Joka kolmas Monimuotoiset perheet -verkoston ja Miessakit ry:n kyselyyn vastannut etävanhempi oli kohdannut viimeisen viiden vuoden aikana työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita, jotka johtuvat työyhteisön joustamattomuudesta tai asenteista. Haasteiden syy oli useimmiten perhearjen ja työn yhdistäminen (67 prosenttia), työssä jaksaminen (51 prosenttia) tai sairauslomat ja muut poissaolot (43 prosenttia).

– Näin miesten viikolla on tärkeää puhua etävanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen haasteista, sillä etävanhemmista valtaosa, eli yli 80 prosenttia on miehiä. Suhde lapsiin ja osallistuminen lasten arkeen on yksi keskeisimmistä eronneiden miesten huolista, painottaa Antti Alén Miessakit ry:stä.

Melkein joka toinen, eli 46 prosenttia, kyselyyn vastanneista etävanhemmista on kokenut myös kuntien tai hyvinvointialueiden palveluihin liittyviä haasteita, joilla on vaikutuksia perheen ja työn yhteensovittamiseen. Arkea voivat haastaa esimerkiksi koulukyytien puuttuminen ja tiedonsaantivaikeudet lapsen asioista.

Vuorotöiden tekeminen tuo etävanhemmalle selvästi arjen haasteita. Kaikki kyselyyn vastanneet etävanhemmat, joiden työpaikalla tehtiin vuorotöitä, olivat kokeneet työyhteisöstä johtuvia työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita. Myös palveluihin liittyviä ongelmia oli kohdannut valtaosa vuorotyötä tekevistä.

Avovastausten mukaan työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ovat välillä niin vaikeita, että etävanhempi on joutunut irtisanoutumaan niiden vuoksi. Irtisanoutumisia eri perhetilanteissa on tullut esille myös muissa Monimuotoiset perheet -verkoston työelämäkyselyissä.

– Myös monet palvelut, kuten tiedonsaanti eri asioista tai koulukyydit, eivät huomioi etävanhemmuutta. Tämä entisestään hankaloittaa sujuvan arjen pyörittämistä, Antti Alén jatkaa.

Etävanhemmuutta vähätellään

Etävanhempien vanhemmuutta ja hoivavastuuta vähätellään kyselyn mukaan toisinaan työelämässä. Avovastauksissa on kuvattu tilanteita, joissa työnantaja on esimerkiksi kysynyt, eikö lapsi voi mennä oikeaan kotiinsa sairastamaan, kun etävanhempi on halunnut jäädä hoitamaan sairasta lastaan.

Toisessa vastauksessa etävanhempi kertoi, että työnantaja oli vaatinut lapsen lähivanhemmalta todistuksen, miksi hän ei voi hoitaa sairasta lasta, vaikka lapsen hoitovastuu oli ollut etävanhemmalla kyseisellä viikolla.

– Mielikuva työpaikoilla saattaa olla, että etävanhemman hoivavastuu on niin pieni, ettei se vaadi joustoja. Yhä useampi lapsi kuitenkin vuoroasuu kahdessa kodissa. Vaikka lapsi ei ole kirjoilla etävanhemman luona, voi etävanhemman hoivavastuu olla yhtä suuri tai lähes yhtä suuri kuin lähivanhemmalla, muistuttaa työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet -verkostosta.

– Työelämän vaatimukset voivat johtaa siihen, että moni etävanhempi ei ehkä vietä lapsensa kanssa niin paljon aikaa kuin haluaisi. Asia voisi kuitenkin olla helposti ratkaistavissa, jos vanhempi saisi joustoja lapsiviikoilla tai siihen, että hän voi hakea lapsen toiselta paikkakunnalta, Kaunisto lisää.

Monimuotoiset perheet -verkoston ja Miessakit ry:n kyselyyn vastasi touko-elokuussa 192 etävanhempaa. Vastaajista miehiä oli 58 prosenttia, naisia 38 prosenttia, viisi prosenttia valitsi sukupuolekseen muu tai ei halunnut sanoa sukupuoltaan.