Pirkanmaan ELY-keskus

Etävalvontaa ja kymmeniä miljoonia elvytysrahaa – korona vauhditti Pirkanmaan ELY-keskuksen vuotta 2020

Jaa
Korona haastoi ELY-keskuksen ottamaan nopeasti haltuun uusia tehtäviä ja kehittämään uudenlaisia toimintatapoja. Esimerkiksi valvontakäyntejä ja yleisötilaisuuksia on järjestetty etänä. Yrityksille tarjottu poikkeusrahoitus, liikenteen lisäinvestoinnit ja hakemussuma öljylämmityksestä luopumiseksi tekivät viime vuodesta poikkeuksellisen.

”Vaikka korona toi nopeasti paljon uutta, säilyivät perustehtävämme ennallaan ja onnistuimme niissä hyvin. Pandemiasta huolimatta olemme palvelleet Pirkanmaan elinkeinoelämää normaalisti, samoin kuin kansalaisia liikenteeseen ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Lisäksi olemme panostaneet erityisesti kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edistämiseen. Pirkanmaan valtakunnallisten tehtävienkään osalta toimintaamme ei tullut katkoja”, kertoo ELY-keskuksen ylijohtaja Juha Sammallahti.

Yli 62 miljoonaa euroa koronarahoitusta Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta

Koronasta selviytymiseksi ELY-keskus myönsi lähes 2 000 pirkanmaalaiselle yritykselle 26,5 miljoonaa euroa. Lisäksi maaseudulla toimiville yrityksille myönnettiin väliaikaista kriisitukea yhteensä 317 633 euroa. Pirkanmaan tieliikenne sai 5,4 miljoonan euron lisärahoituksen koronaelvytykseen. Lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus osallistui kestävään elvyttämiseen myöntämällä avustusta öljylämmityksen vaihtaville pientaloasukkaille koko maassa. Lähes 30 miljoonan euron avustuspotin tavoitteena on vähentää asumisen päästöjä ja luoda työtä.

Koronarahoituksen lisäksi Pirkanmaan ELY-keskus tuki vuonna 2020 alueen yrityksiä 15 miljoonalla, perusväylänpitoon käytettiin kokonaisuudessaan noin 55,4 miljoonaa sisältäen lisärahoitukset, liikenteen avustuksiin ja ostoliikenteeseen noin 2,4 miljoonaa sekä ympäristöavustuksiin ja korvauksiin lähes 3 miljoonaa euroa.

Yritysrahoitusten ja -palveluiden kysyntä kasvoi selvästi

Koronavuosi kasvatti Pirkanmaan ELY-keskuksen yritysrahoituksen ja palveluiden kysyntää. Yritysten kasvua ja kehittymistä tuettiin koronarahoituksen lisäksi yhteensä 15 miljoonalla eurolla, mikä on noin 5 miljoonaa edellisvuotta enemmän.

”Erityisesti yritysten kehittämispalveluiden analysointia ja konsultointia hyödynnettiin tavallista ahkerammin. Palveluita myönnettiin 700 yritykselle, mikä on läheskolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Yhteensä käytettiin 3,2 miljoonaa euroa. Kehittämispalveluiden avulla haettiin esimerkiksi liiketoiminnalle uutta suuntaa, kehitettiin sähköisiä palveluita, markkinointistrategiaa ja tehostettiin myyntiä”, summaa johtaja Mika Sievi-Korte.

Noin 100 yritykselle myönnettiin kehittämisavustuksia yhteensä 5,7 miljoonalla eurolla. Määrä kasvoi edellisvuodesta 2,6 miljoonalla eurolla. Loppuvuodesta alkaen avustusta on ollut mahdollista myöntää myös investointeihin, ja niiden osuus myönnetystä avustuksesta oli viime vuonna 0,8 miljoonaa euroa.

”ELY-keskuksen rahoitusta myönnetään uusille merkittäville hankkeille, joiden avulla yritykset luovat työpaikkoja, kasvua, kansainvälistymistä tai tavoittelevat hiilineutraalisuutta”, Sievi-Korte jatkaa.

Lisäksi ELY-keskus tuki yrityksiä uuden työvoiman rekrytoinnissa ja henkilöstön koulutuksilla yhteensä 1,9miljoonalla eurolla. Uusia työntekijöitä koulutettiin RekryKoulutuksella 109 yritykselle ja nykyisen henkilöstön TäsmäKoulutusta hyödynsi 49 yritystä.

Maaseudulla toimiville yrityksille myönnettiin yritystukia 4,3 miljoonaa euroa, mikä on puoli miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Koronakriisi on vienyt digitalisaatiota eteenpäin ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan. Maaseuturahaston tuki kohdistui laajasti eri toimialoille muun muassa kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden valmistuksesta siiderin ja viinin valmistukseen. Perinteisemmät alat, kuten metsänhoito, puu- ja rakennustuotteiden valmistus sekä metalliala tekivät myös runsaasti investointeja.

Yritysrahoituksen lisäksi Pirkanmaalle myönnettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta lähes 9 miljoonaa euroa yhteensä 19 hankkeelle. Niissä useat eri toimijat yhteistyössä muun muassa edistivät työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä sekä ehkäisivät syrjäytymistä.

Maanteitä päällystettiin lähes tuplamäärä 

Yhteensä 55,4 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus painottui teiden korjauksiin (30,6 miljoonaa euroa) ja hoitoon (13,8 miljoonaa euroa). Parantamisinvestointeihin rahaa käytettiin myös normaalia enemmän, 7,7 miljoonaa euroa. Sähköenergiaan kului 1,4 miljoonaa euroa, ja suunnitteluun 1,9 miljoonaa euroa.

Teiden korjauksessa korostui etenkin alemman tieverkon päällystäminen. Päällysteitä korjattiin Pirkanmaalla yhteensä 341 kilometriä, mikä on lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna, jolloin päällystysmäärät tosin olivat ennätysalhaiset. Vuoden 2020 rahoitustaso mahdollisti myös päällystettyjen teiden rakenteen parantamisen lähes 90 kilometrillä, mikä on korjausvelkarahoitusvuosia 2017 ja 2018 lukuun ottamatta ollut viime vuosikymmeninä harvinaista. Siltoja peruskorjattiin neljä kappaletta. Jonkin verran normaalia enemmän myös tehtiin sorastuksia ja korjattiin tierumpuja ja kaiteita. 

Rantaväylän liikenteen sujuvuutta helpotti Vaitinaron lisäkaista

”Rantaväylän sujuvuus parani huomattavasti, kun pitkään odotettu Vaitionaron lisäkaista viime vuonna valmistui. Lisäkaistan ansiosta Tampereen Rantatunnelin sulkeutuminen loppui lähes kokonaan. Aiemmin Rantatunneli sulkeutui Vaitinaron liittymän ruuhkautumisen takia lähes päivittäin”, kertoo ylijohtaja Juha Sammallahti.

Pirkkalassa liikennöintiin toivat kaivattua helpotusta Naistenmatkantien liittymäjärjestelyiden valmistuminen ja Partolan ylikulkusillan korjaus. Valtatie 12:ta parannettiin rakentamalla riista-aidat Nokian ja Sastamalan ohituskaistojen kohdalle, sekä parantamalla liittymäjärjestelyitä Pohjanmaantien ja Ellivuorentien liittymissä. Vesilahdella saatiin päätökseen Vesilahdentien liittymien parantaminen.

Yksityisteiden avustuksiin käytettiin viime vuonna rahaa vajaa miljoona euroa ja joukkoliikenteeseen noin 1,5 miljoonaa euroa. Maanhankintaan käytettiin 1,7 miljoonaa euroa ja kehittämishankkeiden suunnitteluun 0,2 miljoonaa euroa.   

Mainittavaa vuodesta 2020 on myös maakunnan merkittävimmän tiehankkeen, Hämeenkyrönväylän, rakentamisen käynnistyminen valtatie 3:lla.

Koronan vaikutuksesta Pirkanmaan liikennemäärät laskivat keväällä, mutta palautuivat taas lähes ennalleen loppukesästä, kunnes joulun lähestyessä hiipuivat uudelleen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät romahtivat koko maassa. Pirkanmaallakin liikennöitsijät joutuivat harventamaan aikataulujaan ja jättämään vuoroja jopa kokonaan ajamatta. Liikennemäärien hienoisesta laskusta huolimatta maanteiden liikenneturvallisuus yllättäen hieman heikkeni vuonna 2020.

Ilmastotavoitteiden eteen laajaa yhteistyötä – korona toi ympäristövalvontaan etätarkastukset

Ympäristön hyvän tilan säilyttämisen ja edistämisen ohella työ kiertotalouden tehostamiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi jatkui aktiivisena.

”Laadimme yhteistyössä mm. Pirkanmaan liiton kanssa Hiilineutraali Pirkanmaa 2030 -tiekartan sekä käynnistimme Pirkanmaan biokaasutiekartan ja Pirkanmaan biodiversiteettiohjelman valmistelun. ELY-vetoinen Pirkanmaan ilmastofoorumi tavoitti valtaosan maakunnan kunnista ja muista ilmastositoutuneista tahoista laatimaan yhteistä päästövähennyspolkua Pirkanmaalle”, kertoo johtaja Mari Rajala.

Ympäristönsuojelussa toteutettiin vuoden 2020 valvontasuunnitelman tavoitteet esimerkiksi ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja. Tarkastuksia toteutettiin osittain tai kokonaan etänä. Merkittävä asia oli myös MAL-sopimuksen solmiminen. Sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

Valtakunnallisen Helmi-ohjelman toteuttaminen aloitettiin inventoimalla perinnebiotooppeja ja aloittamalla niiden hoidon suunnittelu. Lisäksi selvitettiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvien lintuvesien linnuston tilaa, tehtiin koekalastuksia Tykölänjärvellä ja hoitokalastusta Kangasalan Kirkkojärvellä. Myös soita suojeltiin Helmi-ohjelman avulla.

Luonnonsuojelua edistettiin myös METSO-ohjelmassa, joka eteni suunnitellun mukaisesti. Suojelukorvauksia METSO-toimintaohjelmaan liittyen Pirkanmaan ELY-keskus maksoi vuonna 2020 yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa.

Avustuksia rakennusperinnön hoitoon, vesienhoitoon ja vesihuollon toimintavarmuuteen yli 600 000 euroa

Avustuksia rakennusperinnön hoitoon jaettiin vuonna 2020 yhteensä 201 000 euroa. Avustusta jaettiin yhteensä 29 kohteelle. Tyypillisiä avustettavia toimenpiteitä olivat vesikatteen uusiminen, ikkunoiden kunnostus ja perustusten korjaus.

Lisäksi myönnettiin yhteensä noin 385 000 euroa avustusta vesistöjen käyttöä ja tilaa parantaviin hankkeisiin. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä kuormitusta vähentävissä pintavesihankkeissa. Vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseen ja muihin vesienhoitoa edistäviin hankkeisiin myönnettiin avustusta 43 000 euroa.

Pirkanmaan osalta saatiin päätökseen valtakunnallinen pohjavesien rajaus- ja luokittelutyö. Lisäksi kehitettiin vesistöjen säännöstelyä, kartoitettiin patorakenteita, tuotettiin uusi työkalu metsätalouden suojavyöhykkeiden mallintamiseen sekä edistettiin vesihuoltovarmuutta eri tavoin.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pirkanmaan ELY-keskus yleisesti ja liikenne: ylijohtaja Juha Sammallahti, puhelin 0295 036 210
Elinkeinot ja yritysrahoitus: johtaja Mika Sievi-Korte, puhelin 0295 036 068
Ympäristö: johtaja Mari Rajala, puhelin 0295 036 373
sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskus
Yliopistonkatu 38, PL 297
33101 Tampere

https://www.ely-keskus.fi/pirkanmaa

Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus

Tieliikenteen erikoiskuljetukset haltuun uudella työkalulla27.3.2024 14:05:22 EET | Tiedote

Muita hitaammin liikkuva vilkkuauto saattue perässään kertoo tavallisesti erikoiskuljetuksesta. Siellä kuljetetaan tuulivoimalan osaa, talopakettia tai tehtaanpiippuelementtiä kohteeseen. Erikoiskuljetukset ovat vaativa tavaraliikenteen laji, jonka suunnittelu sekä toteutus vaativat korkeaa erityisosaamista. SKAL on kehittänyt kaikille avoimen ratkaisun helpottamaan erikoiskuljetusten vaatimusten selvittämistä.

Ennusteen mukaan Pirkanmaalle on luvassa tavanomainen kevät kelirikon suhteen25.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote

Syksyn sateitten takia maaperään jäi runsaasti vettä, eivätkä tierungot ehtineet kuivua ennen pakkaskauden alkua. Vettä voi olla runsaitakin määriä sitoutuneena tierakenteeseen. Lisäksi talven pitkien pakkasjaksojen myötä tiestö on routaantunut syvälle. Aikaisin alkanut talvi ja lumisateet lisäävät sulaessaan tien rakenteiden vesikuormaa, joka taas heikentää sen kantavuutta. Näistä olosuhteista huolimatta Pirkanmaalle on odotettavissa tavanomainen kelirikkokevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye