Etäopiskelu tuo eturivin ammattilaiset luokkahuoneeseen

Tavallisesti Kati Kerosen tai Antti Valtosen kaltaiset markkinoinnin edelläkävijät tulevat opiskelijoille tutuiksi esitelmiä tai lopputyötä tehdessä. Ammattilaiset ovat urallaan kiireisiä, joten pelkästään paikasta toiseen siirtymiseen pitäisi varata tovi jos toinenkin.

Tänään he kuitenkin ovat täällä, Vaasan ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja kansainvälisen kaupan opiskelijoiden verkkoluennolla, joka pidetään Zoomissa.

­– Vaasan ammattikorkeakoulussa yksi opetuksen kulmakivistä on toimia aktiivisesti linkkinä opiskelijoiden ja työelämän välissä. Koulutusohjelmissa tuodaan vahvasti esille työelämälähtöisyyttä ja yritysyhteistyötä, ja kutsunkin yleensä pari vierailevaa luennoitsijaa joka kurssille. Aiemmin vierailijat olivat pitkälti Vaasan seudulta. Etäopiskelu Zoomissa sai minut ymmärtämään, että voin pyytää videopalaveriin asiantuntijan lähes mistä päin tahansa, sanoo markkinoinnin lehtori Heidi Skjäl.

Kolmannen vuosikurssin markkinoinnin opiskelijat saivat Kati Keroselta rautaisannoksen asiakaslähtöistä markkinoinnin ja viestinnän suunnittelua. Keronen on pitkän linjan markkinointiosaaja, joka luotsaa nykyään omaan Valoria-yritystään. Hän on kirjoittanut kirjat Johdata asiakkaasi verkkoon (2011) ja Sisältöstrategia (2017), jotka Heidi Skjälin ja kurssien toisen vetäjän Timo Malinin mukaan löytyvät todella monen opinnäytetyön lähdeluettelosta.

Kansainvälisen kaupan opiskelijat puolestaan kuulivat Sulapacin Antti Valtosen mietteitä muun muassa kansainvälisestä markkinoinnista ja erottuvan brändin rakentamisesta.

Uskalla aloittaa

Keronen kertoi luennossaan huomanneensa itse käytännön työssä, että vaikka asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, se harvoin todellisuudessa ajaa yritysten ja yhteisöjen tekemisiä. Siksi olisi tärkeää huomioida asiakas jo strategian rakentamisen alkumetreillä.

– Kaiken keskiössä on tietää, keitä asiakkaat ovat, mitä he odottavat tuotteelta ja palvelulta sekä niitä tarjoavilta organisaatioilta, ja miksi he ostavat nyt ja tulevaisuudessa. Usein ongelmana on visiottomuus – tulevaisuuden suuntaa ja sen mukanaan tuomia muutoksia ei ole kirkastettu välttämättä edes johtoryhmän kesken, puhumattakaan siitä, että se tunnettaisiin muissa henkilöstöryhmissä. .

Keronen rohkaisikin opiskelijoita uskomaan itseensä ja kykyynsä muuttaa maailmaa.

– Tuloksia tulee vain tekemällä, joten uskalla aloittaa. Soita sille asiakkaalle ja hanki asiakasymmärrys, hän kiteytti.

Isot kalat koukkuun

Samoilla jäljillä oli myös Antti Valtonen, jonka tausta on kansainvälisessä markkinoinnissa.

– Uskalla ajatella isosti. Vaikka on lähdettävä nöyrästi liikkeelle ja opeteltava asioita matkan varrella, oma potentiaali ja innostuneisuus voivat viedä pitkälle.

Valtonen vastaa kestävän kehityksen materiaalia hyödyntävän Sulapacin markkinoinnista ja viestinnästä. Sulapacin johtoajatus on perustamisesta asti ollut muovijätteen vähentäminen ilman että tuotteen käytettävyys kärsii.

– Markkinoinnissa on pystyttävä perustelemaan, miksi tuote on kilpailukykyinen. Esimerkiksi meidän materiaalimme on oltava paitsi kaunis ja ympäristöystävällinen, myös toimiva sekä käyttäjän, massatuotannon että kierrätettävyyden ja luonnon kannalta, Valtonen havainnollisti.

Sulapac on listattu Euroopan sadan kuumimman startup-yrityksen joukkoon, ja se on houkutellut Chanelin ja Stora Enson kaltaisia maineikkaita yhteistyökumppaneita ja sijoittajia. Tämä kiinnosti opiskelijoita, jotka esittivät kysymyksiä muun muassa globaalien yhteistyökumppaneiden hankkimisesta.

Video vaatii valmisteluita

Videoluento voi parhaimmillaan laajentaa oppilaitosten mahdollisuuksia saada vieraakseen kansainvälisiä asiantuntijoita. Markkinoinnin ja liiketalouden lehtorit Heidi Skjäl ja Timo Malin pohtivat, miten etäopiskelu vaikuttaa vuorovaikutukseen.

– Samassa tilassa opiskellessa mukana on tietenkin sanatonta viestintää, joka saattaa videoyhteyksistä puuttua. Kysymyksiä tuli silti videollakin mukavasti molemmille vierailijoille, Heidi Skjäl toteaa.

Kati Keronen jakoi opiskelijat pienryhmiin, jotka poistuivat hetkeksi yhteisestä videotilasta omiin virtuaalisiin neuvotteluhuoneisiinsa. Ryhmien palattua opiskelijoilla oli yhdessä pohdittuja kysymyksiä, jotka he esittivät Keroselle.

Valtonen puolestaan vastaili chat-ikkunan kautta tuleviin kysymyksiin esityksensä lomassa ja omisti keskustelulle vielä luennon jälkeen erillisen osionsa. Molemmat tavat aktivoivat opiskelijoita ja madalsivat kynnystä esittää kysymyksiä ryhmän kuullen.

– Aivan todella hyviä kysymyksiä teillä on! Kati Keronen ihmetteli opiskelijoille.