Sydänsairaalassa on tarjolla kolme erilaista etäseurantamallia vajaatoimintapotilaan tarpeista riippuen.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti etäseurantaan ja hoitohenkilökunnan aiempaa aktiivisempaan yhteydenpitomalliin. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Yhteydenpito voi myös vähentää sairauteen liittyvää huolta, kertoo kardiologian avohoidon toimintopäällikkö Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

Digimittauksia ja videopuheluja

Jos potilaalle on asennettu Sydänsairaalassa vajaatoimintatahdistin, se on ensisijainen ja vaivaton työkalu myös etäseurantaan. Tahdistin ennakoi hyvin sairauden mahdollisia pahenemisvaiheita. Toinen vaihtoehtoinen etäseurantapalvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin.

– Tässä mallissa etäseurantapotilas saa käyttöönsä tablettitietokoneen ja digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Tabletilla onnistuu myös videoyhteys poliklinikalle, Penttilä tarkentaa.

Kolmas vaihtoehto on perinteisempi puhelinetäseuranta, jossa potilas saa suoran palvelunumeron poliklinikalle. Tavoitteena on matalampi kynnys yhteydenottoon oireiden mukaan.

Myös vastaanottokäyntejä tarvitaan

Vajaatoimintapotilaiden aktiivinen rooli oman hoidon toteuttamisessa motivoi myös sydänhoidon ammattilaisia. Etäseuranta ei poista kokonaan säännöllisten vastaanottokäyntien tarvetta.

– Vajaatoimintahoitajan vastaanotolla säädetään lääkitystä ja arvioidaan yksilöllisesti muuta hoidon tarvetta. Etäseurannassa vajaatoimintahoitajat pääsevät käyttämään erikoisosaamistaan aiempaa monipuolisemmin, Penttilä toteaa.

Tays Sydänsairaala otti käyttöön sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelun ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2020.