Koko Euroopan vinkkelistä katsottuna tämä on jopa hieman poikkeuksellista.

– Suomalaisten kyky sopeutua etätöihin selittyy ainakin osittain sillä, että monet tekivät edes jonkin verran etätöitä jo ennen pandemiaa. Tämän on todettu helpottavan siirtymistä etätyöpainotteiseen työntekoon. Myös etätyövälineistö on suomalaisilla hyvää tasoa, mikä auttaa sopeutumisessa, LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist kertoo.

Blomqvist johtaa tutkimuskonsortiota, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.

– Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän, Blomqvist sanoo.

Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja

FutuRemote-konsortion Jyväskylän yliopiston osahanketta johtava professori Anu Sivunen korostaa, että vielä julkaisemattomat tutkimustulokset tuottavat uutta tietoa fyysisen etäisyyden vaikutuksesta työhyvinvointiin etätyötä tehdessä.

– Alustavat pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, miten erityisesti lyhyellä aikavälillä teknologiavälitteinen vuorovaikutus vähentää etätyöntekijöiden eristäytyneisyyden kokemusta, mutta pidemmällä aikavälillä tämä vaikutus heikkenee, Sivunen kertoo.

FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.

– Vaikka erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista, ei siirtyminen online-kokouksiin ole pitkäkestoinen ratkaisu työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Tässä on selvä tarve kehittää fiksumpia työtapoja tietoprosessien ja yhteistyön tueksi, Blomqvist toteaa.

Suurin osa etätöissä olevista kaipasi työkavereita. Eristyneisyyden tunne kasvoi tutkimusjakson aikana. 

– Tutkimusryhmämme keskittyy seuraavaksi varsinkin yhteistyöprosessien, luottamuksen ja vuorovaikutuksen laadun tutkimiseen, Blomqvist lisää.

Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa

Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.

– Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä, Blomqvist sanoo.

Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.

Jatkotutkimus aiheesta onkin Blomqvistin mukaan nyt erityisen tärkeää, jotta saataisiin tietoa pandemian vaikutuksista tietotyön muutokseen. Tältä pohjalta voidaan myös kehittää uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. – Saimme jo tehtyyn tutkimukseen paljon vastauksia. Se kertoo siitä, että aihe on ihmisille tärkeä.

Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla.

Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, YLE:n sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.

Tutkimusprojektista lisää: https://cocodigiresearch.com/covid-19-and-remote-work-in-finland/

Lisätietoja:

Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693

Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392

Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380

Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819

Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664