Etätöissä ollaan tuotteliaita ja tyytyväisiä, mutta työyhteisöstä etääntyminen haittaa jaksamista

Koko Euroopan vinkkelistä katsottuna tämä on jopa hieman poikkeuksellista.
– Suomalaisten kyky sopeutua etätöihin selittyy ainakin osittain sillä, että monet tekivät edes jonkin verran etätöitä jo ennen pandemiaa. Tämän on todettu helpottavan siirtymistä etätyöpainotteiseen työntekoon. Myös etätyövälineistö on suomalaisilla hyvää tasoa, mikä auttaa sopeutumisessa, LUT-kauppakorkeakoulun tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist kertoo.
Blomqvist johtaa tutkimuskonsortiota, jossa tutkitaan tulevaisuuden tietotyötä ja suomalaisten sopeutumista etätyömoodiin. Kokemuksia etätöistä mitattiin maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja vielä lokakuussa 2020.
– Suomalaiset kertovat tehokkuuden jopa nousseen etätöitä tehdessä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän, Blomqvist sanoo.
Digitaalinen vuorovaikutus ei korvaa lähikontakteja
FutuRemote-konsortion Jyväskylän yliopiston osahanketta johtava professori Anu Sivunen korostaa, että vielä julkaisemattomat tutkimustulokset tuottavat uutta tietoa fyysisen etäisyyden vaikutuksesta työhyvinvointiin etätyötä tehdessä.
– Alustavat pitkittäistutkimuksen tulokset osoittavat, miten erityisesti lyhyellä aikavälillä teknologiavälitteinen vuorovaikutus vähentää etätyöntekijöiden eristäytyneisyyden kokemusta, mutta pidemmällä aikavälillä tämä vaikutus heikkenee, Sivunen kertoo.
FutuRemote-tutkimus vahvistaa monissa kahvipöytäkeskusteluissa esiin tulleen havainnon: alkuhuuman jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet alkavat tuntua.
Tutkimuksen mukaan esimerkiksi työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa. Työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä vähenivät nekin hieman touko-lokakuun välillä. Isoin ongelma on kuitenkin työyhteisöstä etääntyminen. Työyhteisön fyysisen läsnäolon puuttuminen lisäsi työkuormitusta.
– Vaikka erilaisten digitaalisten viestintävälineiden runsas hyödyntäminen lievensi turhautumista, ei siirtyminen online-kokouksiin ole pitkäkestoinen ratkaisu työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Tässä on selvä tarve kehittää fiksumpia työtapoja tietoprosessien ja yhteistyön tueksi, Blomqvist toteaa.
Suurin osa etätöissä olevista kaipasi työkavereita. Eristyneisyyden tunne kasvoi tutkimusjakson aikana.
– Tutkimusryhmämme keskittyy seuraavaksi varsinkin yhteistyöprosessien, luottamuksen ja vuorovaikutuksen laadun tutkimiseen, Blomqvist lisää.
Etätyön mahdollisuuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa
Kaikkinensa suomalaisten tietotyöläisten tyytyväisyys työtilanteen ja päivittäisten askareiden suhteen lisääntyi maalis–lokakuun aikana. Näin tilanteessa, jossa 91 prosenttia työntekijöistä työskenteli etänä vähintään neljä päivää viikossa.
– Pandemia-aika on osoittanut, ettei työntekijöitä tarvitse vahtia tai holhota työpäivän aikana – he ovat etätöissäkin tuotteliaita ja pääosin tyytyväisiä, Blomqvist sanoo.
Hänen mukaansa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on paljon mahdollisuuksia lisätä työn tuottavuutta, työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa tilanteessa, jossa etätyöstä on tullut uusi normaali.
Jatkotutkimus aiheesta onkin Blomqvistin mukaan nyt erityisen tärkeää, jotta saataisiin tietoa pandemian vaikutuksista tietotyön muutokseen. Tältä pohjalta voidaan myös kehittää uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. – Saimme jo tehtyyn tutkimukseen paljon vastauksia. Se kertoo siitä, että aihe on ihmisille tärkeä.
Suomalaisten työntekijöiden kokemuksia etätyöhön siirtymisestä tutkittiin sähköisen kyselyn avulla. Ensimmäiseen maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 5 450 henkilöä, joilla oli mahdollisuus antaa yhteystiedot jatkokyselyjen toteuttamiseksi. Toukokuussa ja lokakuussa kyselyt toistettiin, jolloin muodostui pitkittäisaineisto. Siihen kuuluvat kaikkiin kolmeen kyselyyn vastanneet 1 164 henkilöä, joista valtaosa (64%) työskenteli julkisella sektorilla.
Vastaajien keski-ikä oli 47 vuotta ja heistä 77 prosenttia oli naisia. Kysely jaettiin laajasti ammattijärjestöjen, yliopistojen, tutkimuslaitosten, ministeriöiden, YLE:n sekä sosiaalisen median sivustojen kautta maaliskuussa 2020.
Tutkimusprojektista lisää: https://cocodigiresearch.com/covid-19-and-remote-work-in-finland/
Lisätietoja:
Kirsimarja Blomqvist, tietojohtamisen professori, LUT-yliopisto kirsimarja.blomqvist@lut.fi, 040 755 1693
Anu Sivunen, viestinnän professori, Jyväskylän yliopisto, anu.e.sivunen@jyu.fi, 040 735 4279
Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos annina.ropponen@ttl.fi, 043 825 1392
Matti Vartiainen, työ- ja organisaatiopsykologian professori (emeritus), Aalto-yliopisto, matti.vartiainen@aalto.fi, 050 555 3380
Thomas Olsson, tietotekniikan apulaisprofessori, Tampereen yliopisto thomas.olsson@tuni.fi, 040 849 0819
Kaisa Henttonen, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, kaisa.henttonen@uef.fi, 050 4352664
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman ja LIFE Revives -hankkeen Luontoilta keräsi ennätysyleisön4.7.2025 14:34:18 EEST | Tiedote
Järjestyksessään 17. ”Piolookisen Luontoilta” Konneveden tutkimusasemalla keskiviikkona 2.7.2025 veti paikalle ennätysyleisön, yli 200 osallistujaa. Luontoilta on osa Konnevesi-viikkoa ja ilta vietettiin lämpimissä tunnelmissa myös sään osalta.
Jyväskylän yliopistoon valittiin 2755 uutta opiskelijaa3.7.2025 13:33:27 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon hyväksyttiin kevään toisessa yhteishaussa ja yliopistojen avoimen väylän erillishaussa yhteensä 2755 uutta opiskelijaa. Lukuvuosi alkaa elokuun lopussa uusien opiskelijoiden orientaation merkeissä. Onnittelemme kaikkia valittuja!
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme