta huolimatta. Siinä missä keväällä 2020 lähes neljännes kaikista yläkoululaisista epäili olevansa jossain määrin tipahtanut kärryiltä opetuksen suhteen, niin vuotta myöhemmin näin koki enää noin 5 prosenttia oppilaista.

Opettajien kokema stressi korkealla

Opettajat arvioivat toteuttamaansa etäopetusta huomattavasti kriittisemmin kuin huoltajat tai oppilaat keväällä 2021.

Lisäksi jopa 59 prosenttia opettajista kertoi kokeneensa melko paljon tai erittäin paljon stressiä kevään aikana. Vain vajaa 40 prosenttia tunsi palautuvansa hyvin tai melko hyvin.

– Stressitaso oli kuitenkin hieman laskenut puoli vuotta aikaisemmin tehdystä mittauksesta marraskuusta 2020, kertoo professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta.

– Rehtoreiden vastaukset keväältä 2021 osoittavat, että opettajat ottivat tuntuvasti vähemmän puheeksi etäopetukseen liittyviä haasteita kuin vuotta aiemmin. Rehtorikyselyn vastausten perusteella voidaan sanoa, että etäopetusta keväällä 2021 toteuttaneille opettajille tarjottiin harvemmin mahdollisuuksia madaltaa opetuksen tavoitteita kuin keväällä 2020. Tämä on keskeinen muutos yhtenäisiin toimintatapoihin pyrittäessä, kertovat tutkijatohtorit Raisa Ahtiainen ja Lauri Heikonen Helsingin yliopistosta.

Yli puolet yläkoulun oppilaista koki väsymyksen ja uupumuksen oireita vähintään kerran viikossa

Oppilaiden stressioireet olivat yläkoulujen oppilailla yleisiä läpi korona-ajan. Tytöillä oireita oli enemmän kuin pojilla.

Yleisempiä oireita olivat väsymys ja uupumus, joita oli kokenut yli puolet yläkoulun oppilaista vähintään kerran viikossa, sekä keskittymisvaikeudet. Myös masennusta ja alakuloisuutta päivittäin tai viikoittain kokeneiden osuus lisääntyi hieman korona-aikana, ja keväällä 2021 oppilaista lähes kolmannes ilmoitti näitä oireita.

Noin joka kymmenes yläkoulun oppilas koki itsensä yksinäiseksi usein, ja itsensä yksinäiseksi kokeneiden osuus etäopetuksen aikana oli merkittävästi suurempi kuin lähiopetuksen aikana.

Kaikkiaan oppilaiden arki sujui kuitenkin pääsääntöisesti hyvin (syöminen, ulkoilu, liikkuminen, tunnille ehtiminen, valvominen), ja vain hyvin pienellä osalla oppilaista on ollut huomattavia ongelmia tai vaikeuksia arjen hyvässä sujumisessa.

Kouluterveydenhoitajien työaika vähentyi pandemian aikana, tuen toteutumiseen oltiin tyytyväisiä

Kouluterveydenhuolto on matalan kynnyksen palvelu kouluikäisille, jotka voivat kääntyä kouluterveydenhoitajan puoleen niin fyysisissä kuin psykososiaalisissa terveysongelmissa.

– Etenkin tänä keväänä kouluterveydenhoitajien koulutyöhön käyttämä aika oli vähentynyt jopa 62 prosentilta verrattuna normaaliaikaan, kertoo professori Rimpelä.

– Pääasiallisena syynä oli kouluterveydenhoitajien joutuminen koronan tartunnanjäljitykseen tai antamaan koronarokotuksia. Oppilaiden kannalta tämä merkitsi yhden lähituen puuttumista tai ainakin vähenemistä.  

Myösikäluokkakohtaisia terveystarkastuksia oli jouduttu siirtämään myöhemmäksi pandemian aikana. Jälleen kysymys oli siitä, että kouluterveydenhoitajat oli määrätty muihin, pääasiassa koronaepidemiaan liittyviin, tehtäviin.

Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumista pandemian aikana sekä kouluterveydenhuoltoa.

– Yleisesti kaikki vastaajaryhmät ovat olleet tyytyväisiä tuen toteutumiseen pandemian eri aikoina. Etäopetuksessa 2020 sen koettiin toteutuneen normaalitilaa huonommin, mutta tämän jälkeen tilanne on tasaantunut, kertovat tutkijatohtorit Ninja Hienonen ja Meri Lintuvuori.

**

Tutkimusta toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa toimiva Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS). Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tutkimus jatkuu vielä kevääseen 2022.

Raportti on luettavissa täällä.

Raportista laadittu tiivistelmä on luettavissa täällä.

Yhteyshenkilöt:

Professori Risto Hotulainen, Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA, risto.hotulainen@helsinki.fi, +35850 5201 664
Professori Mari-Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmä (REAL), mari-pauliina.vainikainen@tuni.fi, +358 50 4377 303
Professori Arja Rimpelä, Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmä (NEDIS), arja.rimpela@tuni.fi, +358 50 5698 285

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme